seuraava »

[Ebenia]

Suurin osa maailman ihmisistä tekee lapsia muuten siinä uskossa, että olettavat lapsensa elättävän heidät itsensä vanhoina. Siihen se kehitysapu menee. Vaikka päinvastoin heidän tulisi kuolla pois olemasta jälkeläisilleen taakkana.

Näinhän se on. Ja vielä lisäksi todella monet alitajuisesti ja ihan tietoisestikin haluavat tehdä lapsia tähän maailmaan siksi, että he haluavat jättää tähän maailman osan itsestään, jättää merkin tähän maailmaan tms. Tämäkin on tällaista hyvin materialistista ajattelutapaa ja täysin käsittämätöntä muutenkin minusta. Niin usein olen kuullut ystäviltäni ja tutuiltani, kuinka he haaveilevat lapsista tyyliin "Sitten mennään pelaamaan yhdessä korista ja sitten tyttöjen kanssa leivomme" ja he eivät selkeästi käsitä, että lapset eivät todellakaan ole heidän kopioitaan ja pidä samoista asioista kuin he välttämättä ollenkaan. Ja vaikka pitäisivätkin vähänkin, niin vanhemman ansiosta se lapsen kiinnostus ja ajankäyttö suunnataan niihin asioihin mitkä ovat itselle tärkeitä, eikä niihin, mikä olisi lapselle parasta.  Käsittämätöntä minusta, että vielä joskus kolmikymppisenäkin (milloin pitäisi olla jo valaistunut ja fiksu ) ihmiset ovat täysin sitoutuneita siihen omaan näkökantaansa ja täysin kykenemättömiä irtautumaan omista ajatuksistaan. Tuloksena on ahdistuneita lapsia, joita ei kohdeltu sellaisina kuin heidän sielunsa on, vaan sellaisena millaiseksi heidät haluttiin muokata. 

Minun henkilökohtainen tarinani näiden lapsiajatuksien takana on sellainen, että pienestä asti ajattelin, että en halua lapsia, minusta tulee ns. uraa uurtava nainen, en halua huolehtia kenestäkään enkä pitää huolta kenestäkään muusta kuin itsestäni. Tämä taas liittyy sisäiseen traumaani siitä, että olen koko lapsuuteni joutunut huolehtimaan kaikista muista kuin itsestäni - äidistäni, veljestäni, isästäni, ystävistä, you name it.  12.huoneessa    . Olin jopa ajatellut sterilisaatiota vakavissani jo aiemmin. Toisaalta minussa on aina elänyt sellainen    12.huoneen universaali rakkaus -idea, ja olen aina haaveillut adoptoivani lapsia. En ole koskaan käsittänyt sitä ideaa siitä, että pitää saada jotenkin "omat geenit kiertoon". Ihan kuin ne omat geenit olisivat parempia kuin muun väestön - ei minulla ainakaan ole mitään erikoisia ihmeellisiä geenejä jaettavissa verrattuna muihin.  :

Mutta nyt, kun olen tullut hieman vanhemmaksi ja olen pystynyt päästämään irti lapsuuden traumoistani, kuinka äitini joutui yksin hoitamaan meidät lapset (toinen vakavasti sairas, toinen muuten vain todella vaikea lapsi) ja kuinka lapsuudestamme puuttui sitten paljon kaikenlaista mitä olisi pitänyt lapsena saada. Jotenkin olen nyt alkanut päästää irti näistä asioista ja tullut siihen ajatukseen, että oikeastaan minusta tulisi aika hyvä äiti.   

Viimeinen "niitti" oli se, kun ollessani välivuodella opiskeluista sain työpaikan lastenhoitajana. Tässä vaiheessa olin vielä aika kauhuissani lapsista, mutta tarvitsin epätoivoisesti rahaa.  Sain sitten paikan kahdestakin perheestä ja hoidin lapsia melkein vuoden verran. Katsellessani heidän kasvuaan, kasvoin itsekin ja jotenkin tajusin, että kyllä haluan lapsia jossain vaiheessa. Esteenä minulla on kuitenkin jollain tavoilla terveyteni, ja en ole vielä ihan varma miten tämä terveysasia tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan kykyyni saada lapsia. Riskiraskaus se olisi varmasti ja ehkä jo senkin takia vain yksi lapsi on ollut kuitenkin haaveissani.

