seuraava »

[Tiigris]

^^ pistä karppauspizzaresepti tänne! 

Söin viime viikolla pizzaa, heti palasi ylämahamakkara sekä paha olo vatsaan... Kosto elää, sano vatsamakkara 

*A*

Se resepti on jo tässä ketjussa! Itse vähän vaihtelin noita jauhoja, kun yritän välttää sekä ruista että vehnää ehdottomasti.

Mut pitää kyl sanoo et tosta pizzasta tulee helposti tosi tuhti,
et ei kannata syödä sitä puolta pellillistä niin ku mä tein ja olla ähkynä loppupäivää...

[Tiigris]

Eklektikko! Jos satut tuleen vielä tänne niin kysyn..
Mitä sanot psyllium-kuidusta, onko siitä hyötyä vai haittaa? Itse oon B veriryhmää mut miehen veriryhmä ei ole tiedossa..
Hän kyseli multa et mistähän sitä sais hyvää kuitua et lähtis toi ***** liikkeelle...

[Eklektikko]

Tässä Tohtori D'Adamon nettisivujen linkki: http://www.dadamo.com/
Jos englanti luonnistuu, sieltä voi etsiskellä oman tyyppinsä sopivia ja ei-sopivia. Etsi-toiminnolla oikeassa ylänurkassa päätyy useimmiten sivuston keskustelupalstan keskusteluihin, mutta sieltäkin löytää sitten usein vastauksia. Eri ravintoaineista on tietoa tällä alasivulla:
http://www.dadamo.com/typebase4/typeindexer.htm
Klikkaamalla ruoka-ainetta tulevat tiedot esiin. Psylliumia ei tuolla tainnut olla, hakutoiminnolla löydät ehikä jotain.

Psylliumista en tiedä mitään, koska en ole kaivannut mitään leivänkorvikkeita tai leivonnaisia - niihinhän sitä yleensä käytetään. Vatsa toimii vihannesten ja marjojen kuiduilla & runsaalla rasvalla 3 kertaa päivässä, joten siihenkään tarkoitukseen en ole kuitua tarvinnut.

Mutta minulla niiden mukamasterveellisten täysjyväviljojen syönti aiheuttaa ummetusta! Normaalisti 3 kertaa päivässä toimiva vatsa ryhtyy toimimaan vain joka toinen päivä, jos syön vaikkapa nyt ruista tai vehnää.

Tämäkin saattaa auttaa: 1-2 rkl kokonaisia pellavansiemeniä liotetaan  yön yli vesilasillisessa. Vetäistään sitten aamulla naamaan koko hoito.  Psyllium on varmasti (jos vain sopii) paljon parempi kun viljakuidut, joiden laksatiivinen vaikutus perustuu siihen, että ne raapivat suolistoa kuin lasivilla ja suoliparka ryhtyy erittämään limaa suojatakseen itseään...

[Ave^^]

Kyselen,
onko joku joskus onnistunut sellaisessa, että on tottunut melkein koko elämänsä ajattelemaan jollain tavalla, jo automatisoituneesti, että esimerkiksi ei pysty tekemään jotain,
ja sitten onnistuu muuttamaan ajatuksensa niin että "minä pystyn tähän" , ja onnistuu pääsemään siihen vaiheeseen missä huomaa onnistuvansa ja saa siten positiivista palautetta jonka avulla tuo ajatus vahvistuu, saa pidettyä sen ajatuksen?

Se on yllättävän vaikeaa vaikka kuinka yrittää..  
Positiivisia kokemuksia olisi kannustavaa lukea.  

[Kuuhilda]

Haa^
Täytyypäs tuumata hetki asiaa...luulen että minulla on muutama tuollainen kokemus, kunhan hetken mietin että mitäs ne nyt olivatkaan

[Artemis]

Omat vinkkini on, että kaikkea saa syödä, mutta kohtuudella. Kaiken a ja o on ulkoilu! Raitis ilma ja reipas kävely (okei, voi aloittaa hitaamminkin kävelemään) tekee ihmeitä ihmiselle!
Oikeasti!! Eli ulos! Ja sää ei ole tekosyy. Jokaikisellä kelillä voi ulkoilla. Ei ole keliä, etteikö voisi tehdä lenkkiä, paitsi jos nyt ihan tolkuton trombi ukkosen kera pyörii naapurustossa. Kunnon varusteilla voi ulkoilla aina.

