seuraava »

[Lizzy]

Haluaisin nostaa esille tämän aiheen, koska... 

Tuntuu että Rapu on kaikissa äänestyksissä ärsyttävin merkki heti skorpparin ja oinaan kanssa ja jostain syystä ihmiset tuntuu vieroksuvan Rapuja.

Mikä siis ravuissa keittää? Huokuuko ravuista liika äidillisyys tai loistaako ravusta kenties joku viesti otsasta että läheisriippuvainen, ärsyttävä takertuja? Tai ehkä loistaa varoitusvalo: ailahtelevia mielialoja luvassa ja suuria tunneheilahteluja? Ei siis tyyppi, jonka voisi ottaa vakavasti tai johon voisi luottaa, liian häilyvä?

Vai mistä on kyse, kertokaa?

  ihmettelee

[Hopealohikäärme]

Nooh, itse     ja   Rapuna allekirjoitan ainakin ailahtelevat mielialat, oikullisuuden ja herkät tunteet.   :ssa ei kyllä varmaan auta asiaa... Takertuja/omistushaluinen/dominoiva voin myös vähän olla, mutta toisaalta myös aika itsenäinen ainakin henkisessä mielessä (jos nyt siis puhutaan parisuhteista, nimittäin   ). Ainakin minulla tuo vesi/ilma-yhdistelmä on välillä vähän hankala ja ristiriitainen. Äidillisyyttä en tunnista ollenkaan, mutta maailmani selvästi kiertää oman itseni ympärillä, niin kuin Ravuilla yleensäkin. Ehkä se ärsyttää joitain avarakatseisempia merkkejä? Myös tietty sulkeutuneisuus voi olla rasittavaa.

[Lizzy]

joo minulla tuli-vesi yhdistelmä ja allekirjoitan kyllä nuo kaikki... Jos on huonolla tuulella (mitä rapu välillä on...) niin silloin sitä ei näe omaa napaansa pidemmälle ja sitten on sulkeutunut. Toisaalta minulla tuli tekee sen, että olen sitten myös todella vihainen samalla, sellaista sisäistä kuohuntaa...
 

Ristiriitaista, kyllä... Mutta kun Ravun tunteet ja mielialat on tasapainossa niin Rapu on mitä ihanin merkki. Miinusta se, että vaatii aikamoiset tähtikuviot, että näin on, ainakaan kovin pitkään... 

[aeiouyäö]

Itse tunnen ainakin 5 rapua, joista vain kahta jaksan katsella  : Ne 3 joita en jaksa katsella ovat joko niin pahoja suustaa, aggressiivisia tai muuten hankalia, että ei onnistu.En siis riidoissa ole kenenkään kanssa, mutta en vain jaksa olla kovin kauaa samassa huoneessa heidän kanssaan, t.Skorppari 

[Ambrel]

Tunnen yhden ravun läheisesti, ja hän on poikaystäväni.
Itse olen jousimies (oi, mikä loistava yhdistelmä :'D)

minua ainakin poikaystävässäni ärsyttää varsinkin se, että mielialat tuntuvat vaihtelevan joka toinen minuutti. JA KAIKKI, KAIKKI asiat pitää ottaa niin h*lvetin raskaasti....
anteeksi kärkkäät lausuntoni, mutta itse asiassa tälläkin hetkellä kiehun hänelle näitten asioitten takia.

mieheni on hankala.

[unelmassa]

  Minullakin kokemusta ravusta    Ei kiitos enää.  

  Minulla oli mies rapu ja jotenkin tuntui viimmeset vuojet kun oltiin yhessä

    et en enää voi sulattaa häntä     Niin eri aaltopituudella mentiin että huh.

[Lizzy]

Sama juttu ärsyynnyn myös usein itseeni, kun pitäisi toimia mutta ei vaan saa aikaan... 

Toisaalta sitten kun pääsen vauhtiin niin olen ihan innoissani.  Enkä tiedä onko se rapumainen piirre, että jos loukkaannun ja minulla on paha mieli niin onnistun näyttämään vihaiselta ja siltä että pysykää kaukana.  Vaikka oikeasti sitä vain kaipaa lohdutusta. Joskus asiat tuntuu kamalan raskailta vesimerkeistä, mutta se on vähän kuin vuorovesi sen täytyy vain antaa tulla ja mennä. Ei vesimerkille voi sanoa, että älä ole noin tunteellinen.

