Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 7
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Lapsirakkaus ja lapsivapaus  (Luettu 51242 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
selkälokki
Vieras
« Vastaus #30 : 26.02.2006 22:49:23 »

Lainaus
Saada rakkautta ja aikaa lapsiltaan ja puolisoltaan ei ole arvottomampaa kuin saada arvostusta kollegoiltaan.

Jos se menee noin, niin silloinhan asiat on ihan tasapainossa!!
Kyllä hyvinkin ymmärrän, että tuolloin kotiäiti nauttii roolistaan täysin siemauksin! Tai työäiti.
tallennettu
Mirjam
Vieras
« Vastaus #31 : 26.02.2006 22:57:03 »

Hienosti kirjoitettu KatjaQ!
Olen itsekin ollut aikanaan kotiäitinä 9vuotta, sittemmin tuli muutoksia...ahdistuin ja kaikki kaatui päälle..yms yms.
LUULIN, sen johtuvan siitä, että koti ei ole riittävä areena minulle ja kotiäitiys ja kaikki perheeseen liittyvä...
Sittemmin, vaikka edelleen olen lasten kanssa, kylläkin työttömänä, mutta en ole enää parisuhteessa/avioliitossa lasten isän kanssa, YMMÄRSIN, että edelleen arvostan valtavasti kotiäitiyttä ja sitä mitä se voi parhaimmilaan lapsille antaa ja myös äidille.
Ymmärän nyt, että en ahdistunutkaan kodista ja kotiäityidestä, vaan kyse oli vain toimimattomasta parisuhteesta yms.

Helposti sitä kotiäitinä heijastee oman mahdollisen ahdituksensa yms kotiäityiteen, koska sitä ei osata arvostaa kovinkaan paljon...vapaus liitetään uraan ja sen luomiseen, ei äitiyteen. Kotiäitys onnistuu parhaimmilaan, jos myös parisuhde on kunnossa. Silloin myös lasten isä tai puoliso, on sisäistänyt, että äitiys on lapsiin kohdistuva osa tästä naisesta, joka hänen kanssaan jakaa elämää ja kulkee vierellä, eikä hän ole äiti koko perheelle ja vain äiti, vaan ihan kokonainen ihminen ja nainen.
Vaikeaa saada sanoiksi mitä tarkoitan! Smiley
tallennettu
selkälokki
Vieras
« Vastaus #32 : 26.02.2006 23:10:01 »

Lainaus
Silloin myös lasten isä tai puoliso, on sisäistänyt, että äitiys on lapsiin kohdistuva osa tästä naisesta, joka hänen kanssaan jakaa elämää ja kulkee vierellä, eikä hän ole äiti koko perheelle ja vain äiti, vaan ihan kokonainen ihminen ja nainen.

Kyllä, tuollainen on tosi hienoa!
Oma äitini muuten oli kotiäiti ja sitä olen arvostanut suuresti.
Mukava  oli mennä kotiin koulusta, kun äiti oli kotona.
Hän lähti työelämään muutamaksi vuodeksi, kun isäni jäi eläkeputkeen.

Jos itselläni olisi lapsia, haluaisin myös ehdottomasti olla kotiäiti.
en tajua, miten jotkut jaksaa tehokkaasti hoitaa työt ja kodin ja lapset.
uuuuh! Nostanpa hattua heillekin.

Itse en ole edes mikään ura-ihminen ja leivon pullaa  minäkin ja tykkään ruoanlaitosta.  Wink
Joten en taida oikein tuohon "stereotyyppi lapsettomaan" sopia mitenkään...
tallennettu
Q
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 382


Profiili
« Vastaus #33 : 26.02.2006 23:26:00 »

Itse en ole edes mikään ura-ihminen ja leivon pullaa  minäkin ja tykkään ruoanlaitosta.  Wink
Joten en taida oikein tuohon "stereotyyppi lapsettomaan" sopia mitenkään...

