seuraava »

[Ave^^]

Hetken on poissa, niin heti jää lukematta hyvät keskustelut. 

Niin, ja jos naisena tuntuu siltä että on liian karvainen, ongelma ratkeaa tietenkin hankkimalla vielä karvaisempi mies. 


En kyllä ymmärrä miksi höösäätään niin hirveästi pienenkin karvan kasvun perään, että jos parikin karvaa säärissä vilahtaa, niin olisi maailmanloppu. 

[Kuuhilda]

No onhan ne synnytykset rankkoja ja mullistavia "juttuja."
Lähinnä  hormonit on ne, jotka sen pään ja kropan saa ihan sekasin. Toisilla enemmän, ja toisilla vähemmän.Kyllä se laps hengissä pysyy, jos luonto on sen eläväksi tarkoittanut.
Synnytys psykoosikin on kyllä mahdollinen...en tiedä mitä siihen tarvitaan, voiko se perjatteessa tulla ihan kelle vain...mutta olen joskus tavannut sellaisessa tilassa olevan naisen; itse odotin esikoistani, ja tuo minun tilani oli hälle sitten kuin punainen vaate 

[Kuuhilda]

Ei psykoosi ja masennus ole sama asia.

Mammatuki sanoo näin :

"Muutamia faktoja:

BABY BLUES (maternity blues)  alkaa n. 2-3 päivää synnytyksen jälkeen, itkuisuutta, alakuloisuutta, tunteiden vuoristorataa, menee ohi itsekseen n. 2 viikossa - itseasiassa tämä herkistyminen auttaa äitiä vastaamaan vauvan tarpeisiin ja on todellakin normaali ilmiö uuden ja muotoutumattoman lapsensaannin jälkeen.

Varsinainen SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS ei ole mikään normaali ilmiö vaan äiti tarvitsee ehdottomasti apua ja tukea. Voi ilmetä hyvin monioireisena ja erilaisina oireiden yhdistelminä kuten: ahdistuksena, masennuksena, pelkotiloina, väsymyksenä, uupumisena, paniikkioireina, muistikatkoina, keskittymiskyvyn puutteena, univaikeutena, "ylikierroksilla käymisenä", epätodellisena olona.  Voi kestää kuukausista jopa vuosiin (hoitamattomana). Voi alkaa aika pian synnytyksen jälkeen, mutta myös jopa vuoden kuluttua synnytyksestä.

SYNNYTYSPSYKOOSI  alkaa yleensä heti synnytyksen jälkeen, mutta joskus voi alkaa myöhemminkin. Oireet ovat rajut: levottomuus, unettomuus, harhat, ahdistus ym. Äiti tarvitsee heti sairaalahoitoa.

Sitten on tietysti väsymys, mutta väsymyksen ja masennuksen erottaa siitä, että väsymys lähtee nukkumalla, masennus ei.

Siispä vain baby blues ja väsymys ovat normaalia tuoreessa vauvaperheessä, muut eivät ja muut tilat vaativat hoitoa ja apua!"

Kyllähän se oma vartalo muuttuu ihan toiseksi siinä rytäkässä, ja siihen on päästävä taas kiinni ja hyväksyttävä ne muutoskset itsessään...joillakin tämäkin käy helpommin kuin toisilla, ja ihana ja ymmärtäväinen puoliso auttaa tietenkin tosi paljon. Mutta kyllä mun mielestä miehillä on ihan sisäsyntysessä tiedossa nää jutut, että miten sitä naistaan kannattaa käsitellä ja pitää kun kukkaa kämmenellä synnytyksen jälkeen, siis ihan nuo mun sekopäätkin sen ovat osanneet kiitettävästi, eikä niitä ole häirinneet mitään vartalo ongelmat, itelle ne on tainnu olla vaikeempi juttu hyväksyä.

Eihän sillä ole merkitystä, kuka tekee mitäkin, kunhan molemmat tekevät osansa, eikä odoteta että toinen puoli hoitaa kaiken ja hyvässä lykyssä vielä passaa sen toisenkin siinä.

