seuraava »

[metsätonttu]

Anteeksi, tuo 'mielipide' on väärä sana. Tarkoitin 'mielikuvaa'.

[Stareyes]

metsätonttu moi

Anna palaa ja tao nyt kun rauta on kuumaa
C'moon Beibe, 
Rakkaudella
Stareyes

[Shar]

En tiedä tarkalleen mitä intuitio on, mutta persoonallisuustesteissä, joissa "mitataan" intuitiivisuutta, olen saanut siitä aina lähes täydet pisteet. Mitä se sitten tuollaisessa persoonallisuusjaottelussa tarkottaisi, että on intuitiivinen?

[Synapsi]

Yksi hieno ajatus on se, että "intuitio ei palvelisikaan yksilön päämääriä, vaan silloin, kun on kyseessä jokin yhteinen hyvä tai ryhmän hyvä'. Halusin näin laajentaa hiukan tätä keskustelua. Mitä mieltä olette näistä?

Hei metsätonttu. Ensiksi, täytyy onnitella hyvästä aihevalinnasta opintoihisi. Hyvin haasteellinen alue mutta taatusti mielenkiintoinen!. Hankalaksi sen tekee mielestäni se, että intuitio ilmiönä muuntuu aikas hankalasti rationaaliseen käsityskykyymme. Ja sanat  johtavat usein jokaisen omaan kokemusmaailmaan, jotka poikkeavat joskus rajustikin toisistaan. Silloin kohtaamista ei välttämättä tapahdu.

Olen aina ollut  kiinnostunut shamanismista, siitä vinkkelistä katsoen intuitio on itselleni helpoimmin käsitettävissä. Luin jostain, että useilla alkuperäiskansoilla eri mantereilla löytyy hyvin vastaavanlaisia symboleja ja tapoja toimia esim. transsin aikana.

Hyvä huomio tuo "yhteinen hyvä", koska mielestäni intuitio on juuri jotain yhteisestä, isosta elämänenergia sammiosta ammentamista. Ja se toimii aina oikein, kaikkien parhaaksi. Intuition äänen kuulee, jos pystyy hiljentämään kohinan päässään.
Hei, tulipa mieleeni, että tässäkin voi käyttää mikrokosmos-makrokosmos periaatetta; kääntymällä itseesi ja kuulemalla viestit syvältä sisältäsi pääset suureen yhteyteen kaikkeuden kanssa!

Tsemppiä opintoihisi 

[metsätonttu]

Hei metsätonttu. Ensiksi, täytyy onnitella hyvästä aihevalinnasta opintoihisi. Hyvin haasteellinen alue mutta taatusti mielenkiintoinen!. Hankalaksi sen tekee mielestäni se, että intuitio ilmiönä muuntuu aikas hankalasti rationaaliseen käsityskykyymme. Ja sanat  johtavat usein jokaisen omaan kokemusmaailmaan, jotka poikkeavat joskus rajustikin toisistaan. Silloin kohtaamista ei välttämättä tapahdu.

Tsemppiä opintoihisi 

Enpä voi olla hiljaa sinun kanssasi, kiitos tuesta ja ajatuksistasi!

Olen aika lailla tutkinutkin jo intuitiota yksin metsän uumenissa. (Siksi jokaisen toisen ajatus siitä on kullanarvoinen). Äärimmäisyystulkinnat intuitiossa on aika hurjat: Spinozan rationaalisuus ja tiedon portaat, missä intuitio on kuitenkin ylinnä(mikä heijasti pitkään tieteen piireissä, tähänkin päivään) ja toisaalla elämänfilosofia henkitieteineen ja siitä itämaiseen filosofiaan, jossa intuitio on itsestäänselvyys, mutta ei niinkään rationaalinen ilmiö siinä mielessä kuin lännessä. Tänä päivänä se on keskuudessamme jopa muoti-ilmiö, sana, jota käytetään esim. johtajuusilmiöissä, mutta jota ei ymmärretä. Siis aika vänkä juttu.

[metsätonttu]

En tiedä tarkalleen mitä intuitio on, mutta persoonallisuustesteissä, joissa "mitataan" intuitiivisuutta, olen saanut siitä aina lähes täydet pisteet. Mitä se sitten tuollaisessa persoonallisuusjaottelussa tarkottaisi, että on intuitiivinen?

Hei Shar! Kiitos rehellisyydestä! Minä uskon, että sinä kuulut siihen suureen joukkoon, joka omistaa jotakin arvokasta, mutta ei tiedä mitä se on. Intiaaneilla on intuitio vahvana ja varmaan muillakin luonnonlähellä elävillä kansoilla (kuten meillä suomalaisillakin). Eräs intiaanitohtoris kirjoittikin, että länsimainen järkeily on 'tappanut' tämän ikivanhan ihmiselle kuuluvan tiedonväylän ja kieltää jopa sen olemassaolon.

