Minä taas olen lähestulkoon koko elämäni ajan "valinnut vääriä kumppaneita" elämääni, enemmän tai vähemmän tietoisesti (ja tässä kohtaa moni saattaa ajatella, että eihän sitä voi koskaan etukäteen tietää, onko se toinen "oikea" tai valinta oikea...) Mutta siis näin lyhyesti sanottuna en ole juuri sydäntäni kuunnellut, ja tätä samaa kaavaa olen toistanut toistamiseen ja kärsinyt siitä jollain tasolla sitten aina jossain vaiheessa... Ja näin ollen aiheuttanut itseni lisäksi myös monille muille osapuolille surua ja tuskaa... En varmaan jollain tasolla osaa olla/elää yksin (vaikka yksinelämisen kausiakin on elämässäni ollut), mutta aina on ollut "jotain" meneillään... Olen miettinyt, että varmaan seuraavassa inkarnaatiossani tulen elämään koko elämäni täysin yksin, kun en sitä tässä elämässä näköjään suostu opettelemaan...vaikka onhan tässä vielä aikaa (ehkä). Mutta vääristä valinnoista on kärsinyt sydän ja pää, enkä silti koskaan tunnu oppivan...
Ehkä sinun (ja tulevan kumppanisi) kuuluu kokea tietynlaisia asioita ja henkistä kasvua ennen kuin on teidän aikanne...? Kyllä kaikella on tarkoituksensa
Ja sitten vielä toinen juttu, mikä tuli mieleeni... Nyt alat uskomaan tosissasi siihen asiaan, että ihana mies astuu elämääsi, jos niin haluat, niin se tapahtuu
Sinun ei tarvitse kuin pyytää ja uskoa, niin maailmankaikkeus kyllä järjestää...
Vetovoiman laki on käsittämätön
http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/611752
