seuraava »

[Lizzy]

Voiko mustasukkaisuuden nähdä kartalta?

Itse tunnustan olevani mustasukkaista sorttia ja mietin onko se skorppari vaikutus kartalla vai mikä laittaa mustat sukat jalkaan? Tai muutenkin vesimerkit liittäisin mustasukkaisuuteen (omistushaluun) ja ilmamerkit vastaavasti ehkä eivät tunnista koko tunnetta eivätkä ymmärrä sitä itsessään tai muissa.

Onko näin? Venusta jos katsoo niin minulla se on yhtymässä uranukseen eli sen ei kyllä pitäisi olla mitenkään mustasukkainen kuvio...  Mars taas on väljässä neliössä plutoon siitäkö se tulee?

Kokemuksia, ajatuksia?

[K-NRJ]

Minulle tuli mieleen sellainen että mustasukkaisuus yleensäkin voisi liittyä siihen, että jollain tapaa pelkää (ehkä tiedostamattaan) ettei ole riittävä kumppanille, jolloin se liittyisi itsetuntoon.

Nousu  voi kokea herkkyytensä takia itsensä joskus loistavaksi, joskus taas vähemmän loistavaksi, ja jälkimmäisinä hetkinä saattaa mustasukkaisuus nostaa päätään... 

Nimim. "Kokemusta löytyy"

[minävaan]

Pakko ottaa osaa tähän keskusteluun,koska olen itse ihan älyttömän mustasukkainen. Siis sairaalloisen mustasukkainen. Minulla on venus rapu ja olen sen ainakin ajatellut vaikuttavan mustasukkaisuuteen. Exäni oli nousu rapu ja hän oi myös mustasukkaista sorttia. kertokaa ihmeessä miten tästä mustasukkaisuudesta voisi päästä eroon? Aivan kamalaa tämä

[Corvus Leonis]

Vaikka olenkin skorppari, en ole mustis - ihmisten suhteen, siis. Monista muunlaisista asioista kylläkin - jos ja kun ihmisillä on samoja tavoitteita töissä ja harrastuksissa.  Mulla noi tunneplaneetat liberaalissa jouskarissa ja sitten myös mun  osaltaan vaikuttaa siihen että mulle on vähän yksi hailee jos mun seuralainen deittailee muitakin. Suhtaudun ihmisiin kuin buffee-pöydän antimiin: ei ehkä ole tarkoituskaan syödä itse kaikkea, mutta on kiva olla eka ja kuoria kermat päältä.

Ei mun vanhemmatkaan koskaan tuntuneet olevan toisistaan mitenkään mustasukkaisia, joten en ole luojan kiitos oppinut sellaisia malleja, mitä olen ex-heilojen puolelta joutunut katselemaan. :

[Liekku]

 Minä en ole ollut mustasukkainen seurustellessa,--enkä sen jälkeenkään, ja uskon, että jos
 suhde toimii (sen kyllä tuntee),--ei tarvitsekkaan olla,

 toinen juttu on, kartan   DC,-joka meillä molemmilla on vesimies,--kummallekkin vapaus tehdä omia
 asioita, on myös äärimmäisen tärkeää, --muuten ei homma toimisi.   

 Tämä nyt liittyi parisuhteeseen, ja on pitkä liitto takana.
 

[Casperiina]

Joo DC   ainakin (siis vähentää mustasukkaisuustaipumusta!). Mulla myös ainakin ja   vaikuttaa siihen, että osaan antaa tilaa parisuhteessa. Mustasukkaisuudesta ei ole ainakaan tarvinnut kärsiä, itseasiassa saatan olla vähän liiankin salliva.  

[Lizzy]

Kiitos kommenteista!

Joo itselläni nousu-rapu tyyliin mustasukkaisuuskin on ailahtelevaa. Välillä ei mitään ja sitten taas joku epävarmuus iskee.

Minun äitini on ollut mustasukkainen ja mietin johtuisiko tämä siitä, että olen saanut sellaisen mallin. (blame the parents  : )

Mutta tosiaan tämä on piirre, josta haluaisin eroon. Lähtisikö ihan siitä, että jotenkin vain täytyy itse uskoa olevansa riittävä (varsinkin kun toinen sitä vakuuttaa moneen kertaan ) ja rakentaa omaa itseluottamusta siihen kuntoon, että ei tarvitse hautoa mitään mustasukkaisia ajatuksia.