Nytpä kun luet näitä sivuja, voit siihen tutustua pikkuhiljaa enemmän. 

[metsätonttu]

Synapsille hiukan lisää, jos kiinnostaa.

Oikeastaan tieteen maailmassa intuitiota jyräsi esiin sellainen ihana ranskalaisnobelisti kuin filosofi Henry Bergson. Hän painoi alas intellektueelin järkeistämisen ja nosti jalustalle "elämänhyöyn", dynaamisen elämänvoiman, josta pieni ihminen silloin tällöin intuitiivisesti nappaa uusia tietoja. Hänen mielestä esim. maailman suuret keksinnöt olivat syntyneet näin. Valitettavasti hän oli niin 'kaunokirjallinen' että voitti siitä nobelin ja sai muut tiedemiehet kadehtimaan. En tiedä, kuvitteluani ehkä. Mutta Russel myöhemmin teilasi Bergsenin teoriat mehiläismaailman vaistonvaraisuuteen kuuluvaksi. Ja siinä kuoli jotakin.

Vai oletko sinä kuullut Bergsonista?

[Synapsi]

En ole tainnut kuulla, mutta kiintoisalta vaikuttaa!

Olen vuosia käynyt  intuitio/tiedekeskusteluja exäni kanssa, hän filosofian parista myös. Analyyttinen tiedemies, joka halusi puida joka puolelta ja vielä pilkkoa sanat ja kirjaimetkin!

Itse olen taas totaalinen vastakohta, jonkinsortin naturalisti, joka haluaa tuntea kaiken soluissaan. Pyrin usein ajatuksissani johonkin kiteytekseen, ytimeen. Haluan yksinkertaisia  vastauksia. Tämähän ei liene mahdollista filosofian maailmassa, siksi olen siellä usein eksyksissä. Sanat vievät minua helposti harhaan ja alan epäillä omia fiilixiäni.

Taidan olla tässä kohtaa tyypillinen oinas, kaikki pitää kokea itse. Pohjamudatkin.  :

Onpa hienoa, jos löydät keinoja yhdistää intuition syvää salaisuutta viileän tiedemaailman rakenteisiin. Luulisi ainakin herättävän keskustelua, ja hyvä niin.   

[metsätonttu]

Kiitos pallaskissa!

Luulen ymmärtäväni 'hereillä olemista'. Mutta kertoisitko lisää siitä, kuinka ollaan tai saavutetaan 'hereillä oleminen'?

metsätonttu

[Hiisitär]

Jos hiljentyminen kuulostaa niin kauhean vaikealle aloittelijoista ("Iiik, enhän minä osaa meditoida...!") tai jos muuten vain on rauhaton ihminen, niin rakkaan harrastuksen parissa puuhaileminen on myös eräänlaista hiljentymistä ja meditointia. Itse ainakin jotain lukiessani, oli se sitten sanomalehti, sarjakuva tai kirja, olen täysi kuuro ulkomaailmalle. Piirtäessäni uppoudun todella syvälle - läsnä ovat vain minä ja piirrettävä hahmo (hahmon energia, sillä ajatus on voima jolla luodaan olentoja toisille tasoille). Pistän vielä kuulokkeet korville ja suljen ylimääräiset äänet pois musiikilla.

Matkustaminen on myös ihana tapa hiljentyä ^_^ Varsinkin näin pimeänä syksynä/talvella on ihanaa istua auton takapenkillä, kuunnella radiosta jotain hyvää musiikkia ja jos mahdollista katsoa tähtiä. Hyvä kun ei omista ajokorttia, niin saa nauttia takapenkin mukavuuksista rauhassa 

[Jello]

Mielestäni intuitio on sisäinen ääni.
Sitä kannattaa kuunnella,kun se puhuttelee sinua!
Toivottavasti tästä vastauksesta on jotain hyötyä!?

T : Jello

[metsätonttu]

Kiitos Jello!

Mutta oletko huomioinut, millaisissa hetkissä, millaisissa tilanteissa se puhuttelee sinua?

Ja jos minä pääsen tutkimustyöni kimppuun (tiedän vasta joulun jälkeen, pääsenkö sivuaineopiskelijaksi), kaikista vastauksista on hyötyä. Se on varma.

