Löysin tällaisen sivun eli ei kun sääprofeetaksi. :
Mielenkiintoista!
Lyhentelin tähän vähän:
Planeettakonstellaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kahden planeetan välistä kulmaa Maasta katsottuna, ja ne on merkitty sääpartituuriin pieninä nelikulmioina sekä alaosassa viivoina. Nelikulmion tai viivan koko ja väri ilmaisee, mikä planeetta (tai kääpiöplaneetta) on kysymyksessä, sillä jokaisella planeetalla on oma ominais-elementtinsä, jota se heijastaa säätilaan.
- - -
- - -
Partituurin alaosasta löydämme Kuiperin vyöhykkeellä sijaitsevien kääpiöplaneettojen voimakkaat konstellaatiot, jotka kannattaa aina tarkistaa. Myös Galaktisella keskuksella on huomattavia vaikutuksia säätilaan, Suomessa usein 4 päivän viiveellä.
Trigoni (tri; 120 astetta) on yleensä harmoninen ja "hyvin käyttäytyvä" kulma, mutta se voi olla myös voimakas. Kuun trigonit eri planeettojen kanssa värittävät voimakkaasti päivän säätilaa kyseisen elementin suuntaan.
60 astetta eli sekstiili erityisesti vesiplaneetoilla voimistaa sateen mahdollisuutta. Kaukaisimpien kiertolaisten tehdessä sekstiiliä sademäärät voivat olla hyvin suuret. 30 astetta eli semisekstiili on edellisen puolikas ja lievempi sateen suuntainen kulma. Molemmat kulmat aiheuttavat siis matalapainetta.
72 astetta eli kvintiili on voimakas kulma. Hitaitten taivaankappaleiden (Uranus, Neptunus, Pluto, Sedna sekä muut kaukaiset kiertolaiset partituurin alaosassa) ollessa kvintiilin osapuolina, on odotettavissa koviakin myrskyjä, rajuilmoja ja kaatosateita monilla paikoin maapalloa ja Suomessa vähintään kovaa tuulta. Kahden valoplaneetan kvintiili voimistaa korkeapainetta, mutta aiheuttaa myös turbulenssia ilmakehään. 36 ja 144 astetta ovat kvintiilin kerrannaisia, ja vaikutuksiltaan samanlaisia.
Neliö (90 astetta) on myös voimakas kulma, joka voi aiheuttaa hitaitten planeettojen kohdalla myrskyjä ja myös muita voimakkaita luonnonilmiöitä. Sen kerrannaiset 45 ja 135 astetta vaikuttavat samansuuntaisesti.
Yhtymä eli konjunktio (0 astetta) vaikuttaa matalapaineen suuntaan ja
oppositio (op; 180 astetta) korkeapaineen suuntaan.
Maria Thunin mukaan Uranuksella on suhde sähköön ja ukonilmoihin (talviukkosissa on usein Uranus osallisena. Kts esim. 2005/11), Neptunuksella magnetismiin ja maanjäristyksiin ja Plutolla tulivuorenpurkauksiin. Lisäksi Thunin mukaan (1978) on olemassa taivaankappale, jolla on suhde kylmyysvoimiin. On osoittautunut, että Sedna, Haumea ja Quaoar ovat sellaisia. Näiden konstellaatiot viilentävät säätä ja aiheuttavat usein sateita sekä kesällä ukkosia.
Sednan ja Kuun kvintiilit (myös 36 ja 144), mikäli ne ajoittuvat kosteisiin ja lämpimiin päiviin, näyttävät olevan yhteydessä trombeihin ja muihin äkillisiin voimakkaisiin virtauksiin. Erisin kvintiilit Kuun kanssa aiheuttavat herkästi voimakkaita pölypyörteitä, ja hitaammat kvintiilit kuivilla alueilla hiekkamyrskyjä. Erisin kvintiilit näyttävät myös olevan yhteydessä Buran tai Purga -nimisiin voimakkaisiin tuuliin Venäjällä ja Aasiassa. Myös muiden kääpiöplaneettojen kvintiilit Kuun kanssa voivat aiheuttaa erilaisia nopeita ja voimakkaita ilmiöitä.
Jos samaan ajankohtaan osuu useita eri taivaankappaleiden kvintiilejä ja neliöitä, ovat voimakkaat myrskyt eri puolilla maapalloa hyvin todennköisiä. Solmut voimistavat näitä ilmiöitä, ja vaikutus kasvaa solmua tekevän planeetan etäisyyden myötä. Kaukaisimpien kääpiöplaneettojen solmuvaikutuksista ei ole vielä havaintoja.
Maanjäristykset näyttävät voimistuvan aikoina, jolloin Aurinko ja Kuu ovat yhtymässä (uusikuu), oppositiossa (täysikuu) tai neliössä (puolikuu) keskenään, ja jos lisäksi useita kaukaisempien kiertolaisten yhtymiä, oppositioita, neliöitä ja kvintiilejä esiintyy samanaikaisesti. Solmut voimistavat näitä kuvioita. Galaktinen keskus kuuluu myös maanjäristysten aiheuttajiin.
Kuun oppositiota klassisten planeettojen kanssa (Merkurius -> Saturnus) käytetään erityisesti kasviregeneraatiossa tuomaan tarkoituksenmukaisia planeettavaikutuksia kasviin kylvön yhteydessä. Toinen samoin käytettävä kulma on trigoni.
Merkitsemällä sääpartituuriin päivän toteutuneen sään Maan riville elementtien väreillä (ohje 4), löytää alemmilta riveiltä helposti sen aiheuttajan ja näin oppii tuntemaan oman paikkakuntansa tärkeimmät säähän vaikuttavat tekijät. Pienet viiveet toteutumisessa oppii myös vähitellen tuntemaan.
Alkuperäinen
http://www.quintile72.net/ohje2.htm 