[Kuuhilda]

Mulla siellä viitosessa on  ja härkä, eli itte ajattelen sen niin että nää mukulat tarjoaa mulle tien sisäiseen paranemiseen, ja sit vielä että nautin tästä matkasta
Mun elämäntehtävä on oppia hellimään ja hoivaamaan ja välittämään muista. Ei nyt yhtäkkiä kuulosta kauheen haastelliselta, mutta on tässä ollu kova tie.
Tainnu olla aikamoinen mulkkero ennemmin 

Onhan se elämä takuulla erimoista lapsilla kuin lapsetta, mutta kaikkien valinnolla on tarkoituksensa.

Miehet vielä voi myöhemmällä iällä muuttaakin mieltään siitä, että hankkivat sittenkin muksuja, mutta naisille se ei välttämättä enää olekaan niin helppoa 

Moni muuten joka on vapaaehtosesti valinnu olla lapseton sanoo, että on aatellu niin jo lapsena 
Minä en muksuna ajatellu muksuista oikein mitään..pelkäsinkin vähän pikkulapsia, kun ne oli mun mielestä niin outo juttu. Sit niitä tumpattiin aina syliin joka puolella ja se oli ihan kamalaa, piti vaan istua ku tantti ja toivoa ettei se patukka putoo sylistä, ja piti vielä jotenkin esittää nauttivansa siitä tilanteesta

...On tämäkin ketju. Hiukan rönsyilevä, noin niinkun kaikin puolin

[Kuuhilda]

Ja me on sitä paitsi jauhettu kahdestaan tässäkin ketjussa varmaan nyt jo kaks sivullista tekstiä 
Ei se nyt varmaan tässä mitään haittaa, kun kukaan tuskin selaa tätä keskustelua kovin informatiivisessa mielessä ainakaan kovin pitkälle
Mutta siis onhan tää lapsiasia itsetstään selvä. Tottakai lapsia tehdään paitsi  jos ei voida, ja vaikkei voitaiskaan niin siltikin pitää yrittää.huh.
Mitenkähän sitä itte aikanaan jos nuo mukulat parin löytävät niin alkaa toivoa omia lapsenlapsia? Kyllähän senkin toiveen toki ymmärrän, mutta tarvis sitä nyt kunnioittaa ihmisten omaa näkemystä omasta elämästään kuitenkin. Monet ei edes hyväksy ihmistä täysvaltaiseksi aikuiseksi ellei sillä ole ensimmäistäkään omaa lasta. vanhemmissa ihmisissä on tämmöstä aika paljon, mikä varmaan juontaa juurensa jostain suo kuokka ja jukolan jussi ajoilta tjtn.

[sideman]

Vuosikausiin ei ole "palleissa" ollut karvaa juuri ollenkaan.

Senjälkeen kun lopetin kahvinjuonnin, jopa decaf-sellaisen,
niihin on kasvanut melko komea, kiiltävähkö karvoitus!

Osaako kukaan arvailla, mistä tuo voisi johtua?

 

Aloita ihmeessä kahvinjuonti uudelleen! Harva nainen haluaa karvoja kurkkuunsa 

Itse asiassa kävi mielessä kokeilla kahvinjuontia ihan vain "varmistaakseni" onko "hypoteesini"
paikkansa pitävä. Ei kyllä viime aikoina ole tehnyt tippaakaan mieli kahvia, vaikka vieraisilla
saatankin juoda kupillisen, ja ihan hyvältä se maistuu...

 

[Solnishko]

Vuosikausiin ei ole "palleissa" ollut karvaa juuri ollenkaan.

Senjälkeen kun lopetin kahvinjuonnin, jopa decaf-sellaisen,
niihin on kasvanut melko komea, kiiltävähkö karvoitus!

Osaako kukaan arvailla, mistä tuo voisi johtua?

 

Aloita ihmeessä kahvinjuonti uudelleen! Harva nainen haluaa karvoja kurkkuunsa 

Itse asiassa kävi mielessä kokeilla kahvinjuontia ihan vain "varmistaakseni" onko "hypoteesini"
paikkansa pitävä. Ei kyllä viime aikoina ole tehnyt tippaakaan mieli kahvia, vaikka vieraisilla
saatankin juoda kupillisen, ja ihan hyvältä se maistuu...

