Teillä ei näytä menevän jakeluun että kaikilla ei todellakaan ole varaa ostaa riistaa tai kallista lihaa muutenkaan. Jos haluaa 4 hengen perheelle kallista lihaa ja luomua tmv niin aikast äkkiä tekee kk ostokset 700-800 e + tähän kaikki muutkin menot. Helppoahan se on itselleen ostaa
Minulla kului ennen enemmän rahaa kun söin kasvisruokaa lisättynä kalalla ja maitotuotteilla. Silloin kas kun tuli ostettua kaikenlaisia valmisruokia, eineksiä jne. ja karkkiinkin kului rahaa. Nyt kun syön lihaa mutta kokkaan kaiken itse, ovat ruokakulut sangen kohtuulliset. Raaka-aineet ovat järkyttävän halpoja. Jos tekee ruuat itse (ja isompina erinä tehdessä niitä voi pakastaa, niin on sitten kotiruokaa heti syötäväksi vaikka työpäivän jälkeen) niin se lihan hintakaan ei ole kriittinen asia. Lihaa ei myöskään tarvitse syödä joka päivä, veikkaanpa että siellä savannilla se metsästäjä-keräilijäkään ei välttämättä sitä joka päivä syönyt: Jonain päivänä on voinut tulla eteen vaikkapa niin iso hyönteismäärä että siitä on saatu päivän proteiinit.
Halvin riistatyyppinen liha on saksanhirvikäristys, mutta vain isossa 750 g pussissa, jolloin kilohinta lihalla on pari senttiä alle 10 euroa. Noita isoja pusseja sitä käristystä saa sitten vain Prismasta, muissa s-ryhmän kaupoissa on vain samaa pienemmässä paketissa jolloin kilohinta on vähän alle 12 euroa. Kyseessä on tarhattu saksanhirvi Uudesta-Seelannista, eli kun ne tarhat siellä ovat valtavan isoja, niin käytännössä on elänyt lajinmukaista elämää luonnonkasveja syöden ja ihminen on tarjonnut vain suolakiviä ja vesipisteitä. Ruotsalaista hirven jauhelihaa löytää myös aina välillä pakkasaltaasta hintaan vähän alle 15 euroa kilo.
Mieluummin säästän aina jostain muusta kuin peruselintarvikkeista, sillä ruoka on lääke. Sen minkä ruokakuluissa nyt säästää, menettää lääkekuluissa myöhemmin. Ja niitä hintoja kannattaa pohtia ihan tosissaan: Vaikkapa verrata mitä maksaa parsakaali vihannestiskissä per kilo ja mikä on siihen verrattuna pakastettun parsakaalin kilohinta... kannattaa vaivautua pilkkomaan itse. Niin kauan, kun ostoskärrystä löytyy sipsejä, limuja, sokerimehuja, karkkia, eineksiä ja leikkeleitä, on yhden yksittäisen raaka-aineen hinta aivan toisarvoinen asia. Ja sille isolle perheelle voi tarjota lihaa vaikka joka toinen päivä ja niinä välipäivinä saada sitten proteiinit vaikka pavuista, kalasta tai kananmunista.
Suomalainen ruoka on usein Euroopan mittapuulla luomua silloinkin kun se ei ole luomusertifioitua. Esimerkkinä liha: Suomessa on lihakarjan lääkintä kielletty ellei eläinlääkäri katso että juuri siinä tilanteessa eläin tarvitsee lääkkeen. Euroopassa tällainen koskee vain luomukarjaa, Suomessa siis kaikkia eläimiä. Kasvihuonevihannekset on usein kasvatettu ilman torjunta-aineita, sillä Suomessa ollaan erittäin edistyneitä biologisessa torjunnassa, eli esim. tuomalla leppäkerttuja kasvihuoneeseen. Monasti se suomalainen ei-luomu on yhtä puhdasta, kuin eurooppalainen luomu. Luomu ei siis tee automaattisesti autuaaksi.
Lihansyönnin karmasta: Karmaa itseään kohtaan voi tehdä epäterveellisellä syömisellä. Karmaa muita kohtaan ei voi tehdä lihansyömisellä ellei ole ihmissyöjä, sillä teemme karmaa vain suhteessa muihin ihmisiin silloin, kun puutumme heidän vapaaseen tahtoonsa. Jos tapat eläimen, ei se eläin tule tappamaan sinua seuraavassa inkarnaatiossaan - tämä karma-automaatti on tarkoitettu vain ihmisten kesken toimivaksi. Toki sitten sielunsuunnitelma voi korjata toimia myöhemmin: Eläinrääkkääjä saattaa valita seuraavaan inkarnaatioonsa sellaisia tilanteita, jotka opettavat häntä tuntemaan suurempaa empatiaa eläimiä kohtaan tms. Mutta tämä ei ole karmaa, vaan sielun oma oppimiskokemusvalinta.
Shamaanina näen asian niin, että tietyt lajit ovat tehneet ihmisen kanssa sieluntason sopimuksen siitä, että haluavat olla meidän ravintonamme. Tämän asian toinen puoli on sitten se, että moisesta ystävällisestä teosta pitäisi sitten vastapalvelukseksi kyllä kohdella niitä eläimiä mahdollisimman hyvin. Tehotuotettujen eläinten syöminen tukee tehotuotannon jatkumista. Sen vuoksi itse vaikka olen pienituloinen, syön vain eläimiä jotka ovat saaneet elää mahdollisimman lajinmukaisen elämän. Valikoima on minulla nykyään lammas (niitä on tosi vaikea tehotuottaa ja lammas ahdistuu pikemminkin yksinolosta kuin siitä että paikalla on paljon muita lampaita...), saksanhirvi ja hirvi. Luomunautaa syön, jos se on tarjouksessa. Nauta on vain niin pitkälle jalostettu eläin, että ei sen takia oikein maistu minulle.
Lehmän pyhyys Intiassa johtuu muutamasta seikasta: Ensinnäkin se on ollut ensiarvoisen tärkeä työjuhta ja toiseksi sen lanta on ollut äärettömän arvokasta lannotteena, kuivatussa muodossa polttoaineena ja eräillä seuduilla jopa rakennusaineena. Maito on toki myös arvokas lisä ruokavalioon. Varmaan jo kauan sitten jotkut papit ovat kohdanneet sen ongelman, että kun lehmiä teurastetaan ruuaksi, se on pois lannan ja maidontuotannosta ja on taas yksi työjuhta vähemmän. Kaikki nämä ongelmat ratkesivat näppärästi, kun ko. kotieläin josta on enemmän hyötyä elävänä kuin lihana, määriteltiin pyhäksi ja sen tappaminen kiellettiin. Hirvittävä ylikansoitus (sitä siellä on ollut jo sangen kauan) yhdistettynä maatalousvaltaiseen yhteiskuntaan tekee ko. säännön hyvin sopivaksi paikallisiin olosuhteisiin. Sinänsä ainakin minulle kaikki eläimet ovat yhtä pyhiä tai yhtä vähän pyhiä, riippumatta siitä mitä joku pappi jossain minulle aivan vieraassa kulttuurissa tuhansia vuosia sitten on märäännyt.
