seuraava »

[yeshua 2.0]

Tervehdys!

Kun muutokset kehoissamme etenee, olen kuullut erinäisiä puheita siitä, kuinka ravinnon tarve tulee hiljalleen poistumaan elämästämme. Eli syömisestä tulee vähemmän välttämätöntä puuhaa. Keho tästä asiasta muistaakseni jotain kirjoitteli. Mikäli Keho satut lukasemaan viestin... voisitko hieman valottaa lisää mitä kannat mielessäsi. 

Samankaltaisiin juttuihin olen törmännyt hieman muuallakin... "toisilla tasoilla".

Kun samaan aikaan elimistöni heittää eriskummallista volttia, ja koko kokemukseni olemassaolosta on muuttunut hyvin toisenlaiseksi, en voi välttyä ajatukselta kaikkien muiden ohessa, että mitä tässä kropassa oikeen on tekeillä.

Jos ruoan tarve alkaa olemaan poistumaan päin, miten henkilö sen tuntee? Eikö tee mieli enää ruokaa? Tuleeko syömisestä paha olo? Tekeekö erityisesti mieli olla syömättä?

Siddhartakin aikoinaan kerrotun 6 vuoden syömättömyytensä jälkeen totesi syömisen olevan ihan jees... 

[Mio]

Puuroo, näkkäriä ja piimää niin hyvä tästä tulee 

[elephanti]

ihmisen ruoan tarve ei poistu,, tunne siitä voi poistua..

niinkauan kuin ihminen on fyysinen olento, tarvitsee ihminen fyysistä ravintoa.

jos ei ruoka maistu, kannattaa kokeilla ruokahalun kohottajaa (kuten Pyhää Yrttiä), tai hakeutua ammattiauttajan läheisyyteen.

uuden kehon saa seuraavassa inkarnaatiossa,, sen perusteella kuinka tässä elät.. vaikkakin jokaisen keho uudistuu kokoajan eli läpi tämän ikuisen hetken, ja vaikkakin kenenkään keho ei ole sama kuollessaan kuin syntyessään.

syökää, ja syökää järkevästi

[Mirjam]

ihmisen ruoan tarve ei poistu,, tunne siitä voi poistua..

niinkauan kuin ihminen on fyysinen olento, tarvitsee ihminen fyysistä ravintoa.

jos ei ruoka maistu, kannattaa kokeilla ruokahalun kohottajaa (kuten Pyhää Yrttiä), tai hakeutua ammattiauttajan läheisyyteen.

syökää, ja syökää järkevästi

Jotakuinkin samalla tapaa tällä hetkellä asian koen (kuin yllä).

Ja minusta kirjoittamasi lause oli todella merkittävä ;

ihmisen ruoan tarve ei poistu,, tunne siitä voi poistua..

Se olisikin juuri sitä, mitä ennemminkin olisi hyvä pohtia, kuin sitä, miten pitkälle taas itestään sisäiset kuvansa venyttää....
Nuo kaikki ruuan pois jäämiset ja jättämiset  ovat mielen keinoja saada kokea se "ravinnottomuus"..projisoida taas jotain itsen ulkopuolelle koettavaksi.
"Sisäisyydellä" sellaista tarvetta ei ole.....

Meillähän on kilokaupalla mielikuvia/tunteita projisoituna ruokaan ja ravintoon....
Ja hyvin pitkälti ihminen ruokkii mieltään ruualla, eikä sitä kehoaan, jolle se kiinteä ravinto kuuluisi.

Mistäköhän syntyy tarpeet tiukkoihin ravintolinjoihin... yms.. ?

Ei se että poistaa jostain asiasta tai ilmentymästä vääristyneet mielikuvansa tai "tunnetaakkansa", tarkoita sitä, että se asia tai tapahtuma poistuu olemasta....vain suhde siihen tervehtyy.
Ja tämä pätee monella eri alueella ihmisen elämässä.

 

[yeshua 2.0]

Ei ollut aikomus tosiaan lakata syömästä. Muistelin vaan Keho:n kirjoitusta vanhalta foorumilta. (jonka viestit katosi...  )

Oma pahoinvointini liittyy kuitenkin saamaani parasiittiin, ja siitä parantelemiseen. Ah, nyt puuroa nassuun. (sitäpaitti syöminen on kivaa kun ruoka maittaa....)

