Henkisen kasvun mittariksi valitaan usein pyhyys. Kun ihminen on pyhä, hän vaikuttaa olevan korkealla henkisellä tasolla. Pyhyys on kuitenkin tarkkailijan oman jakautuneisuuden synnyttämä tunnehorkkatila, esteettinen väristys, lupaus oman ristiriitaisuuden loppumisesta, ja päätymisestä harmonisuuden tilaan. Sotiakin väitetään pyhiksi.
Jos gurunne käyttää "pyhä"-sanaa, kehottaisin juoksemaan karkuun. Kun ihminen käyttäytyy 'pyhästi' eli puhuu ja liikehtii rauhallisen lempeästi, ei menetä malttiaan, on älykäs ja joustava puheissaan, pukeutuu kauniisti, usein itämaisvivahteisesti, hänen luullaan olevan henkinen - vaikka kyse voi olla peräti saatanallisuudesta eli ulkoisten arvojen palvelukseen pyhittäytyneen persoonan hioutuneisuudesta. Näitä 'pyhyysominaisuuksia' eli kapeutuneen käyttäytymisen piirteitä voidaan kutsua vaikkapa 'leijuntapiirteiksi', koska ko henkilö vaikuttaa niin pyhältä kuin hän leijuisi vähintään puoli metriä irti maasta.
Pyhyystautioireisiin kuuluu puhuminen pyhyydestä, rakkaudesta ja värähtelyistä kuin leivästä. Luennoitsija hehkuttaa samaa kristus- tai buddhavärjättyä 'rakasta ja ole jalo'-teemaa kuin muutkin, ja kertoo sadannen kerran samat värähtelytasojutut ja 'Olen vain välittäjä'-tarinat.
Tällainen henkilö on muodostanut itsestään omien ihanteittemme heijastuman. Ihanteemme on syntynyt halusta leikata itsestämme meille itsellemme ja toisille tuskaa aiheuttavat osat irti, ja jättää jäljelle vain hyvät. Tällöin emme tarkastele itseämme sellaisena kuin olemme, ja niin luomme katseemme sellaiseen jonka tulisi olla, eli todellisuutta vastaamattomaan ihanteeseen. Tällainen oman pakenemisemme luomaan kiiltokuvaan gurumme pukeutuvat. He ovat pyhyydessään ihmispuolikkaita; toisen puolen itsestään piiloon laittaneita.
C.G.Jung kertoo tarinan oppilaasta, joka kysyi rabbilta, miksi ei enää ole ihmisiä, jotka näkivät Jumalan kasvot niin kuin ennenvanhaan. "Koska kukaan ei nykyään osaa kumartua niin alas", rabbi vastasi.
Yrjö Kallinen sanoo saman: ihminen kiipeää ylemmäs yrittäen tavoittaa Jumalaa, kunnes hän eräänä päivänä väsyy, irroittaa otteensa ja kokee kuinka jumalaan pudotaan.
Pentti Saarikoski kuvaa humoristisesti kuinka hullusti voi henkisen kiipeilijän tiellä käydä:
Järjestin kemut
lähetin kutsukirjeitä
että postissa pyrytti
sitten yöllä
istuin nenätysten
kuokkavieraan kanssa
selitin että olin päässyt
Wittgensteinissa ylimmälle puolalle
mutta nyt en saa potkaistuksi tikapuita pois
hän nauraa käkersi
kun minua ei tuo astronomia niinkään
sai sanotuksi
Useat henkisten teiden harjoittajat ovat varmaan huomanneet, kuinka juuri parhaimman mietiskelyn, harmonian ja tasapainon hetkellä jokin ulkopuolinen mitätön häiriötekijä saa harjoittajansa niin tasapainottomaan tilaan, että se hämmästyttää häntä itseäänkin. Nämä epämiellyttävät kokemukset tietysti mielellään unohdetaan. Ne ovat merkkinä ihanteeseen pyrkimisen (joka on pakenemista) ja todellisuuden välisestä kuilusta, joka on kasvanut jo niin leveäksi, ettei harjoittajan itsepetos enää pysy salassa.
Olavi Noronen on huomioinut tämän omalla humoristisella tavallaan kirjassaan Hiljaisuuden kirja (WSOY 1987): "Psykoterapeuttien talvikursseilla olemme ruokajonossa ystävällisiä ja jaksamme kärsivällisesti odottaa vuoroamme, mutta työpaikkamme läheisyydessä olevan baarin ruokajonossa tuo pyhempi minämme on väistynyt johonkin."
Vielä räväkämmin hän sanoo saman asian hiukan myöhemmin: "Jos huomaat muuttuvasi yhä pyhemmäksi, paremmaksi, ymmärtäväisemmäksi, avuliaammaksi ja rakastavammaksi ihmiseksi riippuen siitä missä tai keiden kanssa olet, voit luokitella itsesi vertikaali-skitsofreenikoksi. Mikäli et pysty sitä itsellesi myöntämään, olet ansassa hyvin syvällä. ... Vuosia sitten tajusin itse pudonneeni tuohon ansaan enkä ole vieläkään kokonaan päässyt sieltä ylös."
Tämänkaltainen usko tiettyjen ulkonaisten käyttäytymispiirteiden liittymisestä henkisyyteen on naiivia lapsenuskoa, sukua jeesuskiiltokuville. Aivankuin henkisyyden loputtomuudelle voitaisiin osoittaa tietyt rajatut ilmentymismuodot.
http://www.saunalahti.fi/msiivola/omia/henkinen_kasvu.html#Pyhyystauti
