seuraava »

[Hiisitär]

Minä olen seurustellut kahden Vesimiesmiehen kanssa.

Toinen on tällainen boheemi filosofi, joka lukee ihmisiä kuin avointa kirjaa. Mietiskelee paljon ja kirjoittaa ajatuksiaan runouksi, muttei välttämättä puhu niistä ääneen (ei ainakaan kaikkien kanssa, itse olen saanut kunnian olla yksi harvoista, joille hän voi avautua niin halutessaan).
Toinen on tällainen näpertäjä-tiedemies, jolle kaikki asiat pitää olla mahdollisiiman pikkutarkasti ja jämptisti. Lukee myös ihmisiä kuin avointa kirjaa ja puhuu niin maan halvatun paljon! Siltä mieheltä ei saa suun vuoroa ja omien sanojensa mukaan hän haluaa aina ratkaista ongelmat ja asiat puhumalla.

[Holly Fruit Cake]

Onko vesimiehet vaikeita? Ei välttämättä vaikeita ja mahdottomia, mutta haasteellisia kyllä! Eivät päästä kumppaniaan/sukulaisiaan/ystäviään helpolla. Mulle näitä veskareita on kertynyt muutama lähipiiriin; isä ja pari setää, pari exää, ja lukuisia ystäviä. Kaikkien kanssa olen tullut hyvin toimeen ja tuntenut jonkinlaista "sukulaisuutta", mutta myös vaikeimmat konfliktit olen heidän kanssaan kokenut. Kuitenkin, ihan hyviä tyyppejä 

[Eufrasyne]

Eihän ne nyt NIIN vaikeita ihmisiä oo

Oon joskus muutaman veskarin kans seukannu ja tälläkin hetkellä on joku kummallinen veskari-imu päällä..

Itse kun tulen yleensä toimeen tyypin kun tyypin kans, niin ei veskarit suurempaa hämmennystä aiheuta :

Täytyy kyllä myöntää että osaavat olla todella omituisia niin halutessaan ja varsinkin jos siitä mainitsee niin johan se omituisuus alkaakin näkymään

Elikäs, mun mielestä eivät ole vaikeita.. erikoisia kyl, ja haluavatkin olla ja sen myös heille suon

Maailma olisi hyvinkin vajavainen ilman uranusimmeisiä

[selkälokki]

Onko vesimiehet vaikeita? Ei välttämättä vaikeita ja mahdottomia, mutta haasteellisia kyllä! Eivät päästä kumppaniaan/sukulaisiaan/ystäviään helpolla. Mulle näitä veskareita on kertynyt muutama lähipiiriin; isä ja pari setää, pari exää, ja lukuisia ystäviä. Kaikkien kanssa olen tullut hyvin toimeen ja tuntenut jonkinlaista "sukulaisuutta", mutta myös vaikeimmat konfliktit olen heidän kanssaan kokenut. Kuitenkin, ihan hyviä tyyppejä 

Allekirjoitan tuon, että emme päästä sukulaisia helpolla. Tai mie en käyttäydy niinkuin sukulaiset odottavat.
Muuten tulen heidän kanssaan toimeen ja annan heidänkin olla sellaisia kuin ovat, enkä yritä puristaa heitä elämään jollain tietyllä tavalla.
Itse olen sellaisesta suvusta, etten kertakaikkiaan voinut elää heidän mielikseen.
Ja nykyisinkin, olen tehnyt monesti sellaisia ratkaisuja, että sukulaiset takuulla pyörittelevät silmiään, mutta ihan sama, saapipahan heidänkin silmälihakset siinä hieman jumppaa!
Antaa siis kaikkien kukkien/horoskooppimerkkien kukkia!

[selkälokki]

Hmmm, taitaa veskareitten yksi tehtävä olla herätellä kanssakulkijoita huomaamaan, että tätä elämää voi tallustaa monella tyylillä...

[uusihurmuri]

Hmmm, taitaa veskareitten yksi tehtävä olla herätellä kanssakulkijoita huomaamaan, että tätä elämää voi tallustaa monella tyylillä...