Vielä kun Keho kirjoittaisi mietteensä... 

[hopeatähti]

Hei 

Itse olen käsittänyt asian niin, että kun kehomme kykenee suodattamaan
enemmän valoa ja kristallisaatio prosessi on ikäänkuin "valmis", kehomme
ei tule tarvitsemaan samaista määrää "ravintoa" kun aiemmin.
Koska itse "valoenergia" on se joka ravitsee ja ylläpitää kehon tasapainoa.

Olen keskustellut monien ystävien kanssa, ja he ovat huomanneet jo nyt tarvitsevansa vähemmän ravintoa kuin aikaisemmin ja nämä ystäväni eivät ole "ylipainoisia" mieleltään eikä keholtaan, itse olen tämän myöskin huomannut 

Aika moni on samankaltaisessa tilanteessa, etsivät uusia ruokailutottumuksia koska keho näyttää hylkivän entistä herkemmin vanhat tottumukset.
Jossain vaiheessa kehitystä, kehomme alkaa olla sietämättä mitään ns epäpuhdasta ja vaatii sen "oman, henk.kohtaisen" ruokailunsa.

Usein nämä ns "syömättömyys" kaudet johtuu myöskin noista chakramuutoksista.

Toki kannattaa pohtia ja tarkastella mistä se syömättömyys johtu, mutta kun ja jos on aika siirtyä pikkuhiljaa valoravintoon, se tiedon osaa jo erottaa egostaan, koska se tulee korkeammalta minältään.

Se ei ole mikään varsinainen "käsky" (ei toimi niin), vaan alat tunnistamaan
itsessäsi korkamman minän läsnäolon pysyvänä ja jatkuvana olotilana, jolloin halusi
ravintoa kohtin alkaa muuttumaan ja fyysisesti tulet siis pärjäämään
huomattavan vähemmällä ravinnonmäärällä ja tiedät kyllä tuolloin että mikä sopii
kehosi ja mikä ei, vielä paremmalla tarkkuudella.

Moni on yrittänyt siirtyä valoravintoon ihan liian aikaisessa vaiheessa ja lopputulos
on ollut pyörtymiset ja keholliset reaktiot jotka eivät kuulu prosessiin.

Muistaakseni chakrat on oltava tuossa 5 ulottuvuudessa, ainakin jos ei korkeampi, koska tuolloin kykenet suodattamaan korkeampia värähtelyjä, koska solusi ovat kristalloituneet.

Uskallan myöskin väittää, että kun se "tieto ja tunne" tulee korkammalta minältään, se poikkeaa niin huomattavasti "tavallisesta" äänestä, että tuolloin ei jää oikein mikään muukaan epäselväksi 

[elephanti]

.. vai korkeammalta Itseltä,, eli juurikin siltä omalta Jumaluudeltaan..

korkeampi minä.. superego ?

"Persoonallisuuden kolmas rakenne superego (yliminä) muotoutuu lapsen oppiessa kasvattajiltaan, millainen toiminta on hyväksyttävää. Lapsi siis sisäistää lähiympäristön normit. Superegon muodostumiseen ja lujittumiseen vaikuttavat toki lapsen myöhemmätkin kokemukset, vaikkapa kouluajan samaistumiset auktoriteetteihin."

Itse, tai korkein Itse taas on se jokaisen sielu, silloin kun sielu on puhtaimmillaan,, identtinen Maailmansielun kanssa..

ja totta on se että tietoisuuden=ymmärryksen kehittyessä kehittyy myös ruokailutottumukset, ja ruoan tarve.. mutta ruoan tarve on myös suhteessa kulutetun energian kanssa, joka taas vaihtelee hyvinkin paljon esim. kasvuiässä olevilla henkilöillä, ja vielä enemmän jos vertaamme näitä eri ikäryhmiä ja heidän energiantarvettaan (fyysisen&henkisen) keskenään..

