Alzbeta
Vieras
|
|
« : 05.03.2006 16:12:30 » |
|
Luin Sonia Choquetten kirjaa Luota vaistoihisi ja siellä kerrotaan, kuinka korkeamman tason energioille herkistyminen aiheuttaa myös sen, että kaikki perinteiset aistit herkistyvät. Esimerkiksi yksi mies kertoi siinä, että asiat jotka ennen eivät häntä häirinneet ovat alkaneet kiusaamaan. Esimerkiksi baareissa hän ei enää pidä siitä melusta, tupakinsavusta ja tunnelmasta, joka niissä on. Nainen kertoi, että hänen työpaikallaan juorut olivat alkaneet ottamaan korviin jne.
Uskomatonta, juuri tuon tyylisiä kokemuksia itsellänikin on. Nykyään en mene baareihin mielelläni juuri sen jonkin tunnelman takia joka siellä on, en vain pidä siitä. Jossain vaiheessa iltaa silmäni alkavat aina vuotaa ja kurkkuuni sattumaan se tupakinkäry enkä pysty puhumaan. Lisäksi musiikki, jota varsinkin isompien kaupunkien baareissa soitetaan saa minut voimaan pahoin.
En ole aikaisemmin suhtautunut kiroiluun mitenkään vakavasti, enkä edelleenkään koe, että kiroileminen olisi jotenkin pahaa. Mutta kirosanat ovat alkaneet viime aikoina sattumaan korviin. En ymmärrä miksi, mutta enää en kiroile itse ollenkaan enkä myöskään siedä kuulla toisten kiroilua.
Onko muilla mitään tämäntyylisiä kokemuksia?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
_aamurusko_
Satunnainen astroilija
Viestejä: 17
|
|
« Vastaus #1 : 05.03.2006 16:17:55 » |
|
Kuulostaa aivan järkeen menevältä.. Itse olen huomannut henkisen kasvuntielläni samantyylisiä kokemuksia.. esim. baareissa on ahdistavaa käydä, sillä varsinkin pintaliito paikoissa energiat ovat liian raskaita minulle. Mitä enemmän avaa itseään, sitä varmemmaksi tavallaan tulee, millaisiin asioihin/energioihin enää haluaa lähteä mukaan.. hymm.. selitinköhän liian epäselvästi..
|
|
|
tallennettu
|
Kun menet sinne minne kohtalo kuljettaa.. Kaikki sujuu hyvin
|
|
|
Aniara
Vieras
|
|
« Vastaus #2 : 05.03.2006 16:21:43 » |
|
Minulla on varsinkin kuuloaisti herkistynyt viime aikoina. Lasten äänet ottavat korviin paljon aikaisempaa herkemmin - mm.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
maaga
Satunnainen astroilija
Viestejä: 13
|
|
« Vastaus #3 : 05.03.2006 16:35:07 » |
|
Kun itse on valmis, niin vanha kuolee ja uusi tulee tilalle. Sen johdosta vanhat tottumukset muuttuu, mutta sen tiedostamisen huomaa kokeilemalla tai palaamalla entiseen ja havahtumalla. Jopa ihmissuhteet muuttuu tai jopa loppuvat, uusia ihmisiä tulee elämään ja näin voi huomata, että kehittyy, vaikka välillä siinä on niin pyörällä ettei tiedä mitä tekisi. Pysähdys ja itsensä kuunteleminen on hyväksi havaittu konsti. Nämähän on asioita, jotka olemme vain unohtaneet, emme menettäneet.