Jep, sterotypiat joutaakin romukoppaan Smiley. Tai ei ainakaan pitäisi koskaan kuvitella, että ihmiset oikeasti niitä vastaavat. Kuitenkin tietyt asiat on helpompi havainnollistaa hieman kärjistäen ja tarkoituksella vastakohtaisuuksia alleviivaten Wink

Mi-Olealta hienoja näkökulmia. Puolisolla on tosiaan ratkaiseva osansa tässä kuviossa, toisaalta muillakin läheisillä ja ystävillä, etenkin yh-äitien kohdalla. Useimmat meistä tarvitsevat ja kaipaavat pientä vahvistusta, tsemppiä ja tunnustusta ulkopuoleltakin, vaikka sisimmässämme olisimme hyvinkin varmoja päämäärästämme ja paikastamme universumissa.
tallennettu
Alzbeta
Vieras
« Vastaus #34 : 26.02.2006 23:57:59 »

Olen samaa mieltä, että Katja-Q tuo kirjoituksesi sai ehdottomasti sen lempeän ja kotoisan Ravun pintaan minussakin.  Smiley

Täytyy tunnustaa, että itse olen ihan lääketieteellisistä syistä joutunut miettimään miten suhtaudun siihen tai miten mahdollinen miesystäväni suhtautuu, jos en mahdollisesti ikinä saisi omia biologisia lapsia.

Tuo kirjoituksesi oli kuin ihana kuiskaus sieltä maailmasta, joka on uramaailman täydellinen vastakohta ja ihanaa, että joku muistuttaa aina välillä, että elämää voi elää niin monella tavalla ja olla onnellinen.

 smitten
tallennettu
K-NRJ
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 2620


PUNAINEN PAHOLAINEN - RED DRAGON


Profiili
« Vastaus #35 : 27.02.2006 08:38:18 »

Me ihmiset olemme niin erilaisia!

Itse näen asian niin, että perheelleni (sekä lapsille että miehelle) on parasta, että itse olen onnellinen roolissani. Mikä onkaan lapsille pahempaa kuin kireä, aina väsynyt äiti?

Samoin pidän tärkeänä onnistumistani vaimona, jo parisuhteenkin kannalta. Vaikka elämä on kiireistä niin tunnen olevani todella onnellinen jokaisessa roolissani (äitinä, vaimona, työelämässä). Sehän on tärkeintä, vai kuinka?

Nostan kyllä hattua kotiäideille. Itse en siihen pystyisi!
tallennettu

Au Kauris, AC Rapu, Kuu Rapu
MC & Merkurius & Venus Vesimies
Punainen Galaktinen Lohikäärme
Q
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 382


Profiili
« Vastaus #36 : 27.02.2006 14:50:12 »

Itse näen asian niin, että perheelleni (sekä lapsille että miehelle) on parasta, että itse olen onnellinen roolissani. Mikä onkaan lapsille pahempaa kuin kireä, aina väsynyt äiti?
---
Vaikka elämä on kiireistä niin tunnen olevani todella onnellinen jokaisessa roolissani (äitinä, vaimona, työelämässä). Sehän on tärkeintä, vai kuinka?

Ilman muuta ja juuri näin! Pelkästään tätä tuossa itsekin ajoin takaa. Niinhän se on, että vain tekemällä itsesti ensin onnelliseksi ja tyytyväiseksi, voit lopulta jakaa onnea myös ulos päin. Ja koska jokainen meistä tulee onnelliseksi erilaisista asioista, ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa elää ja toimia.

Sitten takaisin varsinaiseen aiheeseen. Kyllä selvästi tuntuu siltä, että rapu on se merkki, johon yhdistetään tämä ikiaikainen käsitys äidistä sekä perinteiset perhearvot jne. Vaikka kauris onkin todellisuudessa ravulle se polariteettimerkki, niin tässä asiassa tuntuukin vesimies tietyllä tapaa edustavan sitä vastakohtaa. En tippaakaan epäile sitä, etteikö kummankin merkin hallitsemissa ihmisissä oli potentiaalia sekä suurperheen äideiksi/isiksi että lapsettomiksi yksineläjiksikin (ja taas nyt tarkoituksella kärjistäen Wink ). Kuitenkin tulee helposti se mielikuva, että kumpaan tahansa päätyvätkin, niin molemmilla olisi varmaankin täysin omanlaisensa tapa tätä elämäntietä toteuttaa. Siinä missä rapu-ihmisestä tosiaan tulee ekana mieleen se äidin "perikuva"; lämmin, pehmeä ja hoivaava pullantuoksuinen emo, joka viihtyy kotona ruokaa laitellen, pikkuaskareitaan toimitellen ja asuntoa viihtyisänä pitäen, vesimies taas herättää kuvan modernista äidistä, joka äitiydensä ohella rakentaa ehkä uraa, käy harrastuksissa ja on ennen muuta hyvä ystävä ja toveri lapsilleen. Lapseton rapu voisi ehkä olla kotioloissa viihtyvä erakkoluonne, joka kaipaa rauhaa ja hiljaisuutta, kun taas vesimies yksineläjänäkin varmasti viihtyisi juhlissa, riennoissa ja harrasteissa.