Metsätonttu

[metsätonttu]

[quote . Toisaalta joskus maailma yllättää ja ponnistelematta huomaatkin eläväsi tässä ja nyt. Silloin kaikki värit ovat kirkkaampia ja intuition ääni selvästi kuultavissa. Mitä pidemmälle tekee matkaa ja pyrkii eteenpäin, sitä pidempiä ovat ne jaksot, jolloin pysyy tietoisena yhteydestään kaikkeen..

Kysyisinpä sinulta, Pallaskissa, kun puhut tuosta kirkkaudesta, erästä juttua, miten sen voit käsittää, kun minä en.

Ajelin kerran autolla mutkikasta kylätietä. Mietin mitä kaupasta ostaisin. Silloin tarttui silmäkulmaani maantien varresta jotakin outoa. Peruutin. Pysäköin autoni ja näin jotakin valkoista kuusiston juuressa. Tulin autosta ulos, menin ojan yli. Kaksi valkoista hentoa kukkavanaa tuoksumassa mitä kauniimmin. Valkoinen orkidealaji, valkolehdokki, siis aika harvinainen kasvi. Polvistuin ilahtuneena ja kiitollisena kukkasen eteen. Mutta miten ihmeessä saatoin sen huomata? Eräs selitys on se, että olin vasta ollut kanavointikursseilla ja olimme meditoineet paljon. Voisiko se herkistää niin syvälle?

[Tina]

Hei, metsätonttu ja muut!

En pidä itseäni kovin "henkisenä" (tarkoitukselliset lainausmerkit) ja olen hieman vältellyt ko. aiheita jo siksi, että kirjoituksestani tulisi monumentaalinen sekasotku sekä siksi, että olen iiiiihan pikkuriikkisen laiskanpulskea jalli.

Tämä intuitiokeskustelu sai vain niin mielenkiintoisia sävyjä, että työnnän viestini mukaan. Olen nimittäin intuitiivinen realisti. Astrologisesti tätä saattaisi kuvata ac:lläni (skorp) kelluva Neptunus, joka on neliössä jälkimmäiseen vesimiesstelliumiini (aur-ven-merk-jup). Stelliumit antavat myös oinaspainotusta, jonka johdosta olen melko nopea ja räväkkä käänteissäni.

Minulle tunnusomaista intuition suhteen ei ole rauhoittuminen, keskittyminen, meditointi tms., vaan salamannopeat väläykset, jotka pitää toteuttaa heti. Logiikka on vahvasti mukana, minulle intuitio ei ole älyttömiä päähänpistoja, vaan ehkäpä jokin täysin ennalta ajattelematon ratkaisu ongelmaan. Riski sisältyy usein näihin juttuihin, mutta se ei ole hallitsematon. Osaan laskea nopeasti päässäni plussat ja miinukset, ja itse asiassa pidän tyhjään hyppäämisen jännityksestä. Voisin siis väittää, että intuitio on vaistojen lisäksi myös yhdistelmä kokemusta, logiikkaa ja realismia.

Saiko tästä tolkkua?

[Mirjam]

vaan salamannopeat väläykset, jotka pitää toteuttaa heti. Logiikka on vahvasti mukana, minulle intuitio ei ole älyttömiä päähänpistoja, vaan ehkäpä jokin täysin ennalta ajattelematon ratkaisu ongelmaan. Riski sisältyy usein näihin juttuihin, mutta se ei ole hallitsematon. Osaan laskea nopeasti päässäni plussat ja miinukset, ja itse asiassa pidän tyhjään hyppäämisen jännityksestä. Voisin siis väittää, että intuitio on vaistojen lisäksi myös yhdistelmä kokemusta, logiikkaa ja realismia.
Saiko tästä tolkkua?

Itse en olekkaan tähän keskusteluun osallistunut, koska olisi kovin vaikeaa määritellä sanoin intuitiota...
Mutta tuo sinun kirjoituksesi jotenkin 'kolahti'.
Itse(kään), en ole osannut yhteyttää "mielenrauhoituksenharjoituksia"  , intuitioon...
Minulle intuitio on niin luonnllista, kuten hajuaisti, etten edes tiedosta sen käyttöä, oikeastaan sen voi todeta vasta, kun katselee taaksepäin ja siellä tekemiään valintoja. En kiinnitä siihen huomiota.

Ja kaikki tuo, joka ehkä jostakusta vaikuttaisi kovinkin 'rationaaliselta päättelyltä', tapahtuu sekunnissa, ikäänkuin tiedoistaisi 'intuition rakenteen'...


Hmm....   Lopun viimeksihän tuo näyttääkin siltä, että se juuri onkin sitä tiedostettua intuition 'käyttöä'....