Hmm. Laitoit vaikean läksyn taas. Tuolla sivulla näkyi vain yksi jota voisi sanoa valaistuneeksi eli Tagore. Häne sielunsa näkyy hänessä.
Olen viime aikoina miettinyt valaistusta ja vihkimyksiä kun valaistumista jopa tarjotaan täällä kaukoparannuksena.
Tällä linkin sivulla oli paljon pälätystä mutta vähän asiaa. En jaksa lukea sanasta sanaan noita tuommoisia asian ympärillä pyöriviä ja mutta koskaan ytimeen osumattomia juttuja ja luultavasti missaan senkin vähäisen pointin. Teoria ei auta valaistusasioissa. Se on kokonaan kokemus ja siihen päästään sitten kun päästään, näin mututieteellisesti ilmaistuna.
Muistaakseni hindujen "uuden testamentin", Bhagavad-giitaa'n mukaan valaistuneisuutta tai sen puuttumista
ei voi päätellä yhtään mistään ulkonaisesta seikasta. Hyvä näyttelijä tai esim. psykopaatti pystynee esittämään "valaistunutta" niin
että se menee täydestä kuin häkä herkkäuskoisiin ihmisiin!
Tuo perustunee siihen, että saaMkhyan ja yogan mukaan puruSalla eli "sielulla" eli puhtaalla tietoisuudella (jolla on myös lukusia muita nimiä),
ei ole mitään tekemistä kolmeen guNaan (sattva, rajas ja tamas) perustuvan prakRtin eli ilmentyneen maailman-
kaikkeuden kanssa.
sattva-rajas-tamasaaM saamyaavasthaa prakRtiH prakRter mahaan mahato 'hamkaaro 'haMkaaraat
pañca tanmaatraany ubhayam indriyaM tanmaatrebhyaH sthuula-bhuutaani puruSa iti pañca-vimshatir-gaNaH.
Sattvan, rajas'in ja tamas'in tasapainotila ("samuustila") on nimeltää prakriti; prakritista syntyy mahat eli
suuri periaate (kosminen mieli, tai jotain), mahat'ista syntyy 'minäntekeminen' eli individualisaatio (ahamkaara);
ahaMkaarasta syntyvät tanmaatrat eli aistien toimintaperiaatteet (shabda = kuulo; sparsha = tunto; muut ei
nyt tule mieleen sanskritiksi: näkö, maku ja haju); tanmaatroista syntyvät karkeat elementit (aakaasha =
"tyhjä" tila; vaayu = ilma; tejas = tuli; jala = vesi; pRthivi = maa) [sitten on vielä?] puruSa eli puhdas ilmentymätön
henki; nämä muodostavat 25:n joukon.
Yoga-suutran mukaan sattva eli prakRtin hienoin aspekti on täysin erillinen puruSasta:
sattva-puruSayor atyantaasaMkiirNayoH pratyayaavisheSo bhogaH...
Kokemus (bhoga) on kykenemättömyys erottaa (pratyayaavisheSa) toisistaan sattva ja puruSa
vaikka ne ovat absoluuttisen erilliset (atyanta-a_saM_kiirNa: "totaalisen yhteenkirnuamattomat", heh...)
Tarkoittaa kai jotakin sinne päin, että karma syntyy ilmiöstä nimeltä "kokemus", jota valaistuneella
ihmisellä ei varsinaisesti enää ole, koska hän ei samaistu millään tasolla prakRtista syntyneeseen
fyysiseen kehoonsa. Vain keho "kokee", mutta tyypin todellinen itse vain katselee sivusta huvittuneena?
Yogasuutrassa itseä eli aatmaa kutsutaan myös näkijäksi (draSTaa):
tadaa draStuH (yks. genetiivi sanasta 'draSTaa') svaruupe 'vasthaanam.
Silloin eli yoga-tilassa eli samaadhissa näkijä eli todellinen itse on pysyvästi omassa todellisessa olemuksessaan
eli koskaan syntymättömänä ja kuolemattomana ja ikuisesti vapaana "sieluna".