.. ja muistakaa muistaa, että olemme täällä ihmisinä, ja ihmisiä olemme niinkauan kuin olemme ihmisiä.. Ihmisillä on oikeus ja kyky nauttia asioista, nautinnot tulisivat vain olla korkeimman etiikan mukaisia, eli juurikin sen Jumalaisen etiikan.. joka taas ei kiellä esimerkiksi nauttimasta jäätelöstä, tai maapähkinöistä yms. ..ihmiset jotka uskovat olevansa niin henkisesti kehittyneitä ettei heitä kiinnosta tuntea osallisuutta ihmisyyden hyviin puoliin, niin empä muuta voi sanoa kuin että; jokainen polkunsa yksin valitsee

kohta nautin Pyhää Yrttiä, ja sitten syön pähkinöitä.. (:

---------------------

edit. jokainen syöty maapähkinä sisältää 'rukouksen', tai korkean ajatuksen.. syöminen on henkistä puuhaa................

[kaakkimarjatta]

Ja Pyhä yrtti on?

Kerro.

[Nina]

Oletteko te huomanneet miten teidän käy syömisen kanssa, kun olette rakastuneita, siis aivan sitä ensi huumaa? Mun syöminen jää ihan minimiin? Muistan kun kerran ystäväni sanoi, että kyllä sun täytyy syödä edes jotain. Syötyäni tuli aivan hirvittävän huono olo, vaikka söin vain pienen leivän.

[Keho]

Tervehdys!

Kun muutokset kehoissamme etenee, olen kuullut erinäisiä puheita siitä, kuinka ravinnon tarve tulee hiljalleen poistumaan elämästämme. Eli syömisestä tulee vähemmän välttämätöntä puuhaa.
Jos ruoan tarve alkaa olemaan poistumaan päin, miten henkilö sen tuntee? Eikö tee mieli enää ruokaa? Tuleeko syömisestä paha olo? Tekeekö erityisesti mieli olla syömättä?

Oma kokemukseni sekä tietoisuuteni teot senkin kertoivat, ettei enää tulekaan kuoleman kautta kehoaan korkeampivärähteiseksi muuntaa vaan nythän se tapahtuu jo sen aidon universaalin Rakkauden tuoman valokehon avulla, se korkeamman taajuuden kristalloituminen soluihimme vain niille, joille sitä ollaankaan tuomassa, sillä nyt kerron vain Pohjolan Valon teoista enkä vielä muiden.
Muttei ihan ensimmäisenä tulekaan ruokavaliotaan muuntaa vaan sehän tapahtuu vasta sitten, kun se tulee fyysiselle tasoille eli KAIKKI muutokset tehdään ensin mielemme teoilla energioissamme ja vasta sitten konkreettisesti. Kuten muutkin aivojemme tuomat kokemukset.

Eli ensin omassakin elämässäni putsattiin väärät ajatusmallit sekä ruokaan liittyvät uskomukseni totaalisesti ennen kuin siirryn valoravintoon, jonka aloitan vasta siis sen jälkeen, kun ensin sen valaistumanikin teen teoiksi, koska silloin se Valoni voi aidosti olla se kristallisolujeni koti. Muttei voida tulla tähänkään kohtaan kuin niiden vaiheiden avulla, jotka kunkin oma Jumala nyt ohjaa omaan kehoonsa kuuluvillaa puhdistuksillaa, joten luottamalla TÄYDELLISESTI siihen sisäiseen ohjaukseen, voikaan löytää oikean tien Valoonsa myös kehostonsa osalta.

Eli jokainen muutos tulee automaattisesti sen sisäisen ohjauksen johdattamana eikä mitään koskaan tule enää tehdä väkisin vaan vain Rauhalla Rakkaudella sen Olevaisuutensa Jumalan kehoa muovataan, sille Valolleen valmiiksi niillä teoilla, jotka ne väärät uskomukset tai ajatusmallit vaativat.
Joten hyvällä omallatunnolla tee Yeshua juuri siten kuin olet tehnytkin, sillä se on oikea tie.

