Minä kuulen hyvin usein kommentteja
a) Kylmä ("Miten sä voit ajatella noin?")
b) Mystinen ("Susta ei ota mitään selvää")
c) Vanhoillinen ("Ai susta 15-vuotiaat ei voi vetää kossua viikonloppuisin etkä kannata yhdenillan suhteita?")
d) Tunteetot ("Miksi sä et skitsoile etkä draamaile?")
Nämä tulevat ihmisiltä, jotka tuntevat minua ehkä hiukan, esim. entisiltä luokkatovereilta.
Tuntemattomilta ihmisiltä tulee aika usein vihjailevaa kommenttia siitä, että olen todellisuudessa naiivi 16-vuotias teini. Siihen tosin vaikuttaa aivan varmasti ulkonäkö. Minä kun olen perinyt molemmilta vanhemmilta geenit, joilla iästä lähtee ulkoisesti pois 10 vuotta ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä suuremmaksi tämä ero kuvitellun ja todellisen iän välillä käy. Äitini täyttää ensi vuonna 50 vuotta ja häntä luullaan yhä jotakuinkin 37-vuotiaaksi
Isäni on lähempänä 60. ikävuotta ja näyttää suunnilleen 45-vuotiaalle. Heitetään siihen "ikuinen teini"-soppaan 10 cm keskivertonaista lyhyempi varsi, pyöreä naama, "söpö" ääni ja erikoinen tyyli, niin siinäpä sitä sitten ollaan :'D Töissäni saan vakuutella ihmisiä, että kyllä kyllä, tiedän mitä teen, no stress. Sitten tulee kehuja sanoilla "no tästähän tulikin tosi hyvä!" tai "tämä on todella hieno!" Mietityttää mitä minulta oikein oletetaan, jotain liirum laarumiako? (teen toimittajan töitä nyt)
Olen saanut kommenttia myös siitä, etten "avaudu" ja kerro menneisyydestäni. Olen sanonut, että ne ihmiset, joiden kuuluukin tietää minusta, tietävät minusta sen, mitä kuuluukin tietää
Kerron toki, jos kysytään, mutta en mainostele menneitä, koska menneet ovat menneitä ja nyt on nyt
Positiivisia puolia mitä olen kuullut ihmisten sanovan ovat olleet sellaiset määritelmät kuin
a) Suloinen ("Voi, haluan sinut lemmikiksi!")
b) Huolehtivainen (Sain mm. Muumimamma-pyyhkeen lahjaksi tästä syystä :'D)
c) Mielenkiintoinen ("Kerro vielä lisää tästä ja tuosta ajatuksestasi")
Jonkin verran kuulen myös sitä, että "pomppaan" esiin ihmismassasta fiiliksen perusteella. Tähän on vaikea kommentoida mitään sen kummemmin omasta puolestani.
Minulla on ASC Kauris ja näin ollen DC Ravussa. Keskitaivas löytyy Jousimiehestä, mutta Jousimiesmäisiä määritelmiä en ole kuullut, enkä ainakaan ulkoisesti ole mielestäni lainkaan Jouskari. Kauris paistaa päälle päin eniten. ASC Kaurista tunnistan itsessäni muutoinkin. Minua huvittaa vaan edelleen se, että on jotenkin kylmä, jos ei saa kamalaa skitsahtamiskohtausta stressin aikana ja on tunteeton, jos ei istu naama pitkällä, kun on huono päivä
Toki stressaan, mutta en ehkä sellaisista asioista, joista ihmiset yleensä. Ja kyllä, naama pitkällä-päiviäkin on, mutta haluan olla silloin yksin ja mieluiten menen nukkumaan naaman taas aurinkoiseksi kuin värnyän asiasta kaikille. Minä uskon ennen kaikkea tasapainoon ja positiivisuuteen.
En tiedä mitä ihmiset ajattelevat minun olevan esimerkiksi ammatillisesti. Varmaan taideopiskelija tai jotain vastaavaa, ikuinen teini-ikäinen.
Ainakin se antaa hyvän suojan lähteä vielä näin melkein kolmikymppisenä ulos keinumaan, katsomaan lasten leffoja, tekemään lumiukkoja ja kuljettamaan söpöjä juttuja mukana ilman, että saa vielä Oudomman Linnun-leiman naamaansa