Hoivaaminen tulee kuitenkin olemaani ainakin urani tärkein tavoite, sen jotenkin tunnen kyllä. Nyt haen sinne psykologiaa lukemaan ja mihin siitä lie päätyy. Olen miettinyt myös lapsiterapiaa yhtenä osa-alueenani, olenhan itse kokenut myös vaikean lapsuuden mm. sairaaloissa ja se olisi hyvä apu varmasti tuollaisessa työssä. Mutta saa nähdä mihin elämä kuljettaa.

[mc82]

Raskaus/syntymä muuten katsotaan huoneesta 8...no mulla on siellä pluto.(During the nine months of pregnancy, the cycle travels from the beginning of the Eighth House to the ascendant, which represents the moment of birth, the baby's first breath. Using this method, the First House represents babyhood, the Second House represents childhood, the Third House is the teen years, and so on. )

Toinen mitä voi katsoa on Pallas. Mulla ravussa. Ja kuukin on vetisessä kalassa...

Mulla  8. huoneessa,    loppuasteissa ja  0 astetta  ..  tulisessa  ja 7. huoneessa - eikös 7. huone liity enemmänkin parisuhteeseen ja avioliittoon kuin lapsiin    DC  .  10. huoneessa - aika urakeskeinen sijainti. Mulla vielä synt. kartalla tarkka  ,  ja  - ei tuokaan mun silmään lapsia enteile

Eräs ystäväni on jo pienestä pitäen haaveillut isosta perheestä, hänellä nyt 2 lasta ja lisää mahdollisesti tulossa. Hänellä  - on jo varhaisteininä alkanut katsomaan miehiä sillä silmällä, että kenestä isä hänen lapsilleen

Mulla on niin paskat geenit, ettei niitä kannata edes jatkaa   Enkä ole koskaan elänyt siinä uskossa, että vanhempana lapset sitten käyvät joka viikonloppu kylässä ja kahvilla. Ehei! Lapsilla saattaa hyvin olla ihan omat elämät, joihin omat vanhemmat eivät enää mahdu mukaan. Sekä työpaikka ihan eri puolella maata, joten ei siinä joka viikonloppu ajella kylään..

Omilla ystävillä alkaa jo olla lapsia ja elän mukana heidän raskaudessa sekä tulen mielelläni leikittämään lapsia - kunhan saan illalla palata oman kodin rauhaan hengähtämään. En vain ole äitityyppiä, olen sen jo pienestä asti tiennyt. Hoivaamistarpeeni on enemmän sitä, että huolehdin täällä jo olevista huono-osaisista (mielessä on monta kertaa käynyt osallistua ko. toimintaan, ehkä tuo  ajaa siihen) kuin että huolehtisin omasta lapsista. Ja jos olen sen takia paha ihminen, niin sitten kai olen paha ihminen..

[Hiisitär]

Täällä kanssa henkilö, joka ei lapsia halua ja piste. Vitoshuoneessa minulla on Kuunsolmu kaksosissa, eli leikkisyyttä löytyy ja mielelläni lasten kanssa leikinkin. Menee prinsessaleikit ja formula-autoilut ja leikkiminen vissiin näkyy minulla arkielämässäkin niin, että pelaaminen on rakas harrastus.

Minulla on Kuu Ravussa, joten ehkäpä siitäkin johtuen suhtaudun lapsiin suojelevasti. Haluaisin paljon kummilapsia tai jos omaa perhettä pitäisi perustaa haluaisin ehdottomasti adoption. Orpoja lapsia on täällä maailmassa ihan pilvin pimein. Minulla on tosin Chiron asettautunut niin, että luonnostaankin tulee tällainen "täytyy pelastaa!"-fiilis. Mitäpä sitä mielellään tekisi kuin pelastelisi avuttomia. Mie nyt olen pelastamassa luontoa, eläimiä, lapsia, köyhyiä, mihin vaan apu yltää (näkyy mm. tarottulkintojen tekemisissä). Kirjaimellisesti pelastin kerran kaksi isoa säkkiä roskiin heitettyjä lastenvaatteita ja kiikutin ne pestyinä SPR:lle