[elephanti]

jep.. ja se valoravinnon määrä laskee kokoajan,, siis tällähetkellä, kiihtyvällä vauhdilla.. kyllä ihminen saa valoravintoa kokoajan, mutta samalla kun ihmisen oma henkilökohtainen kehitys/ymmärrys kasvaa, kasvaa myös kyky vastaanottaa 'ravintoa' valosta,, mutta valon määrä on laskussa.. aurinko on siis se valo fyysisesti josta energian saamme, mutta valo ei anna fyysisiä rakennusaineita, joita 'vanhana' luonnollisesti tarvitsee vähemmän,, niinkauan kuin kehoaan(fyysistä) haluaa ylläpitää, ja kehittää on turvauduttava fyysiseen ravintoon, ja kaikilla elämänhaluisilla tämä on tietysti luonnollista.. ja sitten on ihmisiä jotka eivät enään tarvitse fyysistä ravintoa,, varma elämän lyhennys.. tarjolla valoravinnolla..

tätä ei kai voi kiistää että fyysisessä maailmassa ajallisesti(mitattuna vuosissa) pisimpään viihtyvien ihmisten pitkä aikainen ravinto koostuu muustakin kuin valoravinnosta (enkä tarkoita vesi/mehu lasillasta sillointällöin)..

.. ja mikä on tähän heillä syynä (pelkällä valolla eläville), jokaisella omansa,, mutta se on loppujen lopuksi juurikin päinvastaista kuin varmasti on tarkoitettu.

..ei ihmisten kollektiivinen tietoisuus/ymmärrys ole vielä siinä pisteessä jossa ei tulisi yrittää vaikuttaa ympäristöönsä(ihmisiin) tavalla jolla Jumala/Maailmankaikkeus saisi korkeimman Muotonsa,, ja se ei ole valoravinnolla lähempänä.. seuraava inkarnaatio taas on.

(:

[Ikiaika.]

Pitihän se arvata.

[Alcedo]

Pyhä Yrjö! 

[Eklektikko]

Nina71 kirjoitti:

Oletteko te huomanneet miten teidän käy syömisen kanssa, kun olette rakastuneita, siis aivan sitä ensi huumaa? Mun syöminen jää ihan minimiin? Muistan kun kerran ystäväni sanoi, että kyllä sun täytyy syödä edes jotain. Syötyäni tuli aivan hirvittävän huono olo, vaikka söin vain pienen leivän.

Ja nukkuminen jää usein myös vähemmälle. Tämä johtuu siitä, että rakastuessa tuleva hormonimyrsky (dopamiinia, serotoniinia, oksitosiinia) tuottaa erittäin samankaltaisia vaikutuksia, kuin amfetamiini. Ja amfetamiiniahan käytettiin ennen laihdutuslääkkeenä, ennen kuin huomattiin että moinen ei ole fiksu idea.

Ennen kaikkea noista hormoneista se dopamiini on nälkään ja unentarpeeseen vaikuttava juttu. Jotkut ovat teoretisoineet jopa että kun rakkaussuhde katkeaa äkisti, osa pahasta olosta on ihan suoraan dopamiinin vieroitusoireita.

Ja vielä on yksi aine, jota rakastuneilla ihmisillä erittyy omatoimisesti: Theobromiini. Rakastuneiden ihmisten lisäksi sitä löytyy myös suklaasta - ehkä sen vuoksi rakkaudessaan onnettomat tai pettyneet syövät sydänsuruihinsa suklaata, yrityjksenä välttää niitä vieroitusoireita.

En tässä nyt mitenkään yritä väittää, että rakkaus olisi vain kemiallinen ja sisäeritysjuttu. Haluan  vain tuoda esiin, että kaiken sen henkisen myllerryksen ohella on rakastuneen ihmisen elimistössä meneillään myös todella rankka kemiallinen myllerrys. Olemme kokonaisuuksia täällä fyysisellä tasolla oleskellessamme ja molemmat puolet ovat aina mukana.

t. Eklektikko

[Mio]

Mitä kaikkea aivokemikaalista toimintaa ym. tietokoneen käyttö edistää? Siinä meinaan löytyy monta ulottuvuutta ja evoluution tarkoitusta kun ihminen ja kone pääsevät vuorovaikutukseen