Näen todella paljon unia, nukun sitten vaikka vain tunnin päiväunet ja silti unet vilisee.
Olen alkanut havaitsee vasta, että usein unessa mietin paljon ja ennenkuin teen jotain,niin mietin mikä on paras keino toimia. Lisäksi voin kertoa unessa itselleni, että "tämä on vain unta, ei totta" ja jos joku uni ei tunnu mukavalta nähdä loppuun, niin jotenkin ihmeessä pystyn herättää/tai vaihtamaan unen.
Joten josku unen tunnelma "näin siinä tulee tapahtumaan kuitenkin" ja en halua nähdä sitä loppuun. Teen siis unesssa omia johtopäätöksiä ja todellisuudessa en tietäisi miten se jatkuisi. Näin teen myös paljon valveillakin, että jokin tunne sisälllä sanoo jotain ja se on se oikea, mukamas. Ja teen asioista omanlaisia johtopäätöksiä ja joskus ne sitten voi selvitä todellakin vääriksi. Täysin hallaa itselle tälläinen
No, viimeöinen uni jotenkin jäi mietityttää ja kertokaahan, mitä tämä uni kertoo?
Aika usein unissani vierailee selvännäkijä ja taas öiseen uneen eksyi.
Juttelin normaalisti naisen kanssa, joka oli minulle unessa entuudestaan tuttu(mutta muuten ei) ja hän kosketti kättäni. Hän huomasi minun ajatuksien harhailevan ja tokaisi "olenko muuten kertonut, että olen selvännäkijä" ja tästä vaihdoimme muutaman sanan. Muistin,että hän oli siitä joskus maininnut ja hän kertoi vain minulle "älä huoli, sinun virtaukset toimivat sisällä oikein ja vaikka tunnet harhailevan ajatuksien kanssa. sinulla ei ole hätää". Sitten hän viittasi toiseen tyttäreeni, joka oli kauempana leikkimässä ja kysyi "tahtoisitko vilkaista hänen tulevaa ja saat yhteen kysymykseen vastauksen" ja halusin heti tietenkin. Hän oli keskittynyt ja sittenhän kysyi "mikä tahtoisit kysyä tai nähdä" . Mietin hetken, että mikä olisi se yksi kysymys ja sitten sanoin " voisitko kertoa jotain, minkä itsekin eniten tahtoisi kuulla lapsestasi" ja hän sanoi "tämä on sellainen, jonka tahtoisin tietää ja kuinka voisin ymmärtää asioita paremmin, se on asia, jota lapsesi kokee... hetken hiljaisuus ja hän totesi: lapseni puhuu kuolleiden kanssa,unissaan. Hän unissa tapaa heitä" ja en ollut yllättynyt tästä asiasta. Sanoin heti, että jotain viitteitä siitä olen saanutkin häneltä ja että nyt ymmärrän paremmin.
Sen jälkeen halusin herätä ja miettiä unta. Olin aika pitkää yöllä hereillä miettien tätä.
Aloin oikeasti miettiä, että onko mahdollista, että lapseni joskus näkee jotain tälläisiä ja kun kerran hän ruokapöydässä katseli minun sivuille edes takas(olan taakse)... kohta hän sanoi "äiti, aika jännä toi pallo sun ympärillä ja se leijailee siinä edes takas".. mieheni meinas tukehtua ruokaan ja jostain syystä itselleni vain levisi hymy kasvoille.
Muutenkin joskus on hyvinkin arka, pelkää mennä johonkin huoneeseen ja saattaa sanoa "jos siellä on joku".. tai "hui, ku mä pelästyin kuka toi oikein on"... yms. voihan olla,että mielikuvitus tekee tepposia monestikin...