|
|
|
tallennettu
|
Aurinko vaaka Nousumerkki vaaka Kuu skorpioni
|
|
|
selkälokki
Vieras
|
|
« Vastaus #4 : 05.03.2006 19:07:08 » |
|
Mulla on taas käynyt hieman päinvastoin tuon kiroilun suhteen. Mie en aiemmin ole kiroillut ollenkaan, koska se oli synnyinkodissani ehdottomasti kielletty ja selkäsaunan paikka. Mutta nyt, vaikka olevinaan olen lähtenyt henkisenkasvun tielle, niin jos kaadun, tai lyön varpaan oikein imakasti tms. , saatan kiroilla kuin mikäkin. Miehenikin ihmettelee, että oletpas alkanut kiroilemaan. Ja ai että tekee hyvää (se kiroilu siis). En mie niitä voimasanoja muuten viljele nytkään onneksi... Johtuneeko se sitten juuri siitä, mikä on täällä jossain tullut ilmi (en muista missä), että tullakseen henkiseksi, täytyy ensin oppia ihmisyyttä?? Mutta sen olen huomannut, että ärsyttää kun telkkari on päällä lähes aina ja haluaisin olla hiljaisuudessa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
enkelitär
Kohtuuastroilija
Viestejä: 106
|
|
« Vastaus #5 : 05.03.2006 22:48:54 » |
|
Ihmisjoukoissa oleminen ei satu millään tavalla, mutta joihinkin taloihin tai huoneisiin meneminen voi tuntua ikävälle. Tai jonkin ihmisen läheisyys ilman, että kuitenkaan tietäisin miksi en hänestä pidä. Uskon, että me kaikki tunnemme samoin, pitää vain osata luottaa vaistoihin. Niinkuin sanoit .
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
sirahvi
Kohtuuastroilija
Viestejä: 88
|
|
« Vastaus #6 : 05.03.2006 23:08:06 » |
|
Olen ruvennyt ahdistumaan helpommin,ja toisinpäin, pienetkin asiat saadat mielen iloiseksi koko päiväksi... Humalahakuisuuskin on huomattavasti vähentynyt. Aistin helposti ihmisten mielialoja jo pelkästään heidän näkemisellä ja jotenkin huomaan, tunnen, aistin jos jotain on tapahtunut, niin positiivistä kuin negatiivistäkin. Sen vain tuntee
|
|
|
tallennettu
|
kauris, nousu leijona.
|
|
|
Elämänilo
|
|
« Vastaus #7 : 05.03.2006 23:16:47 » |
|
Mutta sen olen huomannut, että ärsyttää kun telkkari on päällä lähes aina ja haluaisin olla hiljaisuudessa.[/b] Hei Ystäväin ja "metsätonttu"
- kuulokkeita on kaupoissa, useammillekin yhtäaikaan
(http://www.jofiel.com/kor/10351.jpg)
Viikko sitten huomasin, että olen ollut henkisen kasvun tiellä 10-vuoden ajan, josta 6-vuotta aivan itse sitä ymmärtämättä.
Eroni jälkeen eli 4 vuotta sitten, aloin tietoisesti kehittämään henkistä puoltani. - nautin hiljaisuudesta - ei TW:tä eikä Radiota, minulle ei tule edes Keskisuomalainen sanomalehti, eikä muitakaan lehtiä - en kaipaa mitään niistä
Nautin suunnattomasti Banhuilu musiikista, luonnon ääniä sisältävistä musiikki jutuista, Feng Shui musiikista, Healing ymv. musiikista
Ystäväni ihmettelevät, kuinka voin elää esim. ilman TW:tä.
