Ratkaisemattomat ristiriidat synnyttävät ne pullonkorkit; loukkaantumisia, kiukkua, toivottomuutta. Tavallisestihan siis käsitellään ne näin:
Välttäminen- Mieltä vaivaavat asiat lakaistaan maton alle.
Taivuttelu, painostaminen- näitä käyttävä ihminen käyttää valtaa. Hänellä on omasta mielestään parempi ratkaisu tai joku muu syy saada toinen toimimaan ajattelemallaan tavalla. Kun pyrkii hallitsemaan toista, toinen joko alistuu tai puolustautuu (josta päästään siis taas siihen hyökkäykseen…)
Kelluminen- Ristiriitaa kellutetaan, jos siitä ei koskaan puhuta syvällisemmällä tasolla. Kellumista myös tapahtuu silloin, kun asiasta puhutaan laajasti, muttei asialle tehdä mitään. (Esimerkiksi voivotellaan ettei ole tarpeeksi yhteistä aikaa.)
Kompromissi- Molemmat saavat jotain ja menettävät jotain.
Yhteistyö- keksitään ratkaisu. Kummatkin kokee itsensä voittajiksi, kumpikin saa sen mitä halusikin
KRIISI
Riippumatta kriisin lopputuloksesta, asioiden läpikäyminen on aina parempi vaihtoehto kuin läpikäymisen välttäminen. Erilaiset ongelmat ovat kuitenkin luonnollinen osa elämän kulkua.. On pikemminkin luonnotonta, jos vain elämä sujuu ja on helppoa. Hyvin läpikäyty kriisi on monelle myönteine vedenjakaja elämässä. Kriisin kautta opitusta tulee elämän tärkeämpiä aarteita joita ei antaisi pois. Kaikkea tapahtunutta ei tarvitse hyväksyä, mutta ymmärrys itsestä ja elämästä voi kasvaa kriisin myötä. Monet kriisin läpikäyneet ihmiset ovat todenneet kriisin nostaneen pintaan asioita, joita muuten ei olisi tullut käsitelleeksi.
Tunteita pakoilemassa
Parisuhde on suhde, jossa voimakkaat tunteet on läsnä. Ihminen pakenee luonnostaan henkistä kipua ja sen pintaan nostattamia tunteita. Kukaan ei pidä parisuhteen riitatilanteen synnyttämästä avuttomuudesta eikä yksinäisyydestä. Moni poistuukin paikalta tavalla tai toisella. Joku tuhoaa parisuhdettaan mustasukkaisuudella, toinen turruttaa hinnalla millä hyvänsä tunteitaan. Pakoa on monenlaista.Käytännössä se tarkoittaa läheisyyden välttelemistä monin eri tavoin. Ihminen toimii ristariitaisesti kaipuun ja pelon tunteiden kanssa. Olemme taitavia vetämään maton jalkojemme alta ja estämme itseämme saamasta rakkautta. Ihminen mieluummin pakoilee vaikeita tunteita , kuin alkaisi kysyä , mitä ne yrittävät kertoa. On paljon helpompi keskittyä työhön, harrastuksiin, lapsiin, siis sinänsä hyviin asioihin. Etäällä eläminen laimentaa kaikenlaisia tunteita. Pako on onnistunut.
Oman kokemuksen jakaminen toiselle on jäsentyneempää, kun kokemuksestaan voi kertoa esimerkiksi alue kerrallaan.Karttaa voi käyttää myös kuuntelussa, kun haluaa jäsentää puhujan asiaa.
Tosiasiat
ovat tietoisuuden kartan “todistettavissa oleva” neutraali, ainesosa, fakta. Tieto saadaan aistien kautta. Esim: luvut. päivämäärät, ajanjaksot, luetut tekstit. Ne kertovat täsmällistä tietoa ulkomaailmasta, olosuhteista ja toisista ihmisistä.Tosiasioita ovat myös tekemiset, mennyt ja nykyinen. oma ja muiden asiaan liittyvien ihmisten toiminta.
Ajatukset
Kuvaavat tietoisuutemme sitä toimintaa, joka tapajtii aivoissa. Johtopäätökset, uskomukset, kuulot, tulkinnat, kokemukset, ennakkokäsitykset ovat kaikki ajatuksiamme. Ajatuksemme vrittyvät historiamme kautta. Ajatustoimintamme sisältää vähän objektiivista ainesta.
Tunteet
ovat kokemukesmme energisin alue. Tilanteet synnyttävät meissä erilaisia tunteita; hyvää mieltä. kiukkua, loukkaantumista, haikeutta, jne. Joskus tunttu luintevammalta kuvata tunteitaan mielikuvina: olen pimeässä kuopassa, kuplin, sielua paleltaa ym. Vuorovaikutustilanteessa viestimme tunteita usein epäsuorasti.
Kehon reaktiot
ilmaisevat usein omalla kielellään, mitä ihmisen sisällä tapahtuu. Pala tulee kurkkuun, kun itkettää, päätä alkaa särkeä kun hillitsee suuttumustaan. Vatsassa muljahtaa kun toinen katsoo rakastuneesti ja iskee silmää. Kaikkia kehon reaktioita ei ole helppo aina tulkita. Mitä keho yrittää kertoa, kun tietystä aiheesta puhuminen suhteessa aiheuttaa raskaan, kivettyneen olon rintakehään? Tai miten ymmärtää itseään, kun yllättävässä tilanteessa alkaakin huimata?
Toiveet, pykimykset, tavoitteet, päämäärät , unelmat ja haluaminen kuvaavat tahtoamme. Oma sisäinen tahto on eri asia kuin opittu, ulkoapäin ohjautuva “pitäisi tahtoaminen”. Oman tahdon löytäminen eri asioissa, sen ilmaiseminen, puolustaminen ja myös siitä luopuminen toisen takia on itsenäisen, aikuisen ihmisen tunnusmerkkejä. Tunnistettuun tahtoon liittyy myös paljon energiaa.
(tuleva) Toiminta
on halutun tahdon konkreettinen ja täsmällinen ilmaisu käytännön elämässä. Tuleva toiminta on täsmällinen suunnitelma, mitä tulen tekemään jonkun asian suhteen ja missä aikataulussa
ELI:
1. Määrittele ristiriita
2. Ymmärrä ristiriita kokonaan molempien kannalta
-Kartoita
-tosiasiat
-tunteet
-kehon reaktiot
Jäsennä
ajatukset
3. Kertokaa, mitä toivotte ja tahdotte
4.Tuota ratkaisuvaihtoehtoja
5. Valitse toimintatapa
“Se, joka haluaa, keksii keinot. Se, joka ei, selitykset”
tässä mun ajatuksia , kopsailin blogista ko asiaa oli niimpalio.
Ku suhde se kaverisuhdekki o.