Tässä näkemyksiäni asioista ja korostan että kyseessä on minun oma eklektisesti kokoonpantu hengellisyyteni, eikä mitään muuta.
Shamanismin kolme perusperiaatetta:
- Kaikki on yhtä
- Kaikki on energiaa
- Energia menee sinne minne huomio menee
Kun maailma muuttuu, muuttuu myös shamanismi sen mukana. Kun värähtelyt ovat nousseet, samat asiat joihin ennen tarvittiin tunti- tai päiväkausien rituaalit ja loveenlankeamiset, on tehtävissä kevyillä visualisaatioilla yms. helpommilla keinoilla. Samoihin asioihin, joihin shamaani ennen tarvitsi tuntikausien rummutuksen tai paastoa ja kärpässieniä, saa nykyään aikaan hiljentymällä ja keskittymällä.
Toki on mahdollista jäädä kiinni vanhoihin energioihin, niin shamanismissa kuin kaikessa muussakin hengellisyydessä. Kyllähän esim. ortodoksijuutalaiset pitävät kokonaisuudessaan kiinni jokaikisestä määräyksestä joita heidän uskonhistoriansa aikana ovat jumalaltaan saaneet, niinpä sitten ohimokiharat liehuvat ja vaimoaan ei saa edes halata kuukautisten aikana, koska hän on saastainen. (Juutalaisnaiset yrittivät ensimmäistä kertaa kapinoida tätä vastaan jo 1300-luvulla). Otan tässä juutalaisuuden esimerkiksi sen vuoksi, että se on hyvä analogia, sillä juutalaisuuden piiristä löytyy tosi monenlaista suuntausta näistä ortodoksijuutalaisista aina niin vapaamielisiin suuntauksiin, että ovat jopa luopuneet poikien ympärileikkauksesta.
Samalla tavoin shamaani voi nykyisin toteuttaa hengellisyyttään vanhoin keinoin, tai voi luoda omat uudet rituaalinsa tai jopa olla ilman niitä. Shamanismissa on lopulta vain kysymys noista kolmesta perusperiaatteesta, joiden perussovelluksia voi sitten koristella millä tahansa tavoin. Samalla tavoin kristitty voi toimia vanhoin metodein, tai ryhtyä toteuttamaan hengellisyyttään uusissa energioissa. Ei tämä liity mitenkään mihinkään yhteen hengellisyyden lajiin, vaan ylipäätään planeettamme värähtelyjen nousuun.
Värähtelyjen nostamiseen ei enää välttämättä tarvita paastoa, selibaattia ja meditaatiota sen vuoksi, että värähtelyt ovat tällä hetkellä erittäin korkealla ja edelleen kovasti nousussa. Kaikkien värähtelytaso on siis korkeampi kuin ennen, silloin oli tarpeen tehdä em. asioita, jotta sai nostettua omaa värähtelytasoaan sen verran että sai tehtyä hengellisiä/engergeettisiä asioita. Tykkään analogioista, joten tässä taas yksi: Voit ajatella asiaa vaikka niin, että ennen tuli sähkötöpselistä tosi heikosti virtaa ja sitä piti ladata omaan akkuun näillä mainituilla keinoilla melkoisesti - mikä vei aikaa - ennen kuin pystyi käyttämään edes leivänpaahdinta. Nyt taas sieltä töpselistä tulee virtaa todella helposti ja reippaasti, mikä tarkoittaa sitä ettei tarvitse varastoida yhtään mitään, vaan tarvitun energian saa ihan vain sillä että laittaa töpselin seinään. Mutta ei huolta: Egonsa vallassa olevat harvoin pystyvät siihen ja koska vapaata tahtoa kunnioitetaan, kukaan ei voi tehdä näillä energioilla mitään vastoin toisten vapaata tahtoa.
Eikä tämä ole yksin shamaanien juttu, vaan ihan kaikkien ihmisten, hengellisyyden laadusta riippumatta.