Se hellii ihoa, kehoa ja henkistä puolta. Se lievittää stressiä, se antaa tilaa ajatella, siinä kävellessä voi käydä asioita läpi tai antaa pään tyhjentyä. Voi ihailla luontoa, tai pyytää jonkun kaveriksi lenkille juttelemaan. Voi myös kuunnella musiikkia jos tahtoo. Se on erinoimainen laihduttaja, kunnon kohottaja ja hauskaa!

Suosittelen myös lisäämään vitamiinien, antioksidanttien ja ravitsevan ruuan nauttimista. Jätä teollinen mössö pois.
Syö kaikkea kohtuudella, myös herkkuja.

Juo vettä paljon ja salli itsellesi hemmotteluhetkiä. Hemmotteluhetki voi olla mitä vain; se voi olla päivä kauneushoitolassa, hieronta, se voi olla yksityinen rauhoittumisen hetki kahvikupillisen kanssa, se voi olla harrastus, se voi olla saunominen. Joka tapauksessa, hae nautintoa elämään, mutta hae sitä muualtakin kuin ruuasta. Ruoka ei ole ainoa nautinto.

Pidä taukoa kaikesta päihteistä. Tupakoinnin lopettaminen teki minulle ihmeitä!

Syö säännöllisesti niin ei tule hullua nälkää ja silloin ei tule ahmittua roskaa. Itse syön vähintään neljän tunnin välein jotain.
Maistele sitä mitä syöt, arvosta sitä ja käytä siihen aikaa. Älä ahmi.

Tsemppiä! Elämänmuutos on se mitä ansaitset. Muista se. Sinä ansaitset hyvän kropan, hyvän mielen, hyvän olon.

[Tiigris]

Omat vinkkini on, että kaikkea saa syödä, mutta kohtuudella. Kaiken a ja o on ulkoilu! Raitis ilma ja reipas kävely (okei, voi aloittaa hitaamminkin kävelemään) tekee ihmeitä ihmiselle!
Oikeasti!! Eli ulos! Ja sää ei ole tekosyy. Jokaikisellä kelillä voi ulkoilla. Ei ole keliä, etteikö voisi tehdä lenkkiä, paitsi jos nyt ihan tolkuton trombi ukkosen kera pyörii naapurustossa. Kunnon varusteilla voi ulkoilla aina.

Se hellii ihoa, kehoa ja henkistä puolta. Se lievittää stressiä, se antaa tilaa ajatella, siinä kävellessä voi käydä asioita läpi tai antaa pään tyhjentyä. Voi ihailla luontoa, tai pyytää jonkun kaveriksi lenkille juttelemaan. Voi myös kuunnella musiikkia jos tahtoo. Se on erinoimainen laihduttaja, kunnon kohottaja ja hauskaa!

Suosittelen myös lisäämään vitamiinien, antioksidanttien ja ravitsevan ruuan nauttimista. Jätä teollinen mössö pois.
Syö kaikkea kohtuudella, myös herkkuja.

Juo vettä paljon ja salli itsellesi hemmotteluhetkiä. Hemmotteluhetki voi olla mitä vain; se voi olla päivä kauneushoitolassa, hieronta, se voi olla yksityinen rauhoittumisen hetki kahvikupillisen kanssa, se voi olla harrastus, se voi olla saunominen. Joka tapauksessa, hae nautintoa elämään, mutta hae sitä muualtakin kuin ruuasta. Ruoka ei ole ainoa nautinto.

Pidä taukoa kaikesta päihteistä. Tupakoinnin lopettaminen teki minulle ihmeitä!