Maailmalla tapahtuvat uutiset kuulen äidiltäni ja naapureiltani. Vältyn näin kaikelta pahalta
Kerran viikossa olen käynyt äidin luona katsomassa tätä uutta sarjaa LOST. Siinäpä on minun TW-ohjelmani
Hiljaisuus antaa mahdollisuuden kuunnella sisäistä ääntään - toden totta - - siihen ei kykene kiireen ja melun keskellä Elämänilo
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
maarita
|
|
« Vastaus #8 : 05.03.2006 23:51:59 » |
|
Hei ystävät! Samoin kuin Elämänilo, kaipaan yhä enemmän hiljaisuutta. Mahdollisuutta olla vain itsensä kanssa. Televisiota huomaan katsovani yhä vaan vähemmän. En välitä uutisista, joskus katson säätiedot jos on jonnekin meno. En ole koskaan tykännyt ns. toimintaelokuvista. Muistan kauan sitten jostain koulutuksesta asian, joka muutti ajattelutapani. Ihmisen aivot ovat kuin monitori.Mitä sinne syötämme ensimmäiseksi aamulla, sitä se heijastaa meidän koko päiväämme.Siitä saakka olen tietoisesti suojellut itseäni mahdollisuuksien mukaan kaikelta negatiivisuudelta. Eihän se tietysti kokonaan onnistu, maailma on täynnä sellaista, mitä ei haluaisi olevan. Herkistynyt olen vaistoamaan asioita ihmisistä ympärilläni, kyllä. Ja entistä enemmän tullut halua antaa, kuin ottaa. Rauhaa ja rakkautta teille kaikille! maarita
|
|
|
tallennettu
|
*Aurinko, Venus ja Neptunus Neitsyt *Nouseva Vaaka *Kuu, Saturnus ja Uranus Härkä *Merkurius, Pluto ja Ceres Leijona *Mars Kauris *Jupiter Oinas *Chiron Rapu
*Maya, Sininen Magneettinen Kotka *Kiinalainen Jänis
|
|
|
|
metsätonttu
Vieras
|
|
« Vastaus #10 : 06.03.2006 00:00:36 » |
|
Mikä lie, vanhuusko vai aisteille (siis muillekin) herkistymistäkö se on?
En jaksa keskustella enää kaikesta jonnin joutavasta. Ymmärrän, että ihmiset rakastavat puhumista, olla olemassa omalla äänellään, ja puhe on sitä mikä tuntuu helpolta ja helpottavalta, se on jonkin virtaa. Jaksan ehkä tunnin. Sitten alan rapata kynsienvieruksia.
Mutta aistit. Joskus näen yhtäkkiä erilailla. Vihreä on vihreämpää, kuulakkaampaa. Korvissa humahtaa, tulee ihmeellisen helppo olo. Intuitio ja vaistonvaraisuus on herkemmässä, kuuntelen sitä voimakkaammin.
Eläimet tulevat tykö, katsovat erillailla.
Ajatusten ja ideoiden virta on välillä aivan hulvatonta.
Törmään toisenlaisiin ihmisiin.
Vaistoan ihmisten värähtelyjä ja joskus tulee kauhean paha olla.
Metsässä kokeilin eri puiden runkoja kerran. Nehän ovat aivan erilaisia, niilläkin on eri värähtelyjä, eri lämpötiloja!
Onko tämä sitä, mistä puhutte?
Mutta, jos joku on löytänyt koroilun ihanuuden, niin tällainen tietynlainen omissa oloissaan viihtyjä ja eristäytyjä leimataan helposti ylimieliseksi, leuhkaksi ja on 'olevinaan'. Mut ku ei osaa välittää siitäkään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
sawotar
Vieras
|
|
« Vastaus #11 : 06.03.2006 12:21:54 » |
|
Itse kanssa olen huomannut saman, että korkeat meluiset äänet väsyttävät ja aikoinaan olin aikamoinen bilehile nyt mua ei saa baariin mistään hinnasta ei siis kiinnosta pätkääkään nähdä sitä epätoivosuutta ja pinnallisuutta ja kuitenkin ihmiset voi pahoin ja mun pää ei kestä alkohoolia yhtään oikeestaan ole ikuna kestänykkää : mulla on vanhat kamut kaikonnut kummasti vai olenko itse tietoisesti niitä ravistellut, koska ne on olleet ns. energiasyöppöjä : nyt vaan kaipaa omaa aikaa, rauhaa,olla itsensä kanssa ajattelematta muita, tosin en nyt ihan ole ulkomaailmaan kontaktia katkaissut, ennen kestin paljon ihmisiä ympärilläni, nyt en kestä enään niinkään
