seuraava »

[Eklektikko]

Minä koen, että lievä mustasukkaisuus liittyy menettämisen pelkoon. Pelkää että menettää jonkin rakkaan ihmisen, tai sen huomion mitä toivoo. Harvemmin tuollaiset tunteet terveellä ihmisellä johtaa mihinkään tekoihin.

Aivan ja se menettämisen pelko nimenomaan johtuu siitä ettei tunne itseään rakastamisen arvoiseksi, koska ei itse rakasta itseään tervellä tavalla.

Mustasukkaisuus on mielestän aina merkki siitä, että suhteessa omaan itseen - siinä itsensä rakastamisessa - on jotain ongelmaa. Tämä ei riipu siitä kuinka voimakasta mustasukkaisuutta tuntee, joskin tietysti mitä vähemmän  itsestään tykkää sen mustasukkaisempi sitten on.

[Lizzy]

Niin se kai menee ja sen takia myös mustasukkaisuuden tunteet ja voimakkuudet vaihtelevat. Jos on hyvä päivä ja paljon kaikkea omaa mielenkiintoista tekemistä niin ei mustasukkaiset ajatukset tunge mieleen, mutta heti jos on hiljaisempaa niin...

Mietin myös sitä, että ainakaan itselläni mustasukkaisuus ei koskaan näy heti suhteen alussa. Se aika taitaa olla minulla puoli vuotta ja sitten yhtäkkiä, ping, jostain alkaa tulemaan mustasukkaisia ajatuksia mieleen. Jotenkin tuntuu, että ei tuossa ole mitään järkeä. Jos on mustasukkainen niin luulisi, että sitä on sitten alusta asti. Vai onko se niin, että mustasukkaisuus tulee vasta kun tuntee, että on jotain menetettävää?

[Ave^^]

Niin se kai menee ja sen takia myös mustasukkaisuuden tunteet ja voimakkuudet vaihtelevat. Jos on hyvä päivä ja paljon kaikkea omaa mielenkiintoista tekemistä niin ei mustasukkaiset ajatukset tunge mieleen, mutta heti jos on hiljaisempaa niin...

Näinhän se menee.. Tuskin kukaan ihminen on niin sinut itsensä kanssa ja rakastaa itseään jatkuvasti puhtaasti, ettei näitä heilahteluja tapahtuisi. Ajattelen itse sen niin, että siitä tunnistaa olevansa aito ja elävä ihminen (en tarkoita tätä taas haukkumaan ketään jolla on toisenlainen elämänfilosofia), kun huomaa että jokin asia koskettaa ja loukkaa. Mustasukkaisuus voi olla yksi tapa reagoida johonkin kolhuun.

Sitten tuli mieleen sellainen, että monilla ihmisillä on halu elää, miten sen sanoisi, niin kuin riskillä. Mustasukkaisuuskin on yksi sellainen, missä on jotain kiehtovaa sillä siinä on riskinsä. Ihmiset kun aina eivät kuitenkaan hakeudu siihen kaikkein puhtaimpaan rakkauden ilmentymään, vaan siihen mikä tuottaa itselle jonkinlaista jännitystä tai mielihyvää. Tungetaanhan meille kokoajan elokuvissa ja muuallakin näitä rikkinäisten suhteiden malleja jännittävinä ja mielenkiintoisina.

[Lizzy]

Sen verran keittiöpsykologi olen, että minäkin olen tullut siihen lopputulokseen, ettei ihmisiä suinkaan aina yhdistä puhdas rakkaus vaan usein siinä on jotain särmää tai kulmaa, joka sopii yhteen sen toisen ihmisen kulmien kanssa ja sitten niitä hiotaan yhdessä. Elokuvissa on tosiaan jatkuvasti näitä rikkinäisiä ihmissuhteita ja sitä jopa pidetään jollain tavalla normina. Puhumattakaan, että olen itse lapsena saanut kokea ihan lähipiirissä, että oikeat ihmissuhteet on niitä, joissa on välillä auvoisaa ja välillä repiviä ja raastavia ongelmia. Siis jännittävää ja mielenkiintoista, ihan draaman juonenmukaisia käänteitä. Puhumattakaan miten repiviä ihmissuhteita ruoditaan lehdissä ja ihmiset ahmivat niitä.