Täytyy tutkia tuota karttaa tarkemmin, että mikä siellä tekee tämän "ei lapsia kiitos"-asenteen. Vannoutunut vanhapiika jo vuodesta 6-vuotiaasta lähtien, eikä kohta mittariin tulevat 20 vuotta tuosta päätöksestä ole muuttanut tilannetta miksikään 

[Tiigris]

Mä olen aina halunnut lapsia ja toivon että niitä tulen joskus vielä saamaan..
17-vuotiaasta asti olen kokenut polttavaa vauvakuumetta  Ihan tosi!
Nyt kun täytän kesällä 24v, niin tunnen itseni jo tosi vanhaksi.. Jotenkin aina kuvittelin että saisin lapset nuorena. Ja nyt ei ole edes sitä samperin miestäkään. 

  ei ehkä kuulosta kenenkään korviin miltään äidillisyyden perikuvalta, mutta mulla onkin  (2 huoneessa) sekä 5. huoneessa ...

Äitiys on jotain niin kaunista, lapset on ihania, mä tunnen että mun tehtävä on tehdä oma kasvatustyöni äitinä ja ruokkii mies ja lapset ja muutenkin saada toteuttaa hoivaviettiä ja jakaa lempeyttä... Tavallaan toi ajatus on kyllä aika kaukana siitä, minkä vaikutelman itsestäni annan ulospäin, mutta mutta.. Tärkeintä on että itse tuntee itsensä. 

[Asterix]

Onhan niiden kanssa kiva leikkiä. Mutta miten maailman ihmiset saisi lisääntymään vastuullisesti, ei tyyliin hups kortsu unohtui ja jälkiehkäisy samaten, vaikka pystyvät sanomaan jo etukäteen että se lapsi on tuomittu kurjuuteen. Ja hyvin harvoin, jos koskaan, maailman ihmiset ajattelevat asioita mahdollisten tulevien lasten kannalta. Se on aina vain aivottomien kanojen ja lehmien pälätystä "Minäminäminä, miltäköhän tuntuisi, kun kaikki muutkin tekee niitä, MINÄ olen aina halunnut niitä/silloin MINÄ tajusin haluavani niitä kun tapasin tämän ja tuon, jos tulee niin on tullakseen jne". Riippumatta taustoista ja lähtökohdista.

Suurin osa maailman ihmisistä tekee lapsia muuten siinä uskossa, että olettavat lapsensa elättävän heidät itsensä vanhoina. Siihen se kehitysapu menee. Vaikka päinvastoin heidän tulisi kuolla pois olemasta jälkeläisilleen taakkana.

Loisto kirjoitus.
Tällä on toinenkin puoli, on niitä stnan ääliöitä pienillä aivoilla, mutta suurilla kiveksillä,
jotka haluavat vangita naisen kotionsa ja elämäänsä
ja kun lukitseminen lukkojen taakse on laissa rangaistavaa,
niin käydään näpelöimässä naisen e-pillereitä ja/tai kondomi rikotaan/unohdetaan/puetaan huonosti päälle
ja sitten kiristetään/uhkaillaan/hakataan nainen olemaan tekemättä aborttia. 

[Asterix]

Ja niin, tykkään leikkiä ja olla kersojen kanssa, mutta en 24h tai edes joka päivä,
vaan minusta on mukavempaa lähettää ne likaisina ja väsyneinä takaisin omalle äidilleen
ja peuhata sitten isukin kanssa.  :

Olen siis 

Minulle esim. lomailu lasten kanssa on todella raskasta ja Vaa'an pentujen kanssa
kun lomailimme, niin olin joka kerta niin väsynyt ja burn out,
että tarvitsin aina vapaata yksikseni vain selvitäkseni siitä "lomasta".

Jumalan kiitos Veskarin kersat ovat jo vanhempia.

Tuolla stnan Scorparilla, jonka kanssa olen menossa Tunisiaan huomenna,
on 4 vuotias poika ja se puhuu jo, että minun pitäisi tavata se
ja kuinka ihanaa olisi saada vielä yksi kaunis lapsi ja kuinka terve se olisi,
koska geenimme ovat niin erilaiset.

Vtu mikä idiootti.  En aio tavata sitä enään koskaan tuon reissun jälkeen
ja vältän seksiä koko loman ajan vedoten johonkin kauheaan sukupuolitautiin
ja jos kuitenkin niin, niin stna, 10 kondomia päällekkäin ja kaikki myrkyt, mitä löytyy.

