seuraava »

[Piia]

Pieni ajatustenlukija(ko)?
Siskoni on lääkäri eikä hevin usko "henkimaailman "asioihin, mutta ymmällään on hänkin...
Ihana "enkelityttöni" on nyt 5v. ja useampaan otteeseen herättänyt ihmetystä sanomalla ääneen asioita joita olen vain miettinyt...esim.eräänä päivänä mietin että voisimme tenavien kanssa käydä Hesessä syömässä ja neiti syöksähtää samantein sisälle ulkoa leikeistä naama hymyssä,että jokos me äiti lähdetäään heseen syömään? Erittäin harvoin siellä edes käymme!
Olemme siskoni kanssa myös yrittäneet joskus keskustella englanniksi vakavemmista asioiste(perheongelmista) ettei lasten tarvisi kuulla niistä(tokihan sen vaistoavat) ja hetken kuluttua neiti kysyy JUURI ko.aiheeseen liittyvän kysymyksen!! Vastaavanlaisia tilanteita riittää PALJON!
Mietin jo että mitä uskallan ajatella...ajateltavaa ja vaikeitakin asioita mietittävänä paljon!
NEUVOJA?
-kalaäiti- 

[jill]

Tunsin heti mistä on kysymys voin myös tuntea toisten " ajatukset " se tulee kuin haluais itse sanoa se mitä toinen jo tietää. Tämä voi lähteä liikkeelle lähiympäristöstä (energiayhtymästä). Kiinnostavaa

[avecmoi]

Hei Piika,

Kuulostaa tutulta. Poikani on nyt kolmetoista vuotias ja on tehnyt tätä samaa ikänsä. Keskustelemme nk. aikuisten asioista niin että lapset eivät kuule. Eiköhän poikani tule seuraavassa hetkessä kysymään, että ollaanko tekemässä sitä tai tätä. Tai jos olemme keskustelleet alustavasti muutosta. Hän tulee ja sanoo että eihän me vaan olla mihinkään muuttamassa.

Ole huoleti, siihen tottuu. Mielestäni se ei tarkoita, että et voisi ajatella normaalisti normaaleja asioita. Näillä lapsilla on vain kyky napata asiat ilmasta. Minulla itsellänikin on sellaista taipumusta. Se ei ole aina hauskaa, mutta sen kanssa on pitänyt oppia elämään.

Tästä kyvystä on ollut pojalleni paljon hyötyä esim. koulunkäynnissä. Joskus kun hän ei ole lukutuulella ennen kokeita, hän lukee vain otoksia sieltä täältä ja kas kummaa onpas osunut juuri oikeisiin aiheisiin.

[Aniara]

Nämä ajatuksia lukevat lapset taitavat olla ns. kristallilapsia, joilla on meille aikuisilla paljon opetettavaa. Heitä syntyy yhä enemmän tulevaisuudessa ja meidän aikuisten tehtävä on oppia ymmärtämään heitä ja tulla heidän kaltaisikseen.
Tämä edellyttää meiltä mm. mielen hallintaa (koska he näkevät lävitsemme) ja lapsia kohtaan osoitettua kunnioitusta, sillä he ovat usein meitä kehittyneempiä.
Voimme itse opetella viestimään heidän kanssaan telepaattisesti. Se on tulevaisuutta - tänään!

Netissä on paljon englanninkielisiä sivuja. Lisään linkit osioon yhden hyvän sellaisen. Siinä on vinkkejä myös aikuisille kehitys- ja muutosprosessissa.

[Ippuska]

Hei Piika,

Ihana aihe!

Kuinka tutulta kuulostaakaan ihmettelynne, sillä itsekin olen saanut hämmästellä samoja aiheita pian 12v. täyttävää lastani seuratessani.