Syö säännöllisesti niin ei tule hullua nälkää ja silloin ei tule ahmittua roskaa. Itse syön vähintään neljän tunnin välein jotain.
Maistele sitä mitä syöt, arvosta sitä ja käytä siihen aikaa. Älä ahmi.

Tsemppiä! Elämänmuutos on se mitä ansaitset. Muista se. Sinä ansaitset hyvän kropan, hyvän mielen, hyvän olon.

Hyviä juttuja juu! 

Oikeastaan noita kaikkia toteutan jo, tosin pienin muutoksin joitain. Tupakoinnin lopettaminen tekee tosiaan ihmeitä. Siitä on yli 2 vuotta kun lopetin, mutta muistan edelleen mikä hermoraunio olin jatkuvasti ja tupakka aiheutti mulla jatkuvaa masennusta ja itsesyytöksiä ja itsetuhoisia ajatuksia. Se ahdistus mikä oli ennen kuin sai tupakkaa ja sit se itseinho sen tupakan jälkeen. Ja tunne että olen jotenkin huonompi kuin ne jotka ei polta. Ja maha jatkuvasti sekaisin. Huh, onneksi en enää tarvitse sitä. 

Toi ulkoilu on kyllä tällaselle atoopikolle vähän kaksiteräinen miekka, mun tarvis varmaan hankkia jonkinlainen naaman peittävä päähine ettei poskien couperosa-iho pahenis pakkasesta ja viimasta + toisaalta myös helteestä... Mut ulkoilen kyllä joka päivä ja kävelen aina kaikkialle, kauppaankin parin kilsan päähän sateella vaikka auto on tossa parkkipaikalla.

Mun ruuassa noudatan linjaa että ei ihan kohtuus kaikessa, vaan jotkut asiat on jääneet kokonaan pois. Tuntuu nyt et pärjään hyvin tällä ruokavaliolla mikä sisältää vain kasviksia, hedelmiä, marjoja, tuoretta käsittelemätöntä lihaa ja kalaa lihatiskiltä, kananmunia ja maitotuotteita. Kermaa, voita ja oliiviöljyä. Soijaa ja pähkinöitä en voi syödä, ilmeisesti olen allerginen molemmille. Toki joustan sen verran et jos tahdon leipoo jotain karppausjuttua niin voin laittaa sinne sen pari ruokalusikallista jauhoja taikinaan minkä se tarvii, tai jos haluan välttämättä syödä jonkun yhden snickers-patukan niin sit syön sen vaikka kerran viikossa. (tosin siitä tuli maha kipeäksi ja taas allerginen reaktio pähkinästä, joten tuli tunne etten tarvitse sitä enää..  ) Tää on kuitenkin melkoisen suuri muutos ihmiselle, joka söi hyvin paljon ruisleipää ja saattoi aloittaa päivänsä puolen litran jätskiannoksella ja jatkaa lounaalla saarioisten valmispizzaan. No tietenkään en koko aikaa noin epäterveellisesti syöny, mut parina päivänä viikossa kyllä. Tällä nykyisellä ruokavaliolla oon huomannut, että verensokerit pysyy tasasina, ilmavaivat on vähentyneet (vaikka syön melkein joka päivä jotain kaalia!) ja mun on tarvinnut syödä vain noin 3 kertaa vuorokaudessa koska ei tule niin usein nälkä.  Mitään ravintolisiä en käytä, koska ne ovat säännöllisesti käytettynä rasite maksalle ja munuaisille, vain jos joku flunssa iskee niin sit kuurina vitamiineja, (ja inkivääriä ja valkosipulia tuoreena!) tai kovaan lihaskipuun magnesiumia.

[Tiigris]

Mutta tuo itsensä hemmotteleminen, niin se on kyllä erittäin tärkeää.

