seuraava »

[siiliemo]

Olen koko ikäni vältellyt alkoholia ja sitä käyttäviä ihmisiä. Ja tietenkin juna-asemilla, bussipysäkeillä yms paikoissa jossa on pakko odotella niin luokseni on tullut laitapuolen kulkija juttelemaan. Yleensä humalassa. Heillä on ollut vain tarve avautua ja tilittää elämäänsä.
 Minä olen kuunnellut, en ole mitään fyysistä apua antanut, välillä ovat pyytäneet juttelun päätteeksi rahaa mutta vain muutaman kerran. Puhuin tästä yhden meedion kanssa ja hän kertoi omista kokemuksistaan. Keskustelun avulla oivalsin että he ovat täällä oppimassa ja he olivat opettamassa minulle ymmärrystä. JA tämän oivalluksen jälkeen kyseinen ihmisryhmä on jättänyt minut täysin rauhaan-
Tällä hetkellä laitapuolen kulkijat tulevat luokseni vain kertomaan että lapsestani tulee jotain suurta. Kaksi viikkoa sitten viimeksi junassa noin 50 vuotias elämän kolhima mies tuli kertomaan minulle ja pojalleni että pojasta tulee vielä jotain.

Voi toki olla että kaikki äidit kuulevat vastaavaa juttua mutta minulle nämä puheet ovat vahvistaneet uskoa että lapsellani on suurempi merkitys hyvinvoinnille. Lapsellani on suuri risti astro kartalla. Ja lapsi väläyttelee välillä mielenkiitoisia asioita, viikko sitten totesi ehtivänsä seuraavassa elämässään valita toisen uran kun tässä elämässä haluaa keskittyä toiseen uraan. Lapsi nyt 6 vuotias.

Uskon nyt että osa laitapuolen kulkijoista on hyvin vanhoja sieluja jotka ovat täällä opettamassa meille erilaisuuden sietokykyä yms tai sitten ovat niin valmiita että eivät välitä ulkoisista asioista kuten lämmin koti.

[unelmassa]

Siis toden totta,    on jo pakko uskoa    et on sitä Turkissa joskus eläny, kuh nua Turkkilaiset miähet vaan kirjottelee..      

[unelmassa]

           Oon meinannu ihan pienenä vaavina kuolla, kovvaan kuumeseen.
           Kotiväki oli ihmetelly, et miten heräsin henkiin   

  Nyt sai varmuuden t. tiedon..et ei mulla sillon vauvana ollu ennään sydän sykkiny. Äiti oli sanonu vaan että nyt se tuo lapsi kuoli.
Oon nyt jälkeen päin aatellu, et tuollakin oli joku tarkoitus..mulle..            

[Syringe]

Meinasin tukehtua tuossa nelisen vuotta sitten. Oli ruokaa juuttunut paljon kurkkuun, koitin vetää happea, mutten pystynyt, äitini kuuli epämääräiset ääntelyni ja juuri, kun happi oli kirjaimellisesti loppua hän Heimlichin otteella sai ruuat ulos kurkustani.
Pelästyin ihan hurjasti, enkä syönyt vuoteen mitään muuta, kuin mehukeittoja, jonka takia sitten laihduin hirmuisesti jaja en tiedä. Äiti jälkeenpäin sanoi minun olleen kasvoilta aivan sinertävän kalpea, joten juuri ajoissa minut huomasi.
En sitten tiedä liittyikö tämä varsinaisesti mitenkään, mutta kokemushan tuokin oli :Dd Ja pidän lähinnä ihmeellisenä, että ylipäänsä selvisin siitä. Kaipa se sai minut myös arvostamaan elämää uudella tavalla.
Lisäksi synnyttyäni napanuora oli tiukasti kiertynyt kaulani ympärille, enkä voinut hengittää, mutta siitäkin selvittiin. Pistää miettimään, että mitähän tässäkin on takana, oisiko mun ollut tarkoitus tukehtua tai muuta. En tiedä. On mulla ollut muuten verenmyrkytyskin. Mmh.

Monestikin mietin, kuka olen ja miksi olen.. Olenko edes. Kaikenlaista.