[Khora]

Lapset, joiden kielellinen kyky ei välttämättä ole vielä niin kehittynyt, aistivat paljon tunnelmia ja sanatonta vuorovaikutusta. Välttämättä mitään "mystistä" tässä ei ole, riippuu tietenkin tasosta minkälaisia asioita lapsi ymmärtää ja ilmentää. Aikuiset usein luulevat, että lapset eivät "ymmärrä", mutta tietenkin ymmärtävät paljon enemmän kuin osaavat sanoiksikaan pukea.
Lapsilla on myös luontainen kyky "olla samoilla aalloilla" paremmin tallella kuin aikuisilla, vrt. improvisaatio. Sisäisiä malleja ja tiukkoja ajatusstruktuureja ei ole niin paljon, ja on helpompaa olla hetkessä ja "napata" asioita ilmasta.
Useinhan monet asiat leijuvat ympärillämme, ja kaikki jotka ovat auki ymmärtävät/oivaltavat samat asiat.

Mitä tulee vierailla kielillä puhumiseen, niin monikieliset lapsethan oppivat vieraita kieliä juurikin näin, eli jos vanhemmat puhuvat vaikka keskenään englantia, lapsi oppii ymmärtämään sitä kieltä mutta ei välttämättä puhumaan ellei hänen kanssaan kommunikoida englanniksi.
Eräs viisivuotias tyttö puhui ranskan, suomen, luxemburgin ja saksan kieltä ja ymmärsi englantia, jota vanhemmat puhuivat keskenään (mutta vastasi tai kommentoi heille aina ranskaksi tai suomeksi.)

[Haukka]

Et ole ainoa vanhempi, joka ihmettelee moista. Kannattaa ottaa ihan rennosti ja antaa skeptikon kiemurrella. Evoluutioon liittyy sellainen piirre, että mitä uudempi ihminen, sen avoimempi henkisen maailman todellisuudelle. Lapsesi on siis normaali, kaunis ja herkkä uuden ajan airut, jota ilolla tervehtikäämme.

[Ikiaika.]

Pieni ajatustenlukija(ko)?
Siskoni on lääkäri eikä hevin usko "henkimaailman "asioihin, mutta ymmällään on hänkin...
Ihana "enkelityttöni" on nyt 5v. ja useampaan otteeseen herättänyt ihmetystä sanomalla ääneen asioita joita olen vain miettinyt...esim.eräänä päivänä mietin että voisimme tenavien kanssa käydä Hesessä syömässä ja neiti syöksähtää samantein sisälle ulkoa leikeistä naama hymyssä,että jokos me äiti lähdetäään heseen syömään? Erittäin harvoin siellä edes käymme!
Olemme siskoni kanssa myös yrittäneet joskus keskustella englanniksi vakavemmista asioiste(perheongelmista) ettei lasten tarvisi kuulla niistä(tokihan sen vaistoavat) ja hetken kuluttua neiti kysyy JUURI ko.aiheeseen liittyvän kysymyksen!! Vastaavanlaisia tilanteita riittää PALJON!
Mietin jo että mitä uskallan ajatella...ajateltavaa ja vaikeitakin asioita mietittävänä paljon!
NEUVOJA?
-kalaäiti-

Lapsesi kuuluu Skanereihin, heitä on muutama kymmen Suomessakin. Helsingissä on muutama. He elävät hissukseen koska elämä on opettanut heidät erittäin varovaisiksi. Huomaan kyllä skanerin, vaikka itse en pysty skanaamaan. Olen nähnyt muutaman säikähtäneen ilmeen, kun ovat huomanneet, että tiedän.

Tämä antaa Sinulle suuren vastuun, Tyttäresi kasvattamisessa ja siihen kuuluu määrätty suojelu. Paras opinahjo olisi Hänelle koti opetus, tai Stainer koulu.

[saai]

Tuo on jo ihan huippua, ajatustenluku! Minun tytär imee ympäristöstä tunteita, ei siis ajatuksia. Varsinkin pelko ja ahneus siirtyy helposti ilman mitään sananvaihtoa ja aiheuttaa ahdistusta. Aivan herttainen tyttö eikä halua aiheuttaa kenellekään pahaa mieltä. Aina toisinaan ihmettelen millä häntä auttaisin. Abstraktit opetukset tunteiden luokittelusta ja käsittelystä kun ei vielä vetele.