Veskari on mun mielestä eläinradan tavis niin sanotusti.
Junteista junteimpia, hyvällä tavalla siis.

[remppa11]

Mä aattelin kanssa kuis ne muka on vaikeita...
Mun edesmennyt isäni oli vesimies yksi kilteimmistä ja avuliaimmista ihmisistä...

Mulle todella tärkeä ystävä on myös vesimies uskomattoman ihan ja ajatteleva persoona avulias ja huolehtiva.....mies piuolinen..hmm......jospa sittenm nais puoliset vesimniehet hankalia en tiedä...mulla tunne että meissä kaikissa on hankalia ihmisiä ja luonteen piirteitä ja oisko se että jotkuu merkit vain ei sovi kimppaan ja saman huoneen neliöihin..
Tai sitten jostaan syystä mulle kaxi rakasta miestä sattuu olemaan vesimiehiä ja heitä molempia kunnioitan ja rakastan paljon......

[Ebenia]

En ymmärrä miten narsisti voisi olla hyvässä tai pahassa,mielestäni vain toisessa. 

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta pakko kommentoida ...
Tämä on aika tyhmää, mutta moni narsisti pyörittää suuria yrityksiä ja viihdekenttää. He jaksavat uskoa itseensä ja luovat näin uutta. Eri asia sitten on, kuinka narsismi kostautuu muilla osa-alueilla elämässä... 

Minun isäni on  (veikkaisin, että saattaa olla myös    , täsmää niin hyvin) ja hän on kyllä todellinen narsisti. Hän rakastaa puhua itsestään, hän ei muuta teekään, hän ylistää itseään, nostaa itseään korokkeelle ja kertoo mielellään muille ihmisille tarinoita omasta "ihanasta luonteestaan" ja tarinat ovat yleensä poikkeuksetta "yletöntä hyvyyttä" osoittavia ja muuten vain hänen imagonsa pönkittämiseen sopivia.  : Hänestä aina muut ovat väärässä, hän on oikeassa ja odotaskin jos sanot jonkun kaitapuolisen sanan hänen mielipiteestään, niin johan alkaa tappurat lentää ja saa koko vuoden vihat päälleen ja on samantien sitten leimattu "Vuoden idiootiksi" vain sen takia, että sattui olemaan eri mieltä HÄNEN pyhän hyvyytensä kanssa.  Hän ei myöskään voi käsittää, että muillakin ihmisillä on voinut olla vaikeaa elämässään kuin vain hänellä, hän aina korostaa kuinka hänellä on ollut niin vaikeaa eikä suostu ymmärtämään, että on esim. omalla poissaolevaisuudellaan pilannut oman tyttärensä mielikuvan miessukupuolesta ja pilannut monelta osin tämän henkisen kehityksen. : Minä olen myös kokenut todellisia vaikeuksia (äidin alkoholismi, heti 2 v vakavaan sairauteen sairastuminen, vaikeat perhevälit, vaikea isäsuhde, psykiatreja etc. kaikkea on tapahtunut ja en ole edes kahtakymmentä täyttänyt) eikä isäni ikinä suostu puhumaan niistä vaan aina jos nämä asiat ottaa esiin, hän alkaa puhua omista syvistä vaikeuksistaan - koska kenelläkään ei ole voinut olla niin vaikeaa kuin hänellä ja kukaan ei ymmärrä tätä elämää niin kuin hän pyhässä täydellisyydessään. 

Voisin kirjoittaa aiheesta kirjan, mutta huh huh...veskarit ovat vaikeita.  Nimimerkillä    . 

[poNpula]

Hmmm, taitaa veskareitten yksi tehtävä olla herätellä kanssakulkijoita huomaamaan, että tätä elämää voi tallustaa monella tyylillä...

Se on hyvä että edes joku yrittää erottua joukosta ja näyttää, että elämää voi elää myös toisella tavalla. Vaikka he voivat olla vaikeita, niin he ovat ihanimpia ihmisiä mitä maa päällään kantaa 

Heille ei voi olla pitkävihainen. Osaavat myös lepytellä...

