Määkin oon siis nainen, vai olenko?
Heei! Ei sabotoida mun uskottavuutta siellä!
Mikä uskottavuus?
Apua, oonko mä kadottanut sen jonnekin? Voi helkkari, en huomannutkaan. Mä varmaan hukkaisin sitten päänikin jos se ei olis kaulassa kii.
Tähän hätään ei varmaan sit muuta voi kuin todeta, että mennään sitten ilman.
Että moi vaan, Indium täällä, epäuskottava elämänmuoto. Pahoitteluni etukäteen, tulen leimaamaan koko liudan viattomia sivullisia (=teidät) kavereikseni kaikin mahdollisin tavoin. Jos tuo pahoittelukin on epäuskottava, niin saattaa olla että ihan hyvästä syystä, arvatkaas mistä, HÄH HÄH HÄÄ. HÄÄ.
Ähh, mä en nyt tiedä meneekö mun jutuista mikään enää läpi. No, jos ei muuta niin ainakin saan tuhlattua kaikkien aikaa ja vietyä tilaa!
(Matkassa mukana: Raudanluja luottamus siihen, että ette hoksaa ohjata mua väärään miittipaikkaan leimailemaan ihan itse itseäni vaan.)