Tietysti, jos mielialan jatkuvat heilahtelut häiritsevät niin kannattaa vaihtaa tasaisempaan merkkiin, koska ravusta ei kyllä sellaista saa.

Ravut muuten voi olla vihoissaan jollekin, vaikka ne ei olis edes ollut tekemisissä koko ihmisen kanssa. Tiedän yhden tällaisen aurinko ravun, jolla on lähes voisi sanoa mielikuvitus riitelykavereita.  Ravulla asiat tuppaa oleen pään sisällä ja siksi niitä tunteita pitää saada tuulettaa, että rapu pääsee kuorestaan ja tajuaa, että ai ei se niin ollutkaan kuin oli mielessään kuvitellut.

[Soile]

Ravut muuten voi olla vihoissaan jollekin, vaikka ne ei olis edes ollut tekemisissä koko ihmisen kanssa. Tiedän yhden tällaisen aurinko ravun, jolla on lähes voisi sanoa mielikuvitus riitelykavereita.  Ravulla asiat tuppaa oleen pään sisällä ja siksi niitä tunteita pitää saada tuulettaa, että rapu pääsee kuorestaan ja tajuaa, että ai ei se niin ollutkaan kuin oli mielessään kuvitellut.

Ihanasti sanottu!!  Joo, miulla on joskus raskasta olla rapujen kanssa, mutta onneksi heissäkin on monenlaisia tyyppejä ja onhan heissä hyvääkin. Tuota äidillisyyttä en välttämättä kaikista edes löydä. Mutta olen kokenut sen monet kerrat, että ovat nokka kippurassa ja suuttuneena, enkä edes tiedä miksi. Kai he ovat taipuvaisia luulemiseen ja mielikuvitukseen. Tai heillä on niin herkät tuntosarvet ja sitten tekevät vääriä johtopäätöksiä, kun eivät oikeasti kuitenkaan ota selvää asiasta ja tiedä mistä on kyse.

[Lizzy]

Ravut ei aina välttämättä itsekään tiedä miksi ovat nokka solmussa. Useimmiten kyse on jostain aivan mitättömästä ja silloin on parasta vaan antaa olla ja odottaa, että rapu tajuaa sen itsekin ja on taas oma itsensä. Tai sitten voi kysyä, että painaako joku mieltä pari kertaa, yleensä siinä vaiheessa tulee ilmi mikä rapua on vaivannut ja sen voi kuitata pikkuasiana. Tai jos kyse on jostain isommasta ja rapu ei heti löydä sanoja niin kannattaa toistaa kysymykset ja tentata mikä painaa mieltä. Ravut on niin herkkiä, että ne joskus kuvittelee voivansa lukea toisen ajatuksia ja ovat aivan varmoja miksi toisella on juuri nyt tuollainen ilme tai miksi toinen teki jotain tai jätti tekemättä. Useimmiten ravut ei kuitenkaan ole ajatustenlukijoita ja vaivaantuvat kun itsekin tajuavat sen lopulta. 

Herkät tuntosarvet, tapa tehdä johtopäätöksiä ja sitten kuoreen meneminen on hankala kuvio. Rapujen täytyy melkein aina opetella sanoon, että nyt painaa mieltä se tai se asia. Tai opetella kysymään, että onko asia nyt näin kun kuvittelen. Tuo on jo aikamoista kuoresta tulemista, mutta mikä tahansa mikä tuo pois sieltä omasta päänsisästä ja antaa näkökulmaa on hyvä. Niin ja vaikka jousimiehenä pääsee joskus sammakoita suusta niin rapujen vasta todella täytyykin miettiä mitä läheisilleen sanoo. Jos ravulla on päässään joku riita menossa jonkun kanssa niin kannattaa ottaa kynä ja paperia ja purkaa sinne eikä toiselle päin naamaa ja sitten ihmetellä kun toinen loukkaantuu verisesti. Ravun on parempi puhua sitten kun ne suuremmat tunteet on purettu vaikka paperille tai lenkkipolulle. Ja rapu voisi helpommin unohtaa toisten sammakot eikä märehtiä niitä varsinkaan yksin.

