seuraava »

[T-H]

Mä alan myös hiljalleen kallistua omalla kohdallani siihen, ettei mun tartte omia lapsia saada, koska mun mielestä kaikki maailman lapset on suloisia ja voin rakastaa niitä. Lisäksi, oisikohan sitä kuitenkaan halukas uhraamaan elämäänsä jollekin toiselle...  Sitä vaan elää kuten elää.

Olen samaa mieltä kanssasi. Jos mulla ois oma lapsi, niin mun elämä kallistuisi ihan päälaelleen. Arki muuttuis ihan kokonaan. Siskon poikaa kun katson aina välillä, hän yötä mun luona, niin kyllä se on ihan tarpeeksi energiaa vievää. Huomaan väsyvän aika helposti kun pitää kaikkea hyysäillä, tehdä tuota jne. Olen oikeen iloinen, että saan olla hänelle täti

[Hopealohikäärme]

En ole lapsirakas enkä halua lapsia, vaikka syntymäkarttani aika Rapu-painotteinen onkin ( , DC,  ja  ). Mutta Kuu on Kaksosissa ja 5. huone myös. Ja AC Kauriissa, nehän eivät tunnetusti mitenkään hirveästi lapsista innostu... nuo sen kai sitten selittävät, jos ovat selittääkseen...

[- Kastehelmi -]

Alzbeta, sulla tuntu olevan tosi samanlaisia ajatuksia kun mulla 

Mä taidan olla oikein perinteisen äidillinen persoona. Siis olen, enkä vain vaikuta siltä. Äitiys ei kuitenkaan houkuttele yhtään. Olen kuullut sanottavan, että musta oikein huokuu sellanen äidillisyys; huolehtivaisuus, lempeys jne. Päiväkodissa en kuitenkaan voisi kuvitella työskenteleväni!

[Norna]

Katsotaan, kuinka paljon saan nyt myllytystä äideiltä :

 Ööh? Musta tällainen on tosi kummallista enkä mä tajua millaista käytöstä multa äitinä odotetaan, miten mut luokitellaan? Pitäisikö kauheasti nyt puolustella omaa valintaansa äitinä tai ehkä alkaa hyökkäämään ja tuomitsemaan? Onko se automaattinen oletus ìhmisestä joka on valinnut toisin elämässä?
 Ja miltä äideiltä  , tässä ketjussa äitiys ja vanhemmuus on abnormi.

[^^Queen Nefertiti^^]

JEP

vaikka itselläni on vapautta lapsen hoidosta nyt aika paljon, on hän minulle rakas ja jopa antanut aihetta pariin projektiin!  karmallinen suhde, varmaan on valinnut minut, mielellään seuraan lahjojensa kehittymistä, koska on aika lahjakas kuvataide, tanssi, laulu + suosittu ja humoristinen.          

seksielämääkin voisi touhuta nyt jos huvittaisi, ajan puolesta.. hoh-- intensiivisin ihailijani on itsekin eronnut ja isä.  

ps jokainen teistä on jonkun lapsi.

varsinkin  on todella lapsellinen..   

[- Kastehelmi -]

Ööh? Musta tällainen on tosi kummallista enkä mä tajua millaista käytöstä multa äitinä odotetaan, miten mut luokitellaan? Pitäisikö kauheasti nyt puolustella omaa valintaansa äitinä tai ehkä alkaa hyökkäämään ja tuomitsemaan? Onko se automaattinen oletus ìhmisestä joka on valinnut toisin elämässä?
 Ja miltä äideiltä  , tässä ketjussa äitiys ja vanhemmuus on abnormi.

Niin joo, ei täällä äitejä ole. Ei ne ehdi miettiin mitään planeettasijainteja. Ne on ihan muilla foorumeilla vertailemassa äidinmaidonkorvikkeita tai tonkimassa kakkavaippoja  Toi oli vitsi. Mutta pienessä pilassa totta toinen puoli. Just yks nuori äiti julisti mulle, miten hän ei ole yhtään muuttunut ihmisenä äidiksi tulemisensa jälkeen. Tämä on ehkä totta hänen näkökulmastaan. Äitiys täyttää maailman ja vie osan siitä ihmisestä, jonka olet tuntenut, mennessään. Kai se on täysin luonnollista... Kasvua. Äitien ja lapsettomien välille tulee kuilu. Äidit eivät kykene entiseen tapaan keskittymään asioihin. Siis tarkoitan ihan sitä kun puhut toiselle esim. jostain yhteiskunnallisesta (ei hänen lapseensa liittyvästä) asiasta. Ajatus katkeaa kun lapsi haluaa syliin ja sylistä pois. Ja syliin...eikun sylistä pois. Saat aloittaa saman asian moneen kertaan ja loppujen lopuksi äiti tyytyy hymähtämään jotain laskiessaan samalla tunteja lapsen edellisestä syötöstä. Ja sitten kun hän aloittaa kertomaan jotain, liittyy se useimmiten hänen lapseensa, jolle pitää puhua koko ajan siinä samalla, vaikkei lapsi edes kysy mitään kun ei osaa vielä edes puhua.
En ole tutkinut tuntemieni äitien karttoja kovin tarkkaan. Pitää katsoa, jospa sieltä yhtäläisyyksiä löytyisi. Vapauttaan suuresti arvostavana kuu-jouskarina ajatus tällaisesta sitoutumisesta ei houkuttele. Mutta kuten sanottu, olen mielestäni äidillinen persoona, olen huolehtinut sisaruksistani ja sukulaisvauvaa hoidan mielelläni... Mitä jos minusta tulisikin joskus yksi NIISTÄ 
   

[Rakkauden enkeli]

Niin joo, ei täällä äitejä ole. Ei ne ehdi miettiin mitään planeettasijainteja. Ne on ihan muilla foorumeilla vertailemassa äidinmaidonkorvikkeita tai tonkimassa kakkavaippoja  Toi oli vitsi.