Sen verran on alkanut ahdistamaan nuo sen puheet JO NYT.

[Norna]

 

Se on aina vain aivottomien kanojen ja lehmien pälätystä "Minäminäminä, miltäköhän tuntuisi, kun kaikki muutkin tekee niitä, MINÄ olen aina halunnut niitä/silloin MINÄ tajusin haluavani niitä kun tapasin tämän ja tuon, jos tulee niin on tullakseen jne".

 Olin sitten juuri tuollainen "MINÄ tajusin haluavani niitä kun tapasin tämän (nykyisen ukkoni)".    Vaikka olin kyllä ihan sitä mieltä etten tee lapsia ja jos niin mieluummin adoptoin ja niin edelleen - stereotyypistä toiseen :.

 Lapset syntyvät kuitenkin yleensä rakkaudesta, ei huolesta ja pelosta miten huomenna tai miten ylihuomenna käy maailman. Eipä siinä kukaan kysy lapselta tahtooko tulla tänne ja ristiriitaista sekin että täällä missä on näennäisesti hyvät oltavat, syntyy lapsia vähemmän kuin niissä osissa palloa joissa elintaso ja köyhyys ovat ihan toista luokkaa.
 Suurin vastuu ihmisillä maailmassa on kuitenkin oman selviytymisemme varmistamisessa joka alkaa olemaan aika vaakalaudalla. Mutta minä itse kuitenkin luotan siihen että asiat kääntyvät parhaiten, jos olettaisin maailmanlopun tulevan tosiaan vuonna 2012 tai vastaavana hetkenä niin tuskin tänne olisin halunnut yhtään lapsia.
 Äitiys on myös itsessään opettanut tosi paljon, tällä  luonteella riittääkin oppisarkaa kun tulevat muut kyseeseen, ehkä se      on vähän toista maata. Kartalla 5. huoneessa ei ole isompia taivaankappaleita, mutta Onnenpiste,  ja  . Huoneen kärki on Kauriissa, puolesta välistä hallitsee Veskari.
 Onko noissa on jotain vahvaa mamma-indikaattoria?

 Sasha, siis mäkin oikeasti olen todella väsynyt kun me lähdetään lasten kanssa lomalle, siitä on loma ja rentoutuminen usein kaukana, viime kesänä paimennettiin pitkin pihoja dementoitunutta mummoa ja kahta pientä lasta... ei helvata.
 Parasta on jättää lapset joskus mummulaan viikonlopuksi tai pidemmäksikin aikaa ja lähteä yhdessä ukon kanssa matkaan. Viimeksi käytiin kylpylässä kahdestaan, sellaiset jos mitkä piristävät parisuhdetta ja taas jatkaa arjen pyöritykset.

[Asterix]

 Sasha, siis mäkin oikeasti olen todella väsynyt kun me lähdetään lasten kanssa lomalle, siitä on loma ja rentoutuminen usein kaukana, viime kesänä paimennettiin pitkin pihoja dementoitunutta mummoa ja kahta pientä lasta... ei helvata.

  Kamalaa oikeasti, mutta repesin!
No sentään oikeasti joku äiti-ihminen tunnustaa rehellisesti, että se on raskasta,
eikä mulkoile, että mikäs lasten vihaaja ja erikoinen sinä olet, kun et ole tyytyväinen,
kun miehesi ottaa sinut lomalle lastensa kanssa.

Parasta on jättää lapset joskus mummulaan viikonlopuksi tai pidemmäksikin aikaa ja lähteä yhdessä ukon kanssa matkaan. Viimeksi käytiin kylpylässä kahdestaan, sellaiset jos mitkä piristävät parisuhdetta ja taas jatkaa arjen pyöritykset.

No tässä syy, miksi en niitä omia lapsia halua.
Jotenkin koen, että elämä ja parisuhteet ovat ihan tarpeeksi hankalaa ilman niitä lapsiakin.

Ja ei ne kersat kuule aikuistuttuaan enään vanhemmistaan huolehdi,
-en minäkään niin ole tehnyt, vaikka minut on tod.näk. tehty siinä mielessä,
vaan kyllä olen lähtenyt -ja kauas.