Rapurallaa... 

[Lizzy]

Pahoittelen muuten, jos tyylini kirjoittaa on jotenkin "kaikkitietävän" oloinen. Se johtuu    Niin ja kaikki mitä tässä olen Ravuista kirjoittanut pätee myös itseeni eli tämä on samalla jonkinlaista itseanalyysia...  tai omaan napaan tuijottelua rapumaiseen tyyliin... 

Mutta Ravut kaipaa sitä peiliä eli kokemuksia vaan kehiin lisää.

[meimi]

Meilläkin riittää Rapurallaa.  Molemmat siskot ja äiti (ehkä) nousevia Rapuja, mulla DC Ravussa.  Tytär sitten AurinkoRapu ja poika KuuRapu. 

Joo, ollaan me vaikeita.  Se herneen nenuun vetäminen on varmaan se ittellekki vaikein asia.  Joskus pitää oikein miettiä, että mikä hitto täs nyt otti näin päähän, kun toinen osapuoli ei välttämättä edes tiedä, mitä tapahtui. 

Myös tietty marttyyrinviitan kantaminen taitaa olla ominaista varsinkin nouseville Ravuille, meilläkin sen sisarista huomaa.  Ja miksei myös DC-Ravuille, sehän on kuitenkin se akselin toinen pää.

Saamattomuutta en kyllä mieltäisi välttämättä rapumaiseksi piirteeksi, ainakin mun tytär on oikeinkin touhukas.  Samaten yks ystävätär.  Molemmat vaihtelee huonekalujen paikkaa melkein viikottain.  Ja nyt tätä kirjoittaessani oivalsin, että niinhän meillä kotonakin aina tehtiin, varsinkin toinen sisko saattoi jyristellä huonekaluja seinältä toiselle vaikka öisin. 

[SanctAstra]

Läheisriippuvuus, mustasukkaisuus, muutosvastarintaisuus ja kateus. Tässä on muutama niistä asioista, joihin olen  ja  rapujen kanssa törmännyt. Jonkin sortin ylidramaattisuus on myös nostanut näiden kohdalla päätään. Siinä ei voi  kuin vaan puistella päätään. 

[Lizzy]

Ehkä saamattomuus on sittenkin väärä sana. Tuntuu että ainakin nousu-rapuja vaivaa pikemminkin arkuus. Mutta minäkin tykkään puuhata kotona juuri vaihdella järjestystä. Pienenä en mitään muuta halunnutkaan kuin oman huoneen, jota sisustaa ja laittaa. Muutenkin tykkään, että elinympäristö on miellyttävä. Ei tarvitse olla mitenkään pramea, mutta sellainen, että itse tykkää ja viihtyy ja sellainen, että se tuntuu hyvältä. Se on ainakin minulle nousu-rapuna hyvin tärkeää.

Allekirjoitan kyllä omalla kohdallani nuo SanctAstran mainitsemat piirteet. Ne on Ravun huonoja puolia.  Liiallinen mielikuvitus voi mennä minulla myös kuu kalojen piikkiin.

[Ave^^]

Rapujen ja kalojen ärsyttävät piirteet ovat jossain määrin paljolti samoja, mutta kalat on muuttuva merkki, joten onnistuu liukenemaan helpommin pienistä vihjeistä toiselle miellyttävämmäksi. Rapu kun on johtava merkki, on aika voimakas ja vaativakin noissa tunteissaan. Ehkä se luo helpommin ärsytystä?

[mc82]

Rapu on aina ollut vähän sellainen merkki, jonka kanssa joko synkkaa mukavasti tai sitten on ihan täyttä helvettiä   Parhaimmillaan Rapu on tosi miellyttävä, lämmin, sympaattinen, luotettava ja huolehtiva ihminen. Pahimmillaan ailahtelevainen marttyyri, joka valittaa koko ajan, syyttelee muita, on passiivinen.

Yleensä en Rapuihin kuitenkaan liittäisi passiivisuutta, koska mun tuntemat  ja  Ravut ovat suurimmaksi osaksi touhukkaita ihmisiä, jotka saavat aikaan paljon.