Nämä nyt ovat tietenkin taas näitä sterotyyppisiä ääripäitä, joiden ei missään tapauksessa ole tarkoitus loukata ketään. Olen niitä nyt tähän vain tuonut esille ihan vain osoituksena siitä, mikä oletusasetelma tämänkin aiheen ympärillä tuntuu elävän ja tietyssä mielessä ainakin itse koen tässä ketjussa saaneeni vain pikemminkin vahvistusta tälle käsitykselle. Kuitenkin pyrin pitämään mielessä, että aina joukkoon mahtuu kosolti niitä, jotka rikkovat kaavat ja kuvitelmat ja hyvä niin -sehän tästä elämästä juuri tekeekin niin jännittävää ja yllättävää. Olisi tylsää, jos kaikki sopisivat muotteihin Smiley

Itse tunnen olevani siinä mielessä ristiriitaisessa asetelmassa (ainakin jos nimenomaan astrologian kannalta asiaa tarkastellaan ja sehän tässä kaiketi tarkoitus on), että noususolmuni ( rapu) mukaisesti tosiaan ihannoin näitä perinteisiä perhearvoja ja äidin roolimallia ja tunnen niitä kohtaan paitsi voimakasta intuitiivista vetovoimaa, niin myös ihan tietoisesti pyrin niitä kohti. Se, että olen suunnannut energiani sisälle päin, kohti ydintä ja keskusta (jollaisena siis perheen ja kodin näen) on tuonut suunnattomasti selkeyttä ja onnea elämääni ja sellaista sisäistä eheyden tunnetta ja menestymisen kokemusta, jota en koskaan aijemmin ole kokenut. En mielestäni yhtään liioittele, jos sanon että se on suorastaan pelastanut henkeni, koska ette ehkä arvaakaan kuinka pitkälle olin jo siihen väärään suuntaan harhautunut. Näin jälkeen päin ihan hirvittää ajatellakin, miten hukassa sitä on pieni ihminen ollutkin. Mitä lie johdatusta sitten ollutkaan, että alitajuisesti "viime tingassa" heräsinkin tuohon noususolmuni kutsuun...ja oikeasti siis koko noususolmu asia ja sen tehtävä selvisi minulle kunnolla vasta hiljattain ja paljolti sign? sinun ansiostasi (kiitos suuri siis sinulle Smiley), että alitajuista se on tosiaankin ollut. Näin jälkikäteen on ollut ihana saada vain lisävahvistusta tuolle äärimmäisen voimakkaalle sisäiselle kokemukselle siitä, että tämä on se suunta, se paikka ja se tehtävä joka minulle on tarkoitettu ja joka minulla suurinta onnea tuo.

