SIGN
jotenkin tuntuu että sinä haluat kyseenalaistaa koko äitimyytin..
pitääkö naisen tulla äidiksi ollakseen kokonainen nainen?
olenko jotenkin huonompi jos en oikeesti haluakaan äidiksi?
pitäisikö minun tuntea siitä vielä syyllisyyttäkin?
aikamoista hakuammuntaa kun en edes tiedä oletko äiti...
vaikka olisitkin saatat silti pohtia näitä,tuoda esille uusia näkökulmia
ehkä äitisi oli lapsuudessasi paljon poissa tai äitiä ei ollut ollenkaan,
henkinen poissaolokin riittää saaden lapsen pakenemaan vaikka mielikuvitusmaailmaan ,jossa kaikki on hyvin ja sinun haluamallasi tavalla
sinussa on pakenevaa energiaa,piiloon ,pois,en tahdo selittää ei nuo kuitenkaan ymmärrä,pelkäät hylätyksi tulemista etkä missään nimessä halua kokea tuota tunnetta konkreettisesti,keksit verukkeita ja selittelet
on vilkas,lapsenomaisen utelias,matkijakin,astuu toisen rooliin,vaihtelunhaluinen
yhdistettynä tähän on kuin saippuakupla,värikäs,kaunis illuusio,puhallat sen isoksi ja päästät sen lentoon,vain sinä näet siinä oman todellisuutesi,hauraan,läpinäkyvän ja hetken kestävän
tajuatkin syvästi miten hetkellistä kaikki on
ja jotta et hajoaisi kuplasi mukana SATURNUS vaatii sinua konkretisoimaan asiat,asettamaan rajat,luomaan tukevan perustan,ottamaan VASTUUN omasta elämästä
lapsena olit joko täysin tuppisuu tai kauhee pälättäjä
oliko äitisi ylihuolehtiva?