Yhden erittäin epäkypsän Ravun tiedän, ja tämä Rapu on siskoni, joka on  ,  1. huoneen puolella. Täysi egoisti (1. huoneen  , ja kun lisäksi vielä  ?), joka vaatii muilta paljon, muttei itse suostu tekemään mitään. Syyttelee muita omista ongelmistaan, on omaksunut marttyyrin roolin, valittaa kaikesta ja kaikista, mutta mitään ei siltikään tee asioiden parantamiseksi! Mielialat vaihtelevat joka sekunti, piiloutuu kovan ja ilkeän kuoren taakse - on muuten harvinaisen ilkeä ihminen! Miessuhteet ovat olleet suurimmaksi osaksi lyhytaikaisia ja katkenneet sitten riitoihin - siskoni on sitä mieltä, että miehet olivat kusipäitä, jotka eivät ymmärtäneet/halunneet ymmärtää häntä. Kaverisuhteetkin ovat alkaneet katkeilemaan, koska siskoni ystävätkään eivät enää kestä häntä...

Koska mä olen  , niin jollain tapaa jaksan vaan ihmetellä sitä riippuvaisuutta muista ihmisistä, mitä Ravuilla saattaa olla. Mutta mullahan on vastaavasti DC , joten omassa parisuhteessani rapumaisuus tulee ainakin jossain määrin näkyviin - turvallisuus ja läheisyys on erittäin tärkeitä. Ja kyllä mä tykkään hemmotella ja passata, ainakin jossain määrin, sekä pussata ja halata   Ja olen erittäin pippurinen ja ailahtelevainen   Vaadin huomiota ja hellyydenosoituksia (olenhan lisäksi  ) ja jos en saa arvostusta, kiukuttelen aika helposti. Tai sitten vetäydyn kuoreeni, jos koen oloni epävarmaksi.

Mukavampiin aiheisiin: Tunnen lisäksi pari  -naista, joista on muotoutunut jonkinasteisia kavereita. Esim. lähin esimieheni (nainen) on  ja hänen kanssaan käymme paljon mielenkiintoisia keskusteluita. Esimies on varsin huolehtivainen (leipoo pullaa/kakkuja alaisille yms.), erittäin muita huomioiva ihminen, kunnon koti-ihminen (mitä on kertonut työn ulkopuolisesta elämästään). Tosin hänelläkin on hiukan taipumusta valittamiseen aika ajoin... :  Toinen työkaverini on  , tosi ihana ihminen   Vahvatahtoinenkin on, ja on varsin puuhakas! Koti-ihminen hänkin. Ex-anoppi on myös  , koti-ihminen, huolehtiva ja varsin perinteinen nainen (välillä vähän kauhisteli mua, koska mä en nyt niin perinteinen ole ) ja ihmisenä ihan mukava - vaikkakin mä olin aina ex-anopin seurassa vähän varautunut. Erittäin aikaansaava ja energinen ihminen, oikea superäiti! Ex-anopissa oli myös marttyyrin ja valittajan vikaa...

Nousu-Rapuja en nyt niin tunne. Yksi on eräs kaverini  . Äärimmäisen aikaansaava, tarkka ja tunnollinen ihminen, erittäin nöyrä ja sopeutuvainen. Sisimmältään pehmeä, mutta tunnepuolella tuntuu olevan joku blokki, en tunnetasolla saa tästä ihmisestä juurikaan mitään irti, pidättelee tunteitaan ja/tai piilottelee niitä, paljastaa itsestään varsin vähän. On myös hyvin ailahtelevainen ja ottaa asiat henkilökohtaisesti, tekee itsestään uhrin, jos jotain sattuu. Tämän ihmisen kanssa kaverisuhde on sinällään luottamuksellinen, mutta vähän varautunut edelleen, koska meillä oli pahaa verta jossain välissä

Äkkiseltään tulee mieleen, että tunnen vain yhden mies-Ravun (hällä superstellium  ja vielä  vesimerkissä ). En tiedä tästä ihmisestä oikeastaan mitään. Mitään henk.kohtaista ei paljasta itsestään, viihtyy tiukasti kotona lähes kaiken vapaa-aikansa. Työasioista tulee kuitenkin keskusteltua, mutta jos keskustelu menee vähänkin henk.kohtaisemmalle tasolle, kääntää mies sen heti takaisin työasioihin. Tämän miehen seurassa on fiilis, että olemme aivan eri planeetalta...