Kuitenkaan tätä läksyä ei minulle helpoksi ole tehty. Rapu on prosentuaalisesti karttani heikoin merkki Sad. Kärkisijaa pitää ilman merkki vaaka ja vahvana kakkosena on skorpioni, joka kyllä tietyssä mielessä myös veden merkkinä jakaa samoja teemoja ravunkin kanssa, mutta onhan sen tuntu ja enrgia kuitenkin selkeästi toisenlainen. Kuumerkkinä on tulinen, mutta melko kova ja maskuliinen oinas. Keksiyötä pitää hallussaan  vesimies, joka myös tyttäreni kuumerkkinä toistuu. Moneen suuntaan siis pientä sielua ja sydäntä kiskotaan ja enemmän kuin usein myös täysin vastakkaiseen suuntaan ja pois siltä omalta, hyvältä tieltä. Liiankin helppoa on lipsahtaa kaurismaiseen kontrolloimiseen (kun vielä aurinkomerkkikin on neitsyt) ja toimimiseen tunteilun sijaan. Suorituminen syrjäyttää kovin kepeästi eläytymisen ja niin edelleen. Jollain tasolla tyttärenikin ilmeisesti (jos siis ajatellaan, että se kuu siellä kartalla äitiä kuvastaa) tulee kokemaan minut pikemminkin veskarimaisen toverillisena ja hiukan viileänäkin, kuin rapumaisen hellänä ja lämpimänä, vaikka tuota lämpöä kohti kyllä pyrinkin. Suurta osaa elämästäni (oikeastaan voisi sanoa, että syntymästä teini-ikään) ovat elämäni tärkeimpiä rooleja näytelleet ihmiset, jotka ovat pikemminkin sysineet minua juuri kauemmas sisäisestä totuudestani ja onnen tunteestani kuin tukeneet kulkuani siihen suuntaan. Esim isoäitini on kaurisvoittoinen  vesimies, äitini sekä aurinko että nousumerkiltään  neitsyt ja neitsyen merkki on muutenkin voimakkaasti lähipiirissäni edustettuna (mm. paras ystäväni ja monet sukulaiseni). Miehenikin (jonka tapasin 17 vuotiaana) on vahvasti kaksosluonne, mutta sentään rapu kuu pehmentämässä vaikutelmaa. Tytärkin on neitsyvoittoinen  vaaka, joten ole nyt tässä sitten hempeä ja pehmeä Cheesy. Kuitenkin tunnen selvääkin selvemmin, että niin on tarkoitettu. Jokainen rimpuilu tai lipsahdus tästä pois on aina tuonut tullessaan takaisin sen entisen levottomuuden ja ahdistuksen, musertavan ja kammottavan sisäisen tyhjyyden tunteen.

sign? ja Alzbeta, teille haluan vielä sanoa, että kiitos kaunis sanoistanne smitten. Olen täyttänyt tarkoitukseni tässä keskustelussa paremmin kuin hyvin, jos olen onnistunut edes vähän raottamaan verhoa siitä, mitä siellä toisella puolella voisi olla. Miten siitäkin voisi nauttia ja iloitakin, ei pelkästään tuntea ahdistusta. Ja että jonkun voi kaikki se, mikä jollekin toiselle edustaa juuri sitä pelottavinta mahdollisuutta, tuoda sanomattomasti onnea ja lämpöä sydämeen Smiley
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #37 : 27.02.2006 14:54:59 »

Perheelleen, kodilleen, avioliitolleen ja ennen kaikkea lapsilleen omistautunut kotiäiti ei enää tänä päivänä läheskään aina ole vain alistettu ja hyväksikäytetty uhri. Uskokaa tai älkää, tällainen elämäntyyli voi ihan oikeasti olla jonkun täysin järjissään olevan, fiksun ja sivistyneen nykynaisen valinta!

Se, että nyky-yhteiskunta ei läheskään riittävästi arvosta ja tue kotiäidin roolia, ei tarkoita sitä etteikö joku yksittäinen ihminen voisi nähdä tuon tehtävän hyvinkin antoisana ja palkitsevana. Niin kummalliselta kuin se tässä urakeskeisessä, yksilön tarpeita korostavassa ajassa voi kuulostaakin, niin jollekin se voi todella olla se haaveiden täyttymys ja korkein päämäärä.  joku voi ihan todella nauttia siitä! Joku voi ihan vilpittömästi tuntea itsensä onnelliseksi sellaisessa tehtävässä ja asemassa, saada siitä suurta tyydytystä ja henkistä hyvänolon tunnetta...