Siinä on tekemistä... nousu ravulla...

ja muuten uskon, että ilmamerkki asc. tai dsc. merkkinä vähentää taipumusta mustasukkaisuuteen.

Liian sallivaa minusta ei kyllä koskaan tule, joku raja sentään.  :

[SanctAstra]

Olen ihmetellyt mustasukkaisuutta. Olen joskus nuorempana saattanut tuntea, ehkä kerran, ja senkin pystyin analysoimaan pois, koska tunteessa ei ollut mitään järkeä. Muuten en kyllä ole mustis. Minusta kyllä ollaan oltu ihan sairaalloisestikin mustasukkaisia ja minusta on yritetty tehdä mustasukkaista.  Huonolla menestyksellä.

Minullakin tosin on näitä planeettoja sillä lailla, että itse tarvin paljon tilaa ja osaan sitä toisellekin antaa. DC  ja  . Enkä ole kotoa saanut mustasukkaisuuteen mallia, enkä myöskään kadehtimiseen.

Kirjassa Pikku Prinssi on hyvä elämänohje: "Jos rakastat jotakin, laske se vapaaksi, niin se palaa luoksesi."

 

[dissolve]

Minulla ( ,  8.huone) mustasukkaisuuteen auttoi ihan puhtaasti kognitiivinen käyttäytymisterapia. Huonosta itsetunnosta ainakin itsellä johtui tarve omia kumppani.

[Ave^^]

Monet veden elementin ihmiset haluavat että heitä halutaan.. Tuosta ainakin itselläni seurauksena myös se, että en haluaisikaan miestä joka ei olisi ollenkaan mustasukkainen minusta. En voi sille mitään, mutta se tuntuu hieman siltä että olisi välinpitämätön. Sitä kaipaa sellaista tiettyä tiiviyttä, ja mustasukkaisuus tiettyyn rajaan asti on siis silloin aivan positiivinen juttu. Ehkä siinä on mukana jotain sellaista alkukantaista, että miehen kuuluu pitää muut kosijat kaukana eikä ruveta miksikään aisuriksi.  : Tässä yksi näkökulma..

[Eklektikko]

Tässä minun näkemykseni, joka on tiukahko, mutta ei yksin omani vaan olen siihen törmännyt myös psykologiaa ja hengellisyyttä käsittelevissä teoksissa.

Mustasukkaisuus ei ole välittämistä, se on vakava todellisen rakkauden estävä ongelma sen mustasukkaisen ihmisen korvien välissä ja tunnetasolla.

Mustasukkaisuudella on vain yksi ja ainoa syy:
Mustasukkainen ihminen ei rakasta itseään terveellä tavalla eikä koe itseään rakkauden arvoiseksi. Sen vuoksi hänelle on itsestään selvää ettei kukaan muukaan voi rakastaa häntä, vaan hän olettaa automaattisesti tulevansa petetyksi tai jätetyksi ennen pitkää.

Ja kun ei osaa rakastaa itseään, ei osaa rakastaa ketään muutakaan. Mustasukkaisuus siis sulkee itse asiassa pois todellisen rakkauden. Mustasukkainen kykenee vain vahtimaan ja käyttäytymään kuin toinen olisi esine jonka voi omistaa.

Kykenen itse ymmärtämään mustasukkaisuutta ainoastaan älyllisellä tasolla, sillä en ole koskaan itse tuntenut sitä. Niissä tilanteissa joissa ihmiset yleensä tuntevat mustasukkaisuutta - esim petettyinä tai jätettyinä -  minä tunnen vain surua suhteen loppumisesta, en muuta. Ja jos minun siippani on kiinnostunut jostakusta toisesta, niin tervemenoa vain. Miksi haluaisin ketään, jolle minä en ole se tärkein kaikista? Mieluummin yksin, kuin huonossa suhteessa, on minun mottoni.

Samoin helpoin keino päästä minusta eroon on olla mustasukkainen, pieninkin osoitus mustasukkaisuudesta ja meikäläisestä näkyy vain kaukan siintävät kovaa vauhtia poispäin liikkuvat perävalot.

Mustasukkaisuus saattaa olla inhimillistä, mutta eivät kaikki muutkaan inhimilliset ilmiöt ole terveyden tai tasapainon merkki.

[Lizzy]

Monet veden elementin ihmiset haluavat että heitä halutaan.. Tuosta ainakin itselläni seurauksena myös se, että en haluaisikaan miestä joka ei olisi ollenkaan mustasukkainen minusta. En voi sille mitään, mutta se tuntuu hieman siltä että olisi välinpitämätön. Sitä kaipaa sellaista tiettyä tiiviyttä, ja mustasukkaisuus tiettyyn rajaan asti on siis silloin aivan positiivinen juttu. Ehkä siinä on mukana jotain sellaista alkukantaista, että miehen kuuluu pitää muut kosijat kaukana eikä ruveta miksikään aisuriksi.  : Tässä yksi näkökulma..

Jotakuinkin näin minäkin ajattelen ja tunnen. Kai minulla mustasukkaisuuden herättää se jos toinen ei ole yhtään mustasukkainen minusta. Tulee sellainen tunne, että ei välitä. Vaikka järjellä ajatellen olen luultavasti taas väärässä, kypsymätön tai muuten vaan sielullisesti häiriintynyt... 

[Ave^^]

En ole koskaan ymmärtänyt miksi henkisen kehityksen tulisi merkitä inhimillisistä tunteista erkanemista. Totta kai on luonnollista jos esim. mustasukkaisuutta ei luonnostaan tunne, ei sitä nyt tarvitsekaan tuntea. Oma näkemykseni kehityksestä kuitenkin on se, että sen sijaan että tuntemukset katoaisivat, niitä voi tuntea ja ymmärtää miksi näin tuntee ilman että tunne hallitsee ja rajoittaa omaa toimintaa. Niin kauan kun tuntee että tunne on ongelma, voi pikku hiljaa askelin kehittää ymmärrystään omista motiiveistaan. Kuitenkin tunteiden katoaminen on minusta aina ensimmäinen askel kohti sitä että myös muunkinlaisia tunteita voi alkaa katoamaan, jossain vaiheessa niitä positiivisiakin. Inhimilliseen elämään kuuluu negatiiviset tuntemukset. Tosin totta kai jokaiselle itselleen sopiva kehityskulku on kai se oikea. En vain ymmärrä jos ihannoidaan sitä tilaa, jossa ei enää tunne, semmoinen ajatusmalli sairastuttaa.

[Eklektikko]

Mustasukkaisuuden positiivisena puolena voin nähdä sen, että kun ihminen huomaa tuntevansa sitä, hän tietää siitä ettei rakasta itseään terveellä tavalla, ei tunne itseään rakkauden arvoiseksi.
Mustasukkaisuuden  tunne voi siis toimia hälytysmerkkinä siitä, että tässä asiassa ihmisellä on työtä tehtävänä.

Siinä se sitten onkin, muuta hyvää en ko. tunteesta keksi, sen takia kun murhataan vuosittain paljon ihmisiä. Mitenkäs se yksi biisi menikään: "Jos en sua saa, niin ei saa kukaan muukaan, pesäpallomailaa, pesäpallomailaa..."

Yök. 

[Lizzy]

Onkohan näin, että ihmiset, jotka eivät ole mustasukkaisuutta tunteneet näkevät sen hyvin ehdottomana tunteena, joka aiheuttaa aina aivan ehdottoman reaktion. Tyyliin katsoit naapurin sinikkaa, minä huomasin, murha! Aivan kuten kaikissa tunteissa myös mustasukkaisuudessa on eri asteita ja sävyjä, niin mustavalkoinen kuin sen koko tunteen perusolemus onkin. Joskus mustasukkaisuus voi olla hyvin selvää, joskus taas se on niin hämärä ja epämääräinen tunne, että sitä hädin tuskin edes itse oikein hyvin tiedostaa tai tunnistaa.
Niin ja vaikka olisi kuinka hirveän mustasukkainen ja vahtisi puolisoaan niin väkivaltateot on sitten taas asia erikseen. Mielestäni siinä on kyse jo paljon muustakin ja vakavemmista ongelmista kuin mustasukkaisuudesta. Kaikki mustasukkaiset eivät ole väkivaltaisia, vaikka olisivat miten mustasukkaisia. Toki luottamuksen puute ja vahtiminen ei ikinä tee hyvää millekään suhteelle henkisesti, mutta kyllä fyysinen voimankäyttä ja väkivalta on silti eri asia.

Minä koen, että lievä mustasukkaisuus liittyy menettämisen pelkoon. Pelkää että menettää jonkin rakkaan ihmisen, tai sen huomion mitä toivoo. Harvemmin tuollaiset tunteet terveellä ihmisellä johtaa mihinkään tekoihin.