Toki monet haluavat pitäytyä tutussa ja turvallisessa, niissä vanhoissa hyviksi koetuissa (joskin työläämmissä) keinoissa, joita on käytetty vuosisatoja, eli juurikin paasto, selibaatti, pitkät meditaatiot, pitkät rituaalit. Ne toimivat edelleen, ei siinä mitään. Tämä voi olla temperamentti- tai sukupolvikysymys, jotkut haluavat pitäytyä siinä mitä jo tuntevat. Toiset puolestaan ovat kokeneet hengellisen heräämisen/muistamisen vasta näissä uusissa energioissa, eli tässä inkarnaatiossa aloittaneet suoraan niistä. Ja sitten on niitä, jotka ovat aloittaneet vanhoin metodein ja siirtyneet niistä uusiin. Kaikki toimii, kyse on vapaasta tahdosta.
Uusi shamanismi ei ole parempi kuin vanha, eikä vanha parempi kuin uusi. Tällainen paremmuusvertailu on itsessään jo vanhojen energioiden juttu ja lisäksi 4D harhaa. Kaikki on yhtä, kaikki on energiaa, energia menee sinne minne huomio menee. Ja näin muuten nykyään sanovat myös kvanttifyysikot.
Kun kontakti gaia-energiaan on riittävän hyvä, ei ole niin kovin tarkkaa missä muodossa se luonto esiintyy, vaan siihen voi saada kontaktin keskellä kaupunkiakin. Puisto tai kerran rakennettu, mutta sitten villiintynyt tontti käyvät yhtä hyvin. Heikkopa on kontakti luontoon/gaiaan, ellei koe yhteyttä kaupunkipuluihin tai puiston puihin. Minä tunnen. Minulle luonto on luontoa, olipa se sitten maalla tahi kaupungissa. Ja yhden monista toteemieläimistäni, variksen, näen kaupungissa hyvin usein. MInulle suhde luontoon on ennen kaikkea rakastava, minä lässytän rakastavasti kasveille ja eläimille ja tunnen niistä kumpuavan vastarakkauden ja ilon. Minun on helppoa kokea luontoenergiat jopa kotini ruukkukasvissa tai keittiössäni lentävässä banaanikärpäsessä.
Shamaaneiden kerrotaan muuttaneen muotoaan eläimiksi, mutta en näe tarvetta sille hommalle ainakaan tässä inkarnaatiossa ja voi olla että kyseessä on muutenkin symbolinen kuvaus, eikä suinkaan se että muotoa olisi oikeasti edes muutettu. . Olen kyllä muodonmuuttaja, mutta minä muutun erilaisiksi ihmisiksi, en suinkaan ihmisistä eläimiksi. En tunne tarvetta moiseen, paitsi henkimatkoilla ylisessä ja alisessa.
Tuo eläimeksi muuttuminen on vähän sama juttu, kuin mitä intialaisessa perinteessä sanotaan mahdollisista yliluonnollisista kyvyistä, joita ihmiselle ilmaantuu kun hän etenee meditaation ja hengellisyyden polulla: Ne ovat sivujuonne, sivuasia ja haittaavat kovasti itse prosessia jos niihin keskittyy sen sijaan, että ohittaisi ne ohimenevinä ja vähän turhanaikaisina ilmiöinä.
Kanssaluomisesta voit lukea täältä:
http://www.rosedalebooks.fi/kryon/doc.php?id=18&tila=cKaikki vanhat keinot toimivat edelleen niille, jotka niin haluavat. Niille jotka haluavat luoda itse omat rituaalinsa ja toimia vähemmän muodollisesti kuin ennen oli pakko toimia, on mahdollisuus tehdä niin. Kyse ei ole siitä että kumpikaan olisi parempi tai huonompi, vaan siitä että jokainen voi nykyään löytää itselleen parhaiten sopivat keinot toteuttaa hengellisyyttään. Minäkään en kiistä sinun hengellisyytesi sopivuutta juuri sinulle, koen vain ettei se sovi minulle.
Kaikki pyhät kirjoitukset on kirjoitettu senhetkisten kirjoittajien kulttuurillisesta perspektiivistä. Sen vuoksi minua 2000-luvun ihmistä ei paljoa houkuta viimeisten muutaman vuosituhannen patriarkaalis-hierarkkiset järjestelmät. Ne joille ne sopivat, ovat edelleen vapaita elämään niiden mukaan, eikä se ole minulta mitenkään pois. Kuten se miten minä omaa hengellisyyttäni toteutan ei myöskään ole keneltäkään muulta pois. Vaikka reaktioista päätellen joskus tuntuu että toiset ovat sitä mieltä...