NIINPÄ! Minullakin on suuri kunnia ja etuoikeus, sekä OMA valintani, että saan tällä hetkellä olla kotiäiti ja hoitaa kahta suloista lastani ainakin siihen asti kun nuorimmainen täyttää kolme vuotta. Miehenikin arvostaa tätä suuresti. Eikä se sulje todellakaan pois sitä, ettenkö voisi myös järjestää itselleni aikaa harrastuksin, kavereita tavaten, astroillen yms. Lapset tulevat kuitenkin AINA ensin ihan luonnollisesti, enkä koe sitä minään uhrauksena tai luopumisena jos joskus "omat" menot menevät mönkään vaikka se hetken harmittaisikin. Saan jokatapauksessa sitä ns. "omaa aikaakin" ihan tarpeeksi.

LAPSENI OVAT YKSI SUURI OSA ELÄMÄNTEHTÄVÄÄNI, vaikka on minulla muitakin osasia tuossa tehtävässä/tarkoituksessa miksi täällä olen...  Wink
« Viimeksi muokattu: 27.02.2006 15:03:36 kirjoittanut Rakkauden enkeli » tallennettu
K-NRJ
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 2620


PUNAINEN PAHOLAINEN - RED DRAGON


Profiili
« Vastaus #38 : 27.02.2006 15:26:24 »

Minä olen myös monesti miettinyt ja kiitellyt sitä, kuinka etuoikeutetussa asemassa olen kun olen saanut näin ihanan perheen ja saan omalla tavallani (työssäkäyvänä äitinä) siinä touhuilla.  Kerrain kysyin ihan spontaanisti mieheltäni, mikä on hänen elämässään tärkeintä. Hän vastasi saman tien: "Sinä ja pojat tietysti (mitäs niin hulluja kyselet)"  Vasta sen jälkeen tulee terveys ja ura. Itse vastaisin aivan samalla tavalla. Ja kuten Rakkauden enkeli, minullekin lasten sairastumiset menevät tietysti työasioiden edelle.

Katja-Q, kirjoitit todella hienosti tuosta Vesimies / Rapu vaikutteista. Niinhän se on. Ihminen on karttansa näköinen, ja minä toteutan noita merkkejä.

Olen onnellinen siitä, että nämä pikku sielut valitsivat juuri minut ja mieheni vanhemmikseen. Heillä molemmilla on minulle paljon opetettavaa, ja varsinkin pikku-Skorpionipoikani on todellinen sukulaissieluni. Hän on varma siitä, että seuraavassa elämässä synnymme parhaina ystävyksinä.   Smiley
tallennettu

Au Kauris, AC Rapu, Kuu Rapu
MC & Merkurius & Venus Vesimies
Punainen Galaktinen Lohikäärme
aQuarius~
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 353


Au vesimies ja asc neitsyt


Profiili
« Vastaus #39 : 02.03.2006 22:19:19 »

Lainaus
Kysymyksenä on että mitkä asiat kartalla vaikuttavat siihen kuinka lapsirakas ihminen on? Ilmeisesti huoneet 4 ja 5, sekä niiden kärjet? Itse olen ihmetellyt tätä asiaa koska omassa kartassani nämä molemmat ovat ravussa, mutta en ole järjin lapsirakas. Rajoittaako 5 huoneen saturnus leijonassa tai kuu kaksonen?

Itse pidän lapsista todella paljon ja hankin niitä sitten kun on löytynyt vakituinen kumppani, raha-asiat on kunnossa, työpaikka varmistettu ja oma kämppä ym.
Kauris näkyis olevan 4.huoneessa ja huoneen kärki ois Jousimiehessä,  Kauris on myös 5.huoneessa ja huoneen kärki Kauriissa...
Huomasin juuri että kartallani on paljon kaurista; merkurius, saturnus,neptunus, Juno ja Kuunsolmu on kauriissa (kaikki 4.huoneessa,paitsi saturnus on tossa 5.huoneessa) Cheesy
Onko kauriit sitten lapsirakkaita ihmisiä? Smiley
tallennettu

Tule takaisin niin kuuntelen ja haluan ymmärtää. Älä tee näin...
Q
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 382


Profiili
« Vastaus #40 : 02.03.2006 22:54:05 »