[Mirjam]

Minun tytär imee ympäristöstä tunteita, ei siis ajatuksia. Varsinkin pelko ja ahneus siirtyy helposti ilman mitään sananvaihtoa ja aiheuttaa ahdistusta. Aivan herttainen tyttö eikä halua aiheuttaa kenellekään pahaa mieltä. Aina toisinaan ihmettelen millä häntä auttaisin. Abstraktit opetukset tunteiden luokittelusta ja käsittelystä kun ei vielä vetele.

Osaan hyvin samaistua tuohon tilanteeseen. Itse olen lapsena (ja enkä tähänkään mennessä siitä pois ole päässyt)    myös aistinut ihmisten tunteet.( kerroksellisuuden) Lapsena se oli tosiaan hämmennystä ja jopa surua tuottavaa. Eikä tosiaan silloin, ainakaan omat vanhempani, moista asiaa edes tulleet ajatelleeksi, että lapsi aistiikin muullakin tavoin kuin vain viidellä aistillaan.
Moneen kertaan siitä olen "sakinhivutusta" saanut, kun väärinkäsityksiä sen myötä lapsena tuli. 
Kaikkein eniten se satuttaa lasta, jos hänen ympärillään ei ole aikuisia, jotka ymmärtää tätä. On siinä lapsi ihmeissään, kun opetetaan kohteliaisuuksia ja vastaamaan puheella puheeseen...tulee melkoisen ristiriitaisia tunteita, kun kuitenkin aistii, että ihminen puhuu, muuta kuin sisällään tuntee.


En tiedä miten sinun tyttärelläsi se ilmenee, mutta tärkenä pidän kuitenkin, että  lapsi voisi ymmärtää, että HÄN ei ole syyllinen toisten tunteisiin, eikä vastuussa niistä. Ja jotenkin voisi ymmärtää, että kaikki vain vielä ei uskalla olla omia itsiään, heitä pelottaa joku, ja siksi he suojautuvat, kertomalla muuta, kuin oikeasti olevat ja tuntevat.

Tällaiselle lapselle, ei välttämättä kehity ollenkaan sitä "tavanomaista egoa", joten turha hämmentää lasta missään vaiheessa sillä, että itse toimisi niin, että hänellä sellainen olisi. Hän on syntynyt jo yksilönä, jonka elämäntapa perustuu syvään rehellisyyteen.

Olen tutkinut asiaa paljon ja monelta kantilta ja voisin vaikka kirjoittaa aiheesta kirjan....

Iloa ja Valoa tiellenne!
 

[Ikiaika.]

Osaan hyvin samaistua tuohon tilanteeseen. Itse olen lapsena (ja enkä tähänkään mennessä siitä pois ole päässyt)    myös aistinut ihmisten tunteet.( kerroksellisuuden) Lapsena se oli tosiaan hämmennystä ja jopa surua tuottavaa. Eikä tosiaan silloin, ainakaan omat vanhempani, moista asiaa edes tulleet ajatelleeksi, että lapsi aistiikin muullakin tavoin kuin vain viidellä aistillaan.
Moneen kertaan siitä olen "sakinhivutusta" saanut, kun väärinkäsityksiä sen myötä lapsena tuli. 
Kaikkein eniten se satuttaa lasta, jos hänen ympärillään ei ole aikuisia, jotka ymmärtää tätä. On siinä lapsi ihmeissään, kun opetetaan kohteliaisuuksia ja vastaamaan puheella puheeseen...tulee melkoisen ristiriitaisia tunteita, kun kuitenkin aistii, että ihminen puhuu, muuta kuin sisällään tuntee.

Iloa ja Valoa tiellenne!
 

Tässä syy miksi haistat Ruusun Tuoksun

Enkeli on lähelläsi.

[Mirjam]

Tässä syy miksi haistat Ruusun Tuoksun
Enkeli on lähelläsi.

Ehkäpä näin on...
Mutta hetkiä on matkalla ollut, kun tuntuu, ettei "enekeleitä" ole.... 
Onneksi löysin sitten nämä "Arki-Enkelit"  ja niitä riittää...
 