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Hiisitär
|
|
« Vastaus #12 : 06.03.2006 13:07:44 » |
|
Samalla suunnalla olen teidän kanssanne. Kovat äänet sattuvat ja vetäydyn yhä enemmän omiin oloihini, eteenkin jos on paljon muita paikalla. Haluan olla yksikseni, omassa rauhassa, puuhaamassa omiani. Ennen en välittänyt siitä, jos joku käytti alkoholia, mutta nykyään tulen siitä surulliseksi, kun katson menoa vierestä. En ole koskaan kiroillut ja nykyisinkin huuliltani pääsee kirosana vain, jos satutan itseni pahasti tai jos satun pelaamaan pleikkarilla oikein kiperää tilannetta läpi Kuudes aisti on myös asioiden aistimista tahattomasti. Tietää ja huomaa ihmisistä kaikenlaista, sellaistakin mitä ei välttämättä minun tarvitsisikaan tietää. Minulta ei oikeastaan pysty salaamaan mitään, eikä se aina ole mukavaa. Minullakin on tuollaisia rajuja mielialan ailahteluita, mutta ehkä se on sitä hetkessä elämistä - kun eletään niin eletään täysillä!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Daria
Kohtuuastroilija
Viestejä: 186
|
|
« Vastaus #13 : 07.03.2006 09:22:55 » |
|
Juuh, samoja tuntemuksia. Tapaamani meediokin tästä sanoi että tällaiset herkistyneet/herkät ihmiset hakeutuvat pois melusta ja hälinästä. Tämä kaikki on käynyt järkeen siinä että jo 3 vuotta sitten kaupungissa asuessani etsin maataloa jota en löytänyt, sittemmin elämä on kyllä johdattanut minut maaseudulle. Asun tosin taajamassa edelleen mutta pienessä kylässä eikä minkäänlaista ikävää kotiseudulleni ole. En muista milloin viimeksi olen ollut baarissa, ruokaravintolassa toki edellen käyn . Baareissa en voi sietää kovaa musiikkia, tupakansavua, liiallista ihmismäärää, "paritusseremonioita" , pintaliitoa yms. Alkoholinkäyttöni on muuttunut teinimäisestä pää-täyteen -käytöstä kohtuulliseksi, juon kerralla korkeintaan kaksi annosta. Eräällä internetin keskustelupalstalla jolla vietän liikaa aikaa, minä ahdistun suunnattomasti heti jos sinne tulee jotain asiatonta kettuilua tai ihmisten mustavalkoisuus hyppää silmille. En myöskään pidä enää mistään jumpparyhmistä tms. joissa BoomBox jytää nupit kaakossa ja kaikki hyppii tahdissa. Joskus se on piristävää mutta ei sovi elämääni tällä hetkellä. Sen sijaan liikun luonnossa yksinäni, se on suorastaan meditointia samalla. En jaksa shoppailua, ahdistun jos joudun hoitamaan asioita lähimmässä suuressa kaupungissa. Siellä on liikaa liikennettä, hälinää ja ihmisiä. Jouluostokset hoidin netistä, miten rentoa ja helppoa! Näin täällä
|
|
|
tallennettu
|
Aurinko Vesimies Kuu Rapu Merkurius Vesimies Venus Kauris Mars Vesimies
Valkoinen Magneettinen Maailmojen Sillanrakentaja
|
|
|
mystery62
Kohtuuastroilija
Viestejä: 93
|
|
« Vastaus #14 : 07.03.2006 09:59:37 » |
|
Listaan itseni joukkoon kovat äänet ja meteli ärsyttävät. Lisäksi nyt kun ahmimalla menee ns. henkistä kirjallisuutta ja näitä tietsikan linkkilöytöjä, olen huomannut että juorulehdet, sekä ennen rakastamani jännitys- ja kauhukirjat ei tunnu enää kiinnostavilta, vaikea tarttua edes uusiin bestsellereihin. Samoin telkkarin katselu on jäänyt yhä vähemmälle... Toisaalta- tunnen olevani kovin alkutaipaleella vielä ja kärsivällisyyttä pitäisi löytyä näiden kaikkien asioiden sulatteluun, siihen toivoisin lisää vaistoa erottaa oikean opin "harhaopista"
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|