Otanpa osaa minäkin tähän aiheeseen. Minä olen siis aurinko-vaaka (N) ja nousu-skorpioni. Viimeisen 2 vuoden aikana olen tapaillut kahta aurinko-vesiMiestä, jotka ovat nousumerkiltä leijonia. :
Muutenkin melkein samankaltaiset kartat, kun ikäeroakin on vain muutama päivä.
Ensimmäisen kanssa oli lyhyt mutta intensiivinen "suhde." Hänen venus on oinaassa, kuu neitsyessä. Kaikki alkoi minun epäröidessä (kuten aina), mutta nopeasti edeten (epätavallista mulle). Ja olin nopeasti jo korvia myöten lämässä, en kuitenkaan painostanut millään vaan asennoiduin ns. "edetään päivä kerrallaan." Mies oli tosi kiltti, huomaavainen ja puhui minulle lämpimästi, kehui luonnettani.
Yhtäkkiä puheet alkoi muuttua, laiva vaihtoi nopeasti kurssiaan. Hän jaaritteli upeasta exästään (6 vuoden takainen suhde!!), kyseenalaisti kaikkia elämänsä valintoja, haaveili ulkomaan komennuksesta, ja lopulta sanoi, ettei halua jatkaa minun kanssa. "Vaikka nyt onkin kivaa, en voi tietää asian laitaa kuukauden päähän, enkä halua loukata sinua." Ja lopulta hän sanoi etten ole tarpeeksi hyvä hänelle, ja että olisin jopa tyrkyttänyt itseäni.
Ei halunnut olla edes ystävä enää. Jätin todella loukkaantuneena hänet rauhaan, en ottanut yhteyttä enää koskaan. Minun ei kyllä tarvinnut tehdä kertaakaan aloitteita suuntaan tai toiseen, sillä hän teki ne ennen minua.
Tapasin pian tuon jälk. uuden vesimiehen, kuu härässä. Tällä jolla venus onkin kalojen merkissä, ajattelin ottaa varovasti vain päivän kerrallaan. No nyt asutaan yhdessä, eikä ole ollut mitään tuollaisia ongelmia.
Tämä ei ole koskaan epäröinyt haluaako olla minun kanssa, eikä ole tippaakaan narsistinen. Minusta suhde tuntuu jopa liian helpolle, ehkä tylsän tasaiselle?? Olen näet tottunut hyvin vaikeisiin miehiin ja suhteisiin. Silti en kyllä tahdo jatkuvaa tappeluakaan, sillä se vie mehut ja masennun herkästi.
Ekan suhteen kylmenemisen jälkeen meni muutama kuukausi, kunnes tuo eka vesimies laittoi yhtäkkiä sähköpostia hyvin tuttavallisesti, tosin muutaman rivin verran. En edes vastannut, olin juuri tavannut tuon nykyiseni ja aiemmat tapahtumat tympivät yhä. Meni yli vuosi, en ollut taaskaan tekemisissä mitenkään tuohon hankalaan herraan, jatkoin seurustelua. Muutama päivä sitten tapahtui jotain todella kummallista. Olin avopuolison kanssa kesätapahtumassa, jonne tuo kumma vesimieskin oli päätynyt.
Seisoskelimme katsomassa bändiä, kun tuo eka tapaus työntyi minun viereeni seisomaan, turhankin lähelle. Tilaa olisi ollut kauempanakin. Olin kuin en olisi edes tuntenut häntä, en edes vilkaissut.
Tunnistin kyllä heti hänet läsnäolosta ja olemuksesta. Hänen seuraansa tuli muutama muu ihminen, kaikki vaikuttivat tyypin kavereilta, jopa naiset. Vaikka hän hetkellisesti lämmitti jonkun naisen käsiä, yhtäkkiä hän kuitenkin kiehnäsi vaivihkaa minun käsivartta vasten.
Olin ihan tyrmistynyt tilanteesta, näki selvästi etten huomioinut tyyppiä ja että olin toisen miehen seuralainen.
Koska en halua sotkea nykyisen miehen elämää kertomalla turhaa tietoa existä, en reagoinut mitenkään tapahtuneeseen, eikä avopuoliso edes tiedä kuka siinä seisoskeli ja mitä tapahtui. Hetken päästä lähdimme toisaalle etsimään kavereita.
Jäin miettimään kuitenkin, mikä ihmeen tarkoitus kaikella tuollakin oli.
Hän tietää että en ole vapaa, enkä ole antanut ymmärtää että kaipaisin enää häntä missään mielessä. Aivan käsittämätöntä. Elämäni on tällä hetkellä niin vaikeassa tilanteessa muista kuin parisuhdesyistä, etten todellakaan kaipaa lisää draamaa. En tiedä mitä ajatella tuosta. Jollain tapaa olen vihainen, närkästynyt, mutta hämmästynyt. Luultavasti asia jäi tuohon eikä tyyppi ota yhteyttä, en ainakaan toivo. Työpaikkamme ovat nykyään todella lähekkäin joten en tiedä tapahtuuko vielä jotain outoa, kun törmäämme toisiimme.
Ajattelen yhä mitä kaikkea ikävää silloin koin, enkä halua kokea mitään samankaltaista toiste, oli aika kova kolaus itsetunnolle. Jäi aika narsistinen kuva tyypistä.
Tämä nyt tietenkin oli minun kokemus asiasta, ja onhan noita mukaviakin vesimiehiä, m.o.t.
Edit: muutin mm. miesten yhteistä aurinko-nousu-kombinaatiota kun muistin väärin koko jutun.. Muistelin heidän nousumerkiksi vaakaa.