[Ikiaika.]

"Arki-Enkelit"

 

[avecmoi]

No heipä hei!

Nyt tultiin niin lähelle omaa elämää ja sellaista asiaa jonka kanssa olen "painiskellut" tietoisena jo n. kymmenen vuotta. Varmaan sitä ennenkin toimin samalla tavalla, mutta en vain tiennyt sitä.

Nimittäin näiden tunteiden siirtyminen. Eräs selvänäkijä sanoi, että ikäänkuin imen toisista pahan olon itseeni. Tämä on ollut välillä tosi rankkaa. Olen yrittänyt vaikka mitä keinoja lopettaa sitä. Ainut tosi pätevä keino on ollut olla yksin. Mutta kun tykkään ihmisistä ja olen aika sosiaalinen. Myös parisuhde on ollut minulle ongelmallinen, koska todella olen ottanut toiselta osapuolelta hänen käsittelemättömiä tunteita itseeni ja ah kuinka hänellä on hyvä olla minun kanssani ja minä alan tarvita lisää ilmatilaa itselleni ja puhdistautua hänen "jätteistään". Tästä se vasta kissa ja hiiri leikki syntyy. On aika kamalaa kun joutuu suojautumaan omalta rakkaaltaan.

Nyt olen löytänyt sellaisen rytmin elämääni, että saan riittävästi vapautta ilmatilaa, olen löytänyt uusia keinoja puhdistautua nopeammin, huomaan helpommin ihmiset jotka tarjottimella tyrkyttävät omia pahoja olojaan ja osaan toimia heidän kanssaan niin että siirtymiä ei tule.

Lasta tulisi ehdottomasti suojata, ajatella hänen ympärilleen paljon valoenergiaa ja yksinkertaisesti pyytää suoraan Arkkienkeli Mikaelia ja hänen omaa suojelusenkeliään suojaamaan häntä toisten negatiivisilta tunteilta ajatuksilta ja teoilta.

Lohduksi vielä sellainen, että eräs enkeliasioihin oppia saanut ihminen kertoi minulle kesällä, että olisin tullut tänne enkelimaailmasta ja siksi elämäni on niin kovin erilaista. Se hieman lohduttaa... tai aikalailla.

Se kirjan kirjoitus alkoi kiinnostaa.

[Mirjam]

No heipä hei!
Nyt tultiin niin lähelle omaa elämää ja sellaista asiaa jonka kanssa olen "painiskellut" tietoisena jo n. kymmenen vuotta. Varmaan sitä ennenkin toimin samalla tavalla, mutta en vain tiennyt sitä.

Nyt olen löytänyt sellaisen rytmin elämääni, että saan riittävästi vapautta ilmatilaa, olen löytänyt uusia keinoja puhdistautua nopeammin, huomaan helpommin ihmiset jotka tarjottimella tyrkyttävät omia pahoja olojaan ja osaan toimia heidän kanssaan niin että siirtymiä ei tule.

Se kirjan kirjoitus alkoi kiinnostaa.

Minä olen jostain kumman syystä lähes täysin tietoisesti säilyttänyt tuon syntymästä tähän päivään asti...Onhan se välillä ollut "tallelokerossa"  ja olen "epätoivoisesti" yrittänyt jopa kasvaa siitä välillä ulos...

Nyt olen jo pikkuisen päässyt alulle sen asian suhteen, miten olla ottamatta kaikkea itseensä,,, rajojen laittamista, mistä alkaa minä ja mistä sinä..tyyliin.
Olen saanut myös "tietoa" miten tällainen aistimus alkaa "vuotaa" niin, ettei se toimikkaan enää omaksi ja muiden hyväksi....eli sitä imee kaiken "p***an" itseensä.

Itse en ole varsinaisesti koskaan ollut kiinnostunut tai ne ei ole tuntuneet omille asioille, nämä ns."esoteeriset suojautumiskeinot"...väliaikais ratkaisuina niitä pidän.
Laastarina haavan päällä.  tai buranana päänsärylle 

Oletko siis itsekin suunnitellut kirjan kirjoittamista ??