Vanhana on mukava seurana jokin kiva papparainen ja pieni koira :
-kannattaa vaan olla varuillaan, kun kävelee tälläisen pariskunnan takana,
kun se koira ei ole ainoa, jolta voi päästä rupsuja.

[Minerwa]

Hoivaamistarpeeni on enemmän sitä, että huolehdin täällä jo olevista huono-osaisista (mielessä on monta kertaa käynyt osallistua ko. toimintaan, ehkä tuo  ajaa siihen) kuin että huolehtisin omasta lapsista. Ja jos olen sen takia paha ihminen, niin sitten kai olen paha ihminen..

Mielestäni et ole missään tapauksessa paha ihminen sen vuoksi, että tunnet itsesi ja tiedät, mitä tahdot / et tahdo ja uskallat toimia oman pääsi mukaan silloinkin, kun "muu maailma" jotakin muuta odottaa    Jokainen lapsi tosiaankin ansaitsisi syntyä tähän maailmaan kaivattuna ja odotettuna, eikä esimerkiksi siksi, että jokaisen naisen pitäisi hankkia lapsia. Itsekin koen enemmän tehtäväkseni huolehtia jollain tavalla noista vähemmän onnekkaista. Surullisia tarinoita mahtuu tähänkin maahan niin monta 

Muistan pähkäilleeni jossain vaiheessa tuota "pahan ihmisen syndroomaa". Nuorempana törmäsin joskus syyllistämiseen ja pienimuotoiseen painostukseenkin lapsettomuuteni vuoksi. Annettiin ymmärtää, että lapsia vähän niinkuin jo odotellaan... Nyt huomaan olevani siinä onnellisessa asemassa, etteivät ihmiset enää ikäni puolesta uskalla kysellä tai ihmetellä ääneen - eikä näin ollen tarvitse selitelläkään    Siis tosiasiahan on se, että lapsettomuus on ollut meille täysin tietoinen valinta. Pidän sinänsä lapsista, mutten ole koskaan potenut vauvakuumetta enkä haikaile vanhemmuuttakaan. Minun elämäntehtäväni on muualla.

Ebenia, miten ajattelit  :n vaikuttavan tähän kuvioon? Minullakin on tuo aspekti ja alkoi kiinnostaa! Suurin "syy" omalla kartallani taitaa joka tapauksessa olla rajoittava IC:llä.  perääntyy ja ujuttaa lonkeronsa myös    -yhtymääni (sekstiili), joista molemmat liitetään lapsiin ja äitiyteen. 5. huoneessakin on melko hiljaista...

[Ebenia]

Ebenia, miten ajattelit  :n vaikuttavan tähän kuvioon? Minullakin on tuo aspekti ja alkoi kiinnostaa!

No siis tuossa tekstissäni lähinnä tuolla Venus neliö Plutolla viittasin noihin hoivaamisjuttuihin muiden ihmisten kanssa ja niihin liittyviin ongelmiin sitten tuon Pluton kautta.

Mutta en usko, että se pahemmin lapsiasiaan vaikuttaa ainakaan omalla kohdallani, mutta tuohan on myös yksi ns. "rakkaudettomuuden tunteen" aspekti ja sitä kautta tulevat mm. mustasukkaisuudet ja egoriidat ihmissuhteissa ovat tuosta rakkaudettomuuden tunteesta hyvin usein lähtöisin. Kyllähän se voi lapsiasiaankin vaikuttaa ja periytyäkin lapsille, muttamutta...

Onhan toisaalta Venus kuvastamassa naiseutta omalta osaltaan, että ehkä tavallaan se Venus neliö Pluto sopii niihin "steriloin itseni" -ajatuksiin, joita minullakin aiemmin oli.  Hmm.. En tiedä, sanopas sinä!

[Corvus Leonis]

Lapset syntyvät kuitenkin yleensä rakkaudesta, ei huolesta ja pelosta miten huomenna tai miten ylihuomenna käy maailman. Eipä siinä kukaan kysy lapselta tahtooko tulla tänne ja ristiriitaista sekin että täällä missä on näennäisesti hyvät oltavat, syntyy lapsia vähemmän kuin niissä osissa palloa joissa elintaso ja köyhyys ovat ihan toista luokkaa.
 Suurin vastuu ihmisillä maailmassa on kuitenkin oman selviytymisemme varmistamisessa joka alkaa olemaan aika vaakalaudalla.