Höhhöhöö, onpas...  T: Kahden lapsen äiti ja on täällä muitakin äitejä. Pikkuiseni täyttää elokuussa 4 ja toinen kesäkuussa 8.

[Rakkauden enkeli]

Onneksi mulla on tosi mukavia ystäviä, jotka ymmärtävät mun valinnan ja suhtautuvat valintaani yhtä avoimin mielin kuin mä heidän perhe-elämäänsä kohtaan  Ja kaiken kukkuraksi ystäväni ovat sellaisia, joiden elämässä on muutakin sisältöä kuin pelkkä lapsi  Rakkaus omaa lasta kohtaan on hieno, vilpitön ja kaunis asia, mutta sitten se menee jo pahasti överiksi, jos elämässä ei ole muuta Nosisältöä kuin oma lapsi - pitääkö harrastukset ja ystävät jättää lapsensaannin jälkeen ja alkaa elämään pelkän lapsen ympärillä

Katsotaan, kuinka paljon saan nyt myllytystä äideiltä :

  No et ainakaan täältä saa myllytystä, sillä olen samaa mieltä.  Tosin joistain asioista ehkä pitää "luopua" tai ainakin vähentää kun lapset ovat ihan pieniä, mutta elämässä on todellakin paaaaljon muutakin kuin oma lapsi ja harrastuksille ym.  kyllä pystyy järjestämään myös aikaa... 

[- Kastehelmi -]

Niin joo, ei täällä äitejä ole. Ei ne ehdi miettiin mitään planeettasijainteja. Ne on ihan muilla foorumeilla vertailemassa äidinmaidonkorvikkeita tai tonkimassa kakkavaippoja  Toi oli vitsi.

Höhhöhöö, onpas...  T: Kahden lapsen äiti ja on täällä muitakin äitejä. Pikkuiseni täyttää elokuussa 4 ja toinen kesäkuussa 8.

Hyvä, että löytyi huumorintajuinen sellainen Melkein aina kun olen klikkaamassa "Lähetä", sekunnin murto-osan ajan mietin, että mitä taas tuli kirjotettua  Provosoin vaan vähän... 

[Rakkauden enkeli]

Niin joo, ei täällä äitejä ole. Ei ne ehdi miettiin mitään planeettasijainteja. Ne on ihan muilla foorumeilla vertailemassa äidinmaidonkorvikkeita tai tonkimassa kakkavaippoja  Toi oli vitsi.

Höhhöhöö, onpas...  T: Kahden lapsen äiti ja on täällä muitakin äitejä. Pikkuiseni täyttää elokuussa 4 ja toinen kesäkuussa 8.

Hyvä, että löytyi huumorintajuinen sellainen Melkein aina kun olen klikkaamassa "Lähetä", sekunnin murto-osan ajan mietin, että mitä taas tuli kirjotettua  Provosoin vaan vähän... 

 

[Athene]

Kokemukseni mukaan ainakin Vesimies on sellainen merkki, jonka hallitsemat eivät ole kaikkein todennäköisintä perheenäitityyppiä.

Heh.Mulla oli lapsena kauhea hoivavietti!Tykkäsin hoitaa muiden ihmisten lapsia, varsinkin nuorempia serkkujani kun he olivat pieniä.Nykyisin tämä hoivavietti tuntuu kadonneen.En oikein osaa selittää tätä.Onko se jotenkin ristiriitaista,että valmistun alalle, jossa ollaan lasten-ja nuorten kanssa tekemisissä?

Pidän kyllä lapsista,mutta se että tulenko hankkimaan niitä onkin sitten asia erikseen.Olen ottanut tämän asian kanssa sellaisen tulevaisuus-näyttää asenteen.Aikaa on rutkasti ja eikä tässä ole mikään kiire murehtia koko asiaa.

On se jotenkin kummallista,että jos joku ei halua hankkia lapsia niin siitä pitää sitten nostaa mieletön meteli ja pitää tällaista ihmistä itsekeskeisenä.Jos joku ei lapsia halua hankkia niin se olkoot hänen päätöksensä.

 Itse tunnen yhden vesimiehen,josta en olisi koskaan uskonut että hänestä olisi äidiksi!Koko vauvauutinen tuli minulle yllätyksenä.Hän nimittäin inhosi lapsia tai ainakin sellaisen kuvan sain..

[^^Queen Nefertiti^^]

mutta entäs kun joku uskaltautuu hankkimaan lapsen miehen kanssa, jota suku ei kestä.. seuraan vierestä, -

maassamme on muuten vauvabuumi

[T-H]

Mulla ei ole koskaan ollut edes vauvakuumetta. Miltä se sellainen kuume tuntuu?

[T-H]

Saturnalia, onko tuossa vauvakuumeessa tunne, että oisit valeraskaana?  :

[T-H]

Ai jaa No sitten arvaukseni lipsahti pikkasen ojaan.