Ihan käsittämätöntä miten paljon laiminlöin ensinnäkin ihan hygieniaani sillon kun vauva oli ihan pieni. Ja jos vaikka shampoo loppui niin saatoin pestä viikon ajan hiukset suihkugeelillä. Ja jos kasvorasva loppui niin saatoin vaan olla pari viikkoo rasvaamatta naamaa. Oli päiviä jolloin unohdin käydä suihkussa tai pestä hampaat, sama juttu miehellä. Jotenkin mikään sellainen ei merkinnyt mitään, ajatteli vain että kunhan tästä päivästä selviää ja olis jo ilta ja yö niin saisi nukkua ne kolme kahden tunnin pätkää mitkä vauva nukkuu yhteen menoon... Sillon tuntu niin luksukselta jos sai nukkua 3 tuntia yhteen menoon. 

Nyt tarvitsee ottaa kiinni sitä aikaa. Antaa itsensä tuntea, että nyt minä huolehdin sinusta (minusta), koska ansaitset sen. 

[Tiigris]

^Nostan hattua sulle, itse en kyennyt olemaan pitkään sillä niukalla imetysdieetillä, kun paino tuntui tippuvan mulla 200g joka päivä vaikka söin sallittuja aineita niin paljon kun pystyin ja kerkesin...
Aikani syyttelin itseäni siitä et lopetin koko imettämisen sit siihen, mutta vauvan olo paranikin sit huomattavasti kun neocateen siirryttiin. Mut mullakin tuo kaikki sai mut heräämään näihin ruokavalio-juttuihin enkä ole sen jälkeen syönyt oikeastaan juuri mitään e-koodeja sisältävää, jotenkin janoan vaan kaiken ruuan mahdollisen puhtaana.

Tsemiä elämäntapamuutokseen!
Täällä menee hyvin, ainoa rikkomus mitä oon tehnyt on pari palaa tummaa suklaata yhtenä päivänä, mut ei se paha juttu oo. Huomasin et oli seuraavana aamuna ihan krapulainen olo!! Joten ei tee enää mielikään...

[Kuuhilda]

Voi pahka.
Mun elämäntapamuutokseni on kyllä karannu jonnekin hornan kuuseen
Auringonpaluu kartallakin oli saturnus ja mars kuutoshuoneessa, että sitä olis varmaan oikein terveellistä miettiä näitä elintappojaan..joo, ok, pääsin törkeestä ylensyönnistä ja tunnemässäilystä eroon, mutta aloin polttaa tupakkaa!!!

Johonkin piruun sitä väkisellä addiktoituu näköjään, kun ei elämä ole ihan semmosta kun pitäs, vaikka ei nyt huonostikkaan mene.

[Pakolainen]

Kannattaa aina kuunnella kehoa ja miettiä, tarvitseeko nopeaa energiaa - esimesimarja sokeri - ihan "aikusten oikeesti." Kannattaa kuunnella omaa fyysistä puoltaan tarkasti, sillä oma keho voi kertoa, tahtooko se nimenomaan rakennusaineita ja vitamiineja - jotka mainitsit osasyyksi siihen että näytät ja tunnet olosi ns. kuolleeksi - vai onko kyseessä hetkellinen tunne, joka lähtee vaikkapa bananaanilla.

Ravitsemuspuoltakaan; mitä ravintoaineita mikin ruoka ja mikäkin raaka-aine antaa, mitä päivän aikana tarvitsee ja mitä uupuu omasta vuorokauden ravinnonsaannista; sitä tuskin voi tutkia liikaa etukäteen.

PS. Jos aivot tuntuvat hidastelevan, hotki kananmunia ja pinaattia ihan kunnolla; voi tuntua, että aivot saavat turboa ja mikään ei tunnu pysyvän omien aivoitusten perässä, minkä voi kokea ihan mielekkääksikin

[mc82]

Kirjoittelenpa tänne, koska itsekin aloitin elämäntapamuutoksen keväällä ja samoilla jäljillä ollaan edelleen. Noudatan nykyisin runsaskasvista vhh:ta (en puhuisi välttämättä karppauksesta) ja olen nykyisin 10 kg kevyempi   Rakastan nykyistä peilikuvaani! Vaikken mikään siroluinen bambi olekaan - enemmänkin leveää jenkkifutari-mallia -, mutta leveydestä ja voimakkaasta ulkomuodosta huolimatta lihakset ja luut piirtyvät kauniisti ihon alla ja kropassa on kuitenkin kurvia ja muotoa, kuten naisella olla pitää.

Alkuun karppasin melko tiukalla linjalla ja edelleenkin kiellän tiettyjä asioita itseltäni, kuten einekset, peruna, pasta, riisi yms. Leipää syön max. pari viipaletta päivässä ja leipä on joko itsetehtyä tai valmiita, runsaasti siemeniä (huom! ei jyviä!) sisältävää leipää. Rasvan kanssa en lotraa, kuten ultimate-karppaajat, mutta en pelkääkään sitä ja käytän ruoanlaitossa voita sekä täysmaitotuotteita. Juon päivittäin 2-3 lasillista täysmaitoa.

Toinen tärkeä on annoskoot ja ruokailukerrat. Syön n. 2-3 kertaa päivässä ja se tuntuu riittävän itselleni, vaikka liikun n. 4-5 kertaa viikossa. Tulisi hirveä ähky, jos söisin useammin   Annoskoot pidän (omasta mielestäni) aika maltillisina ja unohdetaan se santsaus ja itsensä vetäminen ähkyyn. Kasviksia joka aterialla ainakin puolet lautaskoosta. Herkuttelua vain silloin tällöin - vaikka kuinka mieli tekisi hyvää, niin jättää herkutteluhetket johonkin spesiaalitilaisuuteen! Tai korvaa namit ja sipsit dipattavilla kasviksilla

Karppaus on ollut oikea valinta ainakin itselleni - paino on pudonnut melkein itsestään, olo on tasaisen energinen läpi päivän, lisäksi närästys ja turvotus on vähentynyt - ja rasvan lisäämisen jälkeen kumma kyllä jäi myös sappikipuilu, mistähän tämä johtuu?   Mulla on aina ollut nivelten kanssa vähän ongelmia ( !), mutta laihtuminen sekä ruokavalion rasva tuntuvat auttavan

Mun kroppa ei enää sulata suuria hiilarimääriä - tulee heti oksettava fiilis, jos vaikka työpaikan kahvipöydässä ottaa pullaviipaleen   Ja sen jälkeen tössähtää väsy päälle... Toisaalta, eipä tee mieli ahmia enää herkkuja kaksin käsin, kun pitää tämän oksetusfiiliksen mielessä!

Mutta tärkein tsemppari on ollut peili: Jos tekee mieli jotain hyvää, pysähdyn peilin eteen. Mietin, että onko herkuttelu sen arvoista, että haluaa menettää kropan, josta on vihdoinkin iloinen. Sekä sen arvoista, että haluaa madella tuntitolkulla ällötysfiiliksen kourissa. Kun näitä on miettinyt, niin kummasti jää suklaapatukat ostamatta   Ja on voittajafiilis, kun pystyy sanomaan ex-bestikselleen, sokerille EI.

Mulla tr-  6. huoneen natal- :a - ehkä tämä selittää kasvaneen kiinnostuksen omaa hyvinvointia kohtaan?

[Tiigris]

Hienoa! 

Mä olen nyt alkanut miettiin et olen itseeni ihan tyytyväinen näinkin, mut aion jatkaa karppausta (tai kuten mc82, kasvispainotteista vhh:sta ruokavaliota) koska sen voimin jaksan paremmin... Oonhan mä painavampi kuin ennen, mutta en voi ikuisesti jatkaa haaveilemista et painaisin 48kg niinkuin silloin lukioikäsenä kun mulla oli ihan todellinen syömishäiriö ja söin vaan omenan ja jugurtin päivässä.  Enhän mä ollut sillon mitään muuta kuin itseni mielestä mitätön! En ole koskaan voinut niin huonosti, meinasin koulussa pyörtyillä ja jouduin vältteleen sosiaalisia syömistilanteita.