Jaha, ihmisten globaalin edesvastuuttomuuden puolustelua rakkauden nimissä.

Ensinnäkin, rakkaus on toisen huomioon ottamista, ja jos ei ota syntyvää lasta huomioon olosuhteiden kannalta (kuten sadat miljoonat eivät), vaan että miten ihanaa tms. itsestä sellainen olisi, kyse on jostain ihan muusta. Kuten narsismista. 

Siksi toisekseen, kehitysmaiden väestöräjähdys johtuu pääasiassa perhesuunnitteluun liittyvän tiedon puutteesta, uskontojen ja yhteisöjen asettamista paineista sekä viime kädessä valtiotason vaikutuksesta (ei tueta esim. perhesuunnittelupalveluja, aborttikiellot jne.)

Kun on nähnyt omakohtaisesti riutuneita katulapsia, niin herää kyllä helvetillinen raivo niiden edesvastuuttomia vanhempia kohtaan, kun on taatusti ollut päivänselvää millaiseen arkeen ovat lapsensa tehneet ja jättäneet kaivamaan ruokansa roskiksista, kerjäämään ja varastamaan. Mitä tekemistä sillä on rakkauden kanssa? Apinat tulee ruoskia vastuuseen, muuten eivät ikinä opi.

[Norna]

Lapset syntyvät kuitenkin yleensä rakkaudesta, ei huolesta ja pelosta miten huomenna tai miten ylihuomenna käy maailman. Eipä siinä kukaan kysy lapselta tahtooko tulla tänne ja ristiriitaista sekin että täällä missä on näennäisesti hyvät oltavat, syntyy lapsia vähemmän kuin niissä osissa palloa joissa elintaso ja köyhyys ovat ihan toista luokkaa.
 Suurin vastuu ihmisillä maailmassa on kuitenkin oman selviytymisemme varmistamisessa joka alkaa olemaan aika vaakalaudalla.

Jaha, ihmisten globaalin edesvastuuttomuuden puolustelua rakkauden nimissä.

Ensinnäkin, rakkaus on toisen huomioon ottamista, ja jos ei ota syntyvää lasta huomioon olosuhteiden kannalta (kuten sadat miljoonat eivät), vaan että miten ihanaa tms. itsestä sellainen olisi, kyse on jostain ihan muusta. Kuten narsismista. 

Siksi toisekseen, kehitysmaiden väestöräjähdys johtuu pääasiassa perhesuunnitteluun liittyvän tiedon puutteesta, uskontojen ja yhteisöjen asettamista paineista sekä viime kädessä valtiotason vaikutuksesta (ei tueta esim. perhesuunnittelupalveluja, aborttikiellot jne.)

Kun on nähnyt omakohtaisesti riutuneita katulapsia, niin herää kyllä helvetillinen raivo niiden edesvastuuttomia vanhempia kohtaan, kun on taatusti ollut päivänselvää millaiseen arkeen ovat lapsensa tehneet ja jättäneet kaivamaan ruokansa roskiksista, kerjäämään ja varastamaan. Mitä tekemistä sillä on rakkauden kanssa? Apinat tulee ruoskia vastuuseen, muuten eivät ikinä opi.

 No en mä puolustele mitään, mutta totean ymmärtäväni miksi niin tapahtuu. En elä missään vaaleanpunaisessa kuplassa kuitenkaan ja minustakin kolmannessa maailmassa tulisi ennenkaikkea keskittyä ehkäisyvalistukseen ja tuoda se kaikkien ulottuville, sehän on se juttu. Kuitenkin lapset tehdään yleensä rakkaudesta = rakastelusta ja kahden ihmisen rakkauden hedelmä on lapsi, jota tietenkin tulisi kohdella sen mukaisesti. Sitä tarkoitan rakkaudesta syntymisellä, se mitä syntymän jälkeen tapahtuu on taas toinen asia eikä aina niin miellyttävä kuten varmasti jokainen meistä tietää tai tuntee hlökohtaisesti. On myös tapauksia jolloin raskaudesta ei olla oltu tietoisia ja asia tulee yllätyksenä liian myöhään.