[Drial]

Allekirjoitan tuon, että emme päästä sukulaisia helpolla. Tai mie en käyttäydy niinkuin sukulaiset odottavat.

Minullakaan ei tuon suvun kanssa ole elämä ollut kaikkein ruusuisinta. Varsinkin vaaka-äitini kanssa olemme olleet harvaisen paljon sotapolulla. Jostain syystä onnistun aina järkyttämään sukulaisiani vaikka tekisin mitä. En tiedä, olenko jotenkin vain erikoinen heidän mielestään, he eivät aina ymmärrä ratkaisujani. Tai ehkeivät he vain ymmärrä sitä "sisäistä pakkoa" tehdä asioita tietyllä tavalla..

En tiedä kuinka hankalia sitten olemme.. Minä olen omasta mielestäni tavis pahimmasta päästä ja silti ihmiset useimmiten kertovat minun olevan "aika erikoinen ihminen".. Kukaan ei oikeastaan ole osannut selittää, mitä sillä tarkoittavat, mutta näin kuulema vain on..

[Kuuhilda]

Vaikeita.

Mää itte veskarina nään, että ollaan ihan hiton helppoja, ihmisten vaan pitäis sallia myös itselleen se sama helppous, niin ongelma poistuis 

Ihmeellinen erikoisuuden eteerinen sädekehä. Sitä ei taida osata kukaan määritellä mitenkään...ehkä se juuri on sitä  vaikeutta?

[talvenlapsi71]

Muutaman veskarin viesti ihan kuin voisin kuvitella mun äidin sanovan samalla tavalla. Ja muutama kommentti veskareista ihan kuin mun ajattelema. Olen itse jousimies, en sitten tiedä haluaako vesi sammuttaa sen liekin, joka jousimiehessä on, mutta nykyään olen ottanut tämän ihmissuhteen haasteena joka on pakko selvittää, ennen kuin voin päästä itse omassa elämässäni eteenpäin. Kaikilla horoskooppimerkeillä oma tyylinsä loistaa?  

[Maasukeltaja]

Terve! Hauska aihe teillä! Siis Veimiehetkö vaikeita?
Luulen, jos puhutaan nyt sitten Aurinko-vesimiehistä, niin Aurinko on minun näkemykseni mukaan se puoli ihmisestä, joka tekee itsensä näkyväksi ja kuuluvaksi, ottaa kantaa asioihin, tekee itsensä tunnetuksi, ja kuten tiedetään Vesimies on vastapäätä Leijonaa, "Auringon omaa kuningaskuntaa", joten voidaan olettaa, että jos aurinko menee niin kauas kuin mahdollsita omasta valtakunnastaan, ei se enää ole aivan sitä, mitä se perinteisessä mielessä on kuten Leijona, joka on luonnollisella tavalla tekee itsestään tärkeän, vaan Vesimiehessä Aurinko ikäänkuin toimii jonkin aatteen tai ideaalin kautta, eli saa sen oman tahtonsa tai pyrkimyksensä läpi jonkin järjestelmän tai aatteen kautta, tai sitten hän jää jotenkin etäiseksi tai ulkopuoliseksi.
Jännnä sinänsä on, että monesti heistä tulee jonkinlaisia joukon johtajia, mutta se ei heitä loppujen lopuksi kuitenkaan kiinnosta kovin paljoa.

Tunnen jonkun verran näitä ihmisiä. He ovat minusta hyvin tilaa antavia, yleensä järkeviä, avarakatseisia idealisteja, tavallaan vastakohtia sille omavaltaiselle tilaa vievälle Leijonahahmolle,

Mitä olette itse mieltä? Onko täällä Vesimiehiä?

[Kuuhilda]

Onhan täällä vastannut monikin meistä veskareista ylempänä ketjussa 

[OsVi]

En ole koskaan pitänyt Vesimiehiä vaikeina. Ehkä se omalaatuisuus on joistakin vaikeaa. Serkuissani on useampi Vesimies, niin  kuin  .
Itsellänikin on planeettoja Vesimiehessä, samoin kuin työkavereinakin on Veskareita.