Onko kauriit sitten lapsirakkaita ihmisiä? Smiley

Varmasti monet kauriit ovatkin, mutta kieltämättä lapsirakkaus ei ainakaan minulle ensimmäisenä tule mieleen tätä merrkiä ajatellessani Wink. Toisaalta kauriita pidetään yleisesti ottaen melko konservatiivisina tyyppeinä, jotka pyrkivät menestymään elämässään.  kauris-ihmisen siis voisi ajatella haluavan laajentaa tuota menestystään työelämän piiristä myös siviilielämään. Ja mitäpä muuta pidettäisiinkään yhtälailla yleismaailmallisen hyväksyttynä menestyksen mittarina tällä rintamalla kuin rakastavaa puolisoa, edustavaa kotia ja muutamaa älykästä ja hyväkäytöksistä tenavaa Cheesy

No, en tietenkään oikeasti usko, että kauriit olisivat tässä asiassa näin laskelmallisia! Mutta eipä tuo lapsirakkaus tosiaan ole ensimmäisiä asioita, joita kauriiseen yhdistäisi...
tallennettu
Athene
Astro-nauttija
****
Viestejä: 938



Profiili
« Vastaus #41 : 02.03.2006 23:40:46 »

Lapset on sööttejä!Olisi hienoa päästä kätilöosastolle hoitamaan vauvoja..
tallennettu

Aurinko vesimies
nousu/kuu kaksonen
mc82
Astro-nauttija
****
Viestejä: 872


Lunar Leo - GROARRR!!!


Profiili
« Vastaus #42 : 21.03.2009 03:06:02 »

Nostetaas..

Itse olen tiennyt jo 12-vuotiaasta asti, että tuskin tulen koskaan hankkimaan lapsia. Mieli ei vieläkään, 26-vuotiaana ole muuttunut, pikemminkin kanta on vain vahvistunut. Sinällään mulla ei ole mitään lapsia vastaan, mutta olen vain liian itsenäinen (itsekäs?) ihminen, koska en pysty sitoutumaan kehenkään niin vakavasti, oma tila on aivan elintärkeä mulle. Haluan, että pääsen omille menoilleni silloin, kun itse haluan enkä muiden sanelemana. Lisäksi mulla on aivan liian lyhyt pinna, hermostun jo suht pienistä ja temperamentti on erittäin arvaamaton, siinä on oma ja muiden terveys sitten koitoksella.. Embarrassed  Ja koska olen  askendentti kauris , niin työ menee lasten edelle - sorry nyt vaan, olen kylmä ja materialistinen ihminen.. Mulle koti on paikka, jonne mennään töiden ja harrastusten jälkeen rentoutumaan rauhaan ja hiljaisuuteen, ei tekemään "kakkostyötä" eli siivoamaan lasten jälkiä ja hoitamaan jälkikasvua.

Lisäksi itseäni hirvittää, kun on saanut lukea uutisia siitä, mitä lasten pahoinvointi on aiheuttanut.. En halua olla tällainen huono vanhempi, joka ajaa lapsensa voimaan pahoin ja tiedän, että olisin sellainen.. Olen vain liian riippumaton ollakseni vanhempi - jos se on huono asia, niin ei voi mitään.. Sitten, kun tulee 30 lasiin, niin sitten johdot poikki. Tietysti olen miettinyt sitä, että jos haave omasta lapsesta koskaan tulee heräämään ja menojalka rauhoittuu, niin sitten miettisin adoptiota - maailmassa on kuitenkin paljon kodittomia lapsia ja mulle on tärkeämpää antaa uusi mahdollisuus niille, ketä täällä jo on, kuin tehtailla lisää lapsia tähän maailmaan.

Haluan, että jokainen lapsi, joka tänne syntyy, on toivottu ja rakastettu ja kasvatetaan rakastavalla kurilla sekä oikealla moraalilla aikuiseksi. Pahoinvoivia, myös hylättyjä lapsia on aivan liikaa tässä maailmassa ja näitä järkyttäviä tapauksia saa lukea lehdistä liian usein Sad

Mulla IC ja 5. huoneen kärki  kaksoset - ei mitenkään paras sijainti lapsia ajatellen.. 5. huone ammottaa tyhjyyttään, samoin 4. huone. Ja tosiaan,  askendentti kauris . Mulla on tosin  kuunsolmu rapu , mutta tästä huolimatta ajatus siitä perinteisestä kodista hehkuvan hellan parissa ja pullantuoksun ympäröimänä parin pellavapäisen muksun leikkiessä tuntuu tosi etäiseltä ja vieraalta.. Lämpö ja tunteiden opettelu on se mun elämäntehtäväni ja ollessani aidosti epäitsekäs ja antelias olen saanut paljon enemmän, kuin ollessani kylmä ja kova. Mutta silti, tunnen itseni uranaiseksi äidin sijaan, en vain tiedä, miksi näin Huh