On todella vaikeaa oppia pois tuollaisista ihmissuhteiden mallista ja uskoa, että niitä mörköjä ei tosiaan ole silloin kun niitä ei ole. Vaan niitä helposti näkee eikä osaa nauttia rauhallisista ja turvallisista ihmissuhteista. 

[Lizzy]

Minä en ole koskaan kysellyt, että tykkäätkö tai olenko kaunis. Olen tehnyt omat johtopäätelmäni, että vastaus molempiin on ei.  Vaikka toinen miten sanoisi toista. Tai siis silloin kun on sellainen päivä niin tekee näitä omia johtopäätelmiään, jotka ei kyllä oikeasti ole minkään logiikan mukaisia. Ja varmaan Rapu-piirre minussa, että jos niin päätän niin en usko mitään mitä toinen sanoo, vaikka miten kauniisti. 

Jos on liikaa omilla teillään niin minä kyllä moisen sian ajaisin pois. 

Mutta niinhän se oikeasti järjellä menee, että jos ei halua olla jonkun kanssa niin silloin ei ole.

Joskus sitä vain kääntää asiat päässään niin monimutkaisiksi...

[mc82]

Mä olen multiple- ,  ja en kyllä tunnista itsestäni mustasukkaisuutta, jos toinen osapuoli ei anna siihen aihetta. Tarkoitan tällä nyt parisuhdetta. Mutta jos miehessä on pelurin vikaa ja viihtyy paremmin muiden naisten kuin mun seurassa, niin voi olla varma, että mun epäilykset heräävät ja mustasukkaisuus nostaa päätään.

Mä sen sijaan voin olla ystävien huomiosta mustasukkainen. Esim. jos porukassa en saa huomiota, niin varmasti olen porukan keskipisteelle mustis muiden huomiosta! Mutta minkäs huomionkipeä  itselleen mahtaa...

Miehellä on varsin ilmava kartta - ei siis ensisilmäyksellä näkisi mustasukkaisuuteen viittaavaa. Vahva 3. huone,  ,  , varsinkin tuo viimeinen puhuu mustasukkaisuutta vastaan. Siltikin on mua jonkin verran mustasukkaisempi, vaikkei suinkaan sairalloisesti, varsin vähän kuitenkin. On myöntänyt, että on jossain määrin mustasukkainen musta. Johtuisiko tuo sitten siitä, kun miehellä on vahva Pluto, mm.  ,  ,  yms. kartalla. Mies on siis  - ehkä Nousu-Neitsyessä vähän taipumusta mustasukkaisuuteen...?   Ja  2. huoneessa - romanttinen sielu, jolla vähän taipumusta "omistaa ihmisiä"?

[Ave^^]

Joskus muuten taas on syytä olla mustasukkainen, löytyypi niitäkin tapauksia jotka kotona ovat miellyttäviä eivätkä koskaan haluaisi lähteä, mutta silti vieraat houkuttavat.

Jännä juttu kuitenkin taas se, että itse tunnen että jos se ulkopuolinen suhde on vain seksiä, en ole niin mustasukkainen, ehkä en ollenkaan, mutta tunteiden ollessa kyseessä se kolahtaa. Luonnollisestikin totta kai, mutta ajatelkaa tilannetta jossa pettäjä jakaa tunteensa kahden kesken, eikä kuitenkaan halua erota. Ehkä pitäisi olla vain niin altruistinen ja hyväksyä ettei ihminen ole yksiavioinen, mutta kyllä minusta sitä on silti oikeus olla itsekäs ja vaatia enemmän.
Ja vaikka se suhde sitten olisikin vain pelkkää seksiä, siinä taas käytännön asiat kuten tautiriskit rupeavat korpeamaan.




Ennen olen tosiaan enemmän ollut mustasukkainen ilman aihettakin, mutta itsetunnon parantuessa se on vähentynyt. Nykyään semmoinen pieni pistos iskee satunnaisesti. Mulla on    lilith  ja  seiskahuoneessa, ja sen sijaan että enää olisin mustasukkainen, tuo on kääntynyt siksi tunteeksi että kun päätän että tässä on nyt sellainen mies jonka kanssa haluan jotain eteenpäin, niin tekisi aika kovasti mieli kahlehtia se siihen kunnolla sen takia, että jos minä nyt annan kaiken ja käytän aikaani, niin haluan olla varma siitä ettei heppu vain hetken päästä heilauta kinnasta ja sano että olipa hauskaa mutta ei enää kiitos. Tottahan se on, että ei ihmistä voi estää, mutta kyllä se korpeaa kun ei sitä aikaa ole loputtomasti. Muuten olisin joustavampi ja ajattelisin että jokaisella suhteella on jotain annettavanaan sen aikaa kuin se kestää. En sitä kahlehtimista kuitenkaan voi toteuttaa, sillä sehän pelottaisi miehen heti pois. Ja itsekin ahdistuisin jos minua yritettäisiin kahlita.

[Eklektikko]

Joskus muuten taas on syytä olla mustasukkainen, löytyypi niitäkin tapauksia jotka kotona ovat miellyttäviä eivätkä koskaan haluaisi lähteä, mutta silti vieraat houkuttavat.

Mustasukkaisuus ei ole koskaan tarpeen. Se voi toki olla tarpeen, että huomaa toisen omaavan pettämistaipumuksen, tai huomaa valheet tms. mutta eiväthän nuo mitään mustasukkaisuutta edellytä, ainoastaan tarkkaavaisuutta, omaan intuitioon luottamista ja sitä ettei tahallaan sulje silmiään ilmiselvältä sen vuoksi että on sellaisessa huonon itsetunnon tilassa jossa paskakin suhde on parempi kuin ei mitään suhdetta.

Kyllä minuakin on petetty ja olen ollut kimpassa sitoutumiskyvyttömän ihmisen kanssa, mutta kyllä sellaisen huomaa myös ilman että on mustasukkainen. Sellaisissa tilanteissa minä vain näytän ovea ja teen sitten surutyöni, sillä en ole kiinnostunut ihmisestä, jolle en ole se tärkein. Minä menetän mielenkiintoni saman tien, jos toinen osoittaa moisia piirteitä.

Mahdollisissa kolmiodraamatilanteissa väistän automaattisesti, sillä ne ovat niiiiin saippuaoopperabanaaleja, että ne vain naurattavat. Miksi minua  kiinnostaisi ihminen joka joko ei osaa päättää, tai haluaa pitää kahta puolisoa ilman näiden suostumusta?

Eikä tämä kaikki tarkoita etteikö minulla olisi mitään tunteita, ainahan suhteen loppuminen edellyttää surutyön tekemistä, mutta mustasukkaisuus on minulle edelleen tuntematon tunne. Tämä on muuten sukua myös sille, etten tunnne kateutta. Ne ovat mielestäni 'sukulaistunteita' toinen vain kohdistuu ihmiseen ja toinen esineisiin/rahaan/asemaan tms.

[Lizzy]

Ave, minulla samanlainen  Lilith 7.huoneessa ja siinä on vielä  samassa rytäkässä. Tosin eri merkissä, Kauriissa nuo kaikki minulla.

Tuo oli mielestäni hyvin sanottu, että mustasukkaisuus ei ole koskaan aiheellista, mutta sellaisessa suhteessa ei kannata olla, jossa täytyy kulkea laput silmillä, jotta asiat näyttäisi hyvältä. Kyllä kai niitä asioita tosiaan muutenkin huomaa kuin vahtimalla ja valheilla on taipumus tulla ilmi ennemmin tai myöhemmin.

Kolmiodraamat on ihan saippuaa, myös omassa päässä kehitellyt sellaiset... ja kuka nyt haluaa oikeasti olla ihmisen kanssa, joka ei osaa päättää kenen kanssa haluaa olla.

Mustasukkaisuus, kateus, viha, pelko... kaikki yhtä inhottuja tunteita... ja kuitenkin niitä aina välillä tuntee.

[Ave^^]

Niin, asioita joiden pitäisi olla yksinkertaisia, mutta jostain syystä silti aina helpommin sanottu kuin tehty.

Jollain kierolla tavalla sitä on tullut nautittua kaikista saippuaoopperoista mitä elämän aikana on kasaillut ympärilleen. On tuntenut jotain, tuntenut elävänsä. Onpahan sitten ainakin jotain tarinoita kerrottavanaan. 
Jospa nyt vähän rauhoittaisi elämäänsä.. Jos se ailahtelevalta nousukalalta onnistuu. 