  Viha tai raivo köyhiä kohtaan ei varmaankaan paljoa auta asiaan, varsinkaan jos ehkäisyyn ei ole varaa tai siitä ei tiedetä tarpeeksi, kuten itsekin totesit. Pitäisi viha ja turhautuminen kohdistaa sinne minne se kuuluu, eli päättäjätasolle. Siellä on usein suurinta välinpitämättömyyttä, varsinkin kun ovat vastuussa tiedon levittämisestä.

 Ymmärrän tietenkin että ongelma on usein se ettei ajatella niitä vaistoja ja hormoneja pidemmälle, varsinkin jos olosuhteet lapsen kasvaa eivät ole parhaimmat. Vaikka koskaan ei huomisesta tiedä ja elämä voi heittää kärrynpyörää milloin tahansa.
 Perheenperustamisvaistot ovat ihmisessä voimakkaat, enkä voi yhdistää sitä narsistisuuteen, se on vain piirre joka meissä kaikissa on enemmän tai vähemmän. Ei sitä tule tuomita, se itsessään on luonnollista ja palvelee tarkoitustaan.

[Rakkauden enkeli]

Äitinä oleminen ei ole helppoa ja on usein raskasta, mutta siltikin niin ihanaa. 

Sitten tuosta lapsienteko asiasta, maailman tilasta yms. lyhyesti vain näin, että tänne maailmaan syntyvät vain ja ainoastaan ne sielut joiden on tarkoituskin syntyä ja jotka haluavat syntyä tänne.  Kukaan ei tule tänne sattumalta tai vahingossa, sielu valitsee aina myös perheen jne. mihin syntyy. 

[Norna]

 Niin, onhan meillä länsimaissakin omat ongelmamme, vaikkakin elintaso saattaa useimmiten olla toinen. Kun varmasti jokainen tuntee alkoholistiperheissä kasvaneita lapsia tai narkomaaniperheissä tai muuten vaan rakkaudettomissa/väkivaltaisissa. Ja niissäkin kasvaa vihaisia lapsia, jotka ehkä sitten myöhemmin näkyvät myös katukuvassa, vaikkeivät heittelekään ehkä kärrynpyöriä...
 Mä näen omassa vanhemmuudessani isona juttuna tiettyjen isältä pojalle siirtyneiden käytösmallien rikkomisen, joka omassa suvussa on liittynyt a) alkoholiin ja b) rakkauden osoittamisen puuttumiseen, siis tarkoittaa ihan halaamista ja yhdessäoloa sekä touhuamista.

[Minerwa]

Mutta en usko, että se pahemmin lapsiasiaan vaikuttaa ainakaan omalla kohdallani, mutta tuohan on myös yksi ns. "rakkaudettomuuden tunteen" aspekti ja sitä kautta tulevat mm. mustasukkaisuudet ja egoriidat ihmissuhteissa ovat tuosta rakkaudettomuuden tunteesta hyvin usein lähtöisin. Kyllähän se voi lapsiasiaankin vaikuttaa ja periytyäkin lapsille, muttamutta...

No juu, nyt alkoi muuten avautumaan ihan uudella tavalla tämä  , jonka aiemmin olen liittänyt lähinnä parisuhdetasolla työstettäviin asioihin... Siis oikeastaanhan juuri tuo "rakkaudettomuuden tunne" on se tunne, jota en halua siirtää seuraavalle sukupolvelle. Olen sitä kovasti omassa elämässäni työstänyt ja tullut tietoiseksi, kasvanut pikkuhiljaa ehjään rakkauteen jne. mutta silti... ainakin omalla kohdallani pelkään, että olisin huono vanhempi kaikesta huolimatta. Ja sitähän en halua  ... Täydellistä vanhemmuutta ei tosin taida olla olemassakaan muuta kuin joidenkin äitien välisissä keskusteluissa? Hyvä pointti tuo, jonka Sasha nosti esille: ihanaa, kun joku joskus myöntää perhe-elämänkin raskauden 

Sitten tuosta lapsienteko asiasta, maailman tilasta yms. lyhyesti vain näin, että tänne maailmaan syntyvät vain ja ainoastaan ne sielut joiden on tarkoituskin syntyä ja jotka haluavat syntyä tänne. 

Olen samaa mieltä