Ei mun tarvitse tähdätä laihuuteen. Oon hyvä näinkin, hoikkana. Mussa ei ole mitään ylimäärästä, mun ei tarvii pudottaa kiloja, jos nyt vaan ahkeraan teen vatsa- ja selkälihaksia niin saan tuon pienen mahan pömpötyksen sillä pois, nimittäin luulen sen olevan vaan johtuvaa siitä et syvien vatsalihasten kunto on heikentyny raskauden aikana nii keskivartalo lörpöttää sen takia. (Olipa sanajärjestys hyvä lauseessa edellisessä, no onneksi suomen kielessä sanamuoto vapaa on!  )..

Mä vaan aloin katsoon peiliin eri tavalla kun ystävä sanoi mun laihdutukseen, että mä oon pari viimestä vuotta näyttäny sen mielestä hyvältä siks kun en oo enää ollut niin tikkulaiha kuin joskus. No, en ole edelleenkään koskaan pitänyt itseäni laihana, mut oon näyttänyt silti riutuneelta, väsyneeltä siis, johtuen siitä et söin niin yksipuolisesti ja yritin laihtua lukemiin joita en sit koskaan tavoittanut. Onneksi. En tiiä miks mua hävettää välillä mun paino, sillä varmaan on miljoonia naisia jotka painaa 60kg ja on normaalipainosia. Teen itselleni numerosta ongelman, vitosella alkava luku ois paljon helpottavampi mulle.

[Eklektikko]

Kirjoittelenpa tänne, koska itsekin aloitin elämäntapamuutoksen keväällä ja samoilla jäljillä ollaan edelleen. Noudatan nykyisin runsaskasvista vhh:ta (en puhuisi välttämättä karppauksesta) ja...

 

Tuotanoin, 'karppaus' on lempinimi VHH-ruokavaliolle. Lauseesi on sikäli enemmän kuin hieman hassu. Sana 'karppaus' tulee englannin kielen sanoista 'low carb' joka on suomeksi vähähiilihydraattinen, lyhenteenä siis VHH.

Tuo ylläoleva lihavoitu teksti on sama, kuin jos sanoisi näin:
"En kutsuisi nesteen nauttimistani veden juomiseksi, minä juon H20:ta."   

Vai onko roskalehtien ala-arvoinen uutisointi saanut luulemaan, että VHH on se ruokavalio, jossa hiilarit vaihdetaan järkevästi rasvoihin ja kasviksiin ja 'karppaus' on taas se, jossa ei syödä muuta kuin pekonia, munaa, rasvaa, ihraa, voita ja lihaa?

Ehkä tällainen mustamaalaus onkin ollut tarkoituksena. Mutta kuitenkin karppaus=VHH, täysin yksiselitteisesti.
Se on sitten ihan toinen juttu, että karppaus=VHH pitää sisällään lukemattomia eri suuntauksia: Joku karppaa laktovegenä, toinen hyväkarppaa niin että syö vähän leipääkin, joku muu on sitten myös vähän korkeammilla hiilihydraateilla, mutta viljavammaisena saa ne  hiilarinsa muualta kuin viljoista, joku on ketoosissa lyhyemmän tai pidemmän ajan, joku toinen ei taas ole koskaan ketoosissa...

Ainoa yhdistävä tekijä on huomion kiinnittäminen hiilihydraattien määrään ja laatuun, sekä ylipäätään ruuan luonnollisuuteen, käsittelemättömyyteen ja lisäaineettomuuteen. Muuten karppaajia on ihan yhtä lailla monenlaisia kuin on virallisesti suositellun ruokavalion syöjiäkin.

[meimi]

Tuo ylläoleva lihavoitu teksti on sama, kuin jos sanoisi näin:
"En kutsuisi nesteen nauttimistani veden juomiseksi, minä juon H20:ta."   

Joo, nämä käsitteet on hiukan hankalia, ilman lukihäröäkin 

Meimikin keväällä kokeili omien sanojensa mukaan 'vähähiilihydraatitonta ruokavaliota'