 

"Ennen" ja "jälkeen" -kuvia kannattaa varmaan sitten ottaa jos testaamaan päädyt.. 

[Kuuhilda]

Vuosikausiin ei ole "palleissa" ollut karvaa juuri ollenkaan.

Senjälkeen kun lopetin kahvinjuonnin, jopa decaf-sellaisen,
niihin on kasvanut melko komea, kiiltävähkö karvoitus!

Osaako kukaan arvailla, mistä tuo voisi johtua?

 

Aloita ihmeessä kahvinjuonti uudelleen! Harva nainen haluaa karvoja kurkkuunsa 

Itse asiassa kävi mielessä kokeilla kahvinjuontia ihan vain "varmistaakseni" onko "hypoteesini"
paikkansa pitävä. Ei kyllä viime aikoina ole tehnyt tippaakaan mieli kahvia, vaikka vieraisilla
saatankin juoda kupillisen, ja ihan hyvältä se maistuu...

 

"Ennen" ja "jälkeen" -kuvia kannattaa varmaan sitten ottaa jos testaamaan päädyt.. 

 

Tosiaan ollaan vaihettu ajatuksia aikalailla, mutta eipä mua haittaa ollenkaan.
Vaikka meinaa jo muutoin ruveta jo naamaa revityttään, että vois kohta taas mennä nukkumaan.
Onneksi nämä meijänkin tekstit on vapaaehtoista luettavaa, kun asutaan kuitenkin Suomessa, niin jokainen voi olla myöskin lukematta näitä.

Onhan se tottakai ymmärrettävää sekin, että vanhemmat haluaa joskus tulla isovanhemmiksi, mutta ois aina hyvä mennä toisenkin ihmisen saappaisiin, että miltä sekin tuntuu jos kokoajan tuputetaan omia ajatuksia omille lapsille?
Tietenkin jos hienovaraisesti kysyy, että miten se asian laita on ja miksei sitä voi vähän kysellä, että miksi asia on vaikka niin ettei lapsia haluakaan. Mutta ainakin mun kohdalla ne liialliset tuputtamiset alkoi kääntymään niitä muita ihmisiä vastaan, kun tuli heti sellainen vastareaktio päälle.

Eipä silti, ainahan sitä voi silti seksiä harrastaa, vaikkei oliskaan tarvetta lisääntyä.

Mun mielestä semmoset ihmiset, jotka luokittelee ihmiset lapsettomuuden perusteella huonommiksi, niin heitä pitäsi hieman valistaa, ettei kaikki edes välttämättä saa mukuloita, tai muuten vaan ei oo mitään tarvetta niitä hommailla.
Ja lopulta siinä tuhlaa vain omia energioita, jos ottaa liian paljon kantaa kaikkien muiden asioihin.
Mutta onhan noita vanhoja uskomuksia jäljellä tässäkin asiassa, kun on eletty perhekeskeisiä aikoja jo niin kauan aikaa, että siitä on tullut sellainen jokin uskonnon tapainen juttu.

Se on ennen ollu vähän henki ja elämä se jälkikasvu...kun ilman sitä ei oo sitten mistään tullu mitään. Muitten nurkkiin syöttiläiseksi sitten joutunu, jollei ole mukuloita tai muuta sukua joka hoitaa...ja kuka saa ne omat maat ja mannut sitten jollei mukuloille periydy...se on ollu niin tärkee juttu ennen, että kumpuaa sieltä sitten tähänkin päivään, vaikka kaikki on ihan toisella tapaa nykyään.

[Kuuhilda]

On niitä mukuloita varmasti siunaantunut senkin takia ettei ole ollu ehkäsyä 

[Kuuhilda]

Niinno ei ne tosiaan aina ole pitäviä konsteja nekään, ei.
 Se on tuo elämänvoima melkonen juttu...tulee mieleen se semmonen kuva missä voikukka kasvaa jossain rakosessa  jonkun betonimaailman keskellä yksin keskellä kaiken kuolleen.
  :