[Lilli]

Mustasukkaisuuden astrologisesta tutkimisesta voisi saada enemmän irti synastriaa tarkastelemalla, etenkin jos näitä tunteita on herännyt vain joidenkin harvojen ihmisten kohdalla.

Mustasukkaisin tuntemani henkilö on    . Muutoin paljon tavaraa Oinaassa, Mars Skorpionissa. Hänellä on muutenkin taipumusta vainoharhaisuuteen. Silti hänkään ei ollut pitkäaikaisimman miesystävänsä kanssa juuri lainkaan mustasukkainen johtuen kai miehen luotettavuudesta ja tiiviistä yhdessäolosta.

[Aki no uta]

Olen ollut mustasukkaisin sellaista kumppania kohtaan, jota kohtaan tuntui olevan eniten tunteita. Tunteita oli oikein todella roimasti. Muut joille en ollut mustasukkainen, en ottanut kauhean tosissaan edes niitä. Montaa kumppania ei ole ollut. Yksi oikein tosissaan. Juuri tämä mihin tunteitakin. Ihastuksia oli paljon nuorempana.

Minulla lienee jokseenkin huono itsearvostus. Lisäksi     mm. nämä 8. huoneessa (neitsyessä).   ja   skorparissa ja minullakin   . Uskon, että näillä on jotain tekemistä mustasukkaisuuden kanssa, varsinkin venus neliö pluto kiinnostaa. Ja myös ihmiset, joilla se on.

Oman itsen yläpuolelle toki voi yrittää nousta joo. Mutta siinä vaiheessa tunteet on tainnu lähes jo hävitä

Voin täysin myöntää olevani sekaisin rakkaudesta - hmm tai niin - tunteista!

[Ave^^]

Mikähän tähtiyhdistelmä tekis alttiiksi mustasukkaisuusdraamojen järkkäämiseen á la Kauniit ja rohkeat?

&  ?? 


Johtuukohan omasta  yhtymästä, että olen lähinnä piilovittuilija, ei ihan hirveitä draamoja (tai miten sen ottaa  ), mutta ei pelkkää mökötystäkään.. Oikeastaan kalapainotteinen kun olen, mustasukkaisuuteni onnistuu yleensä muodostumaan lähinnä itsetuhoisemmaksi kuin toista rajoittavaksi..

[Lizzy]

Minä yritän muuttaa ajatuksia siihen suuntaan, että jos toisesta aidosti välittää ja rakastaa niin silloin ei ole mustasukkainen toisen ystävistä tai menoista.

Minun mielestä tuo Aminthirin tapaus kuulostaa lähinnä siltä, että miksi kuuntelet näitä exien jaaritteluja uusista suhteistaan? Jospa se kiukku haluaa kertoa sinulle, että asia ei oikeastaan sinulle kuulu eikä kiinnosta?

[Lizzy]

Tämä aihe pomppasi taas silmiini linkin kautta tuolta toisesta topikista.

Minäkin olen mököttäjä tyyppiä. Kala-neptunus vaikutteisena itsetuhoisuuskin on tuttua ja että kaikenlaiset ikävät tunteet päättyy lopulta itsetuhoisuuteen, itsesääliin. Varmasti kaikista kamalin itsetuhoisuuden muoto on se, että ei rakasta itseään ja kieltää itseänsä uskomasta, että on hyvä, riittävä ja kaunis. Jos ei ole niin silloin toinen lähtee enkä minä sille mitään mahda. Masokistina sitä kieltäytyy uskomasta sitä hyvää mitä elämässä on ja yrittää väkisin etsiä jotain ongelmia. Siitä se dramaattisuus kai tulee, että etsii jatkuvasti ongelmia... Itselläni tuo taipumus voisi liittyä juuri kaloihin ja neptunukseen sekä Lilithiin ja Marsiin 7.huoneessa. Voi olla ja on varmasti muutakin, mutta noi tuli mieleen. Ja ic  kun olen niin mun draaman näyttämö on ehdottomasti koti. Työelämässä ja julkisesti olen paljon suvaitsevaisempi  , tosin proge ic on jo  että ei ehkä sekään ole niin selkeä nykyään tuo kahtiajako yksityisen ja julkisen välillä.