Silti tykkään puuhailla kotosalla, laittaa ruokaa ja leipoa.. Mutta muuten asioiden hoitaminen, siivous yms. on aika heikoilla kantimilla, kun mulla ei tuo suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys ole hyve.. Cheesy
tallennettu

Aurinko 10-Merkurius 11-Venus 11-Uranus 10-Neptunus 11-Pallas 10-Ceres 11 Jousimies
Kuu 7 Leijona
Mars 1-Juno 1-Lilith 1 Kauris
Jupiter 9-Saturnus 8 Skorpioni
Pluto 8 Vaaka
Chiron 3 Härkä
Vesta 1 Vesimies
Vertex 7-PF 7 Neitsyt
Noususolmu 6 Rapu
AC Kauris (DC Rapu)
MC Jousimies (IC Kaksonen
Corvus Leonis
Astroholisti
*****
Viestejä: 1652


Kaikkien sisällä on jokainen meistä.


Profiili
« Vastaus #43 : 21.03.2009 05:59:45 »

Onhan niiden kanssa kiva leikkiä. Mutta miten maailman ihmiset saisi lisääntymään vastuullisesti, ei tyyliin hups kortsu unohtui ja jälkiehkäisy samaten, vaikka pystyvät sanomaan jo etukäteen että se lapsi on tuomittu kurjuuteen. Ja hyvin harvoin, jos koskaan, maailman ihmiset ajattelevat asioita mahdollisten tulevien lasten kannalta. Se on aina vain aivottomien kanojen ja lehmien pälätystä "Minäminäminä, miltäköhän tuntuisi, kun kaikki muutkin tekee niitä, MINÄ olen aina halunnut niitä/silloin MINÄ tajusin haluavani niitä kun tapasin tämän ja tuon, jos tulee niin on tullakseen jne". Riippumatta taustoista ja lähtökohdista.

Suurin osa maailman ihmisistä tekee lapsia muuten siinä uskossa, että olettavat lapsensa elättävän heidät itsensä vanhoina. Siihen se kehitysapu menee. Vaikka päinvastoin heidän tulisi kuolla pois olemasta jälkeläisilleen taakkana.
tallennettu
suski7
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 473



Profiili WWW
« Vastaus #44 : 21.03.2009 09:51:08 »

"mc82:Ja koska olen  askendentti kauris    , niin työ menee lasten edelle "  well, niin olen minäkin ja työ ei vois mulle vähempää merkitä, se on vain rahan ansaitsemispaikka mulle. Mulla saturnus vesimiehessä huoneessa 1.
Minulla on 4 lasta, jotka tein nuorena ja itse asiassa olen jo mummikin...mun 4.huone on  kaksoset:ssa myös 5.huoneen kärki on siellä...se on mielenkiintoista, että kaikilta ipanoilta löytyy kaksosen merkki joko nousevana (2:lla ipaalla) tai muuna kuu/merkurius/aurinko.....eli voisikin kysyä teiltä joilla on lapsia, onko sinun lapsellasi samaa merkkiä kuin on sinun 4.huoneesi kärki? 5.huone kertoo mielestäni juuri raskauksista, ja 4.huone lapsista.

Raskaus/syntymä muuten katsotaan huoneesta 8...no mulla on siellä pluto.(During the nine months of pregnancy, the cycle travels from the beginning of the Eighth House to the ascendant, which represents the moment of birth, the baby's first breath. Using this method, the First House represents babyhood, the Second House represents childhood, the Third House is the teen years, and so on. )

Toinen mitä voi katsoa on Pallas. Mulla ravussa. Ja kuukin on vetisessä kalassa...


tallennettu

sun+mer+ven+nep skorppioni
asc kauris
mon kalat
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 7
  Tulostusversio  
 
Siirry: