Anteeks nyt kaikille, jos pilaan ilonne, mutta ei naurata persoonallisuushäiriöjutut. En tehnyt testiä, koska mua ainakin ahdistaa olla oikeasti borderline eli rajatilahäiriöinen eli epävakaa persoonallisuus. Nyt kun vihdoin sain oikean diagnoosin, niin se selittää paljon elämästäni mutta myös lisää epätoivoa, sillä pers.häiriöhän ei ole sairaus, jota voisi lääkkeillä hoitaa.
Voin kertoa, että rajatilaisen elämä on tyhjää, tarkoituksetonta, sitoutumiskyvytöntä, itsetuhoista, katastrofista toiseen ajelehtimista, ahdistusta, masennusta, mielialat heittelehtii, identiteetti on repaleinen, on yksinäisyyttä, syyllisyyttä, arvottomuutta, pelkoa, vihaa... Ja voitte ehkä kuvitella, mitä elämästä tulee tällaisena. Työt ja ihmissuhteet on katkonaisia ja kärsimystä täynnä, eikä yhteiskuntaan mahdu jos ei ole tietynlainen. Puhumattakaan sitä, että on jatkuvasti paha olla eikä tulevaisuutta ole. Terapialla tätä voi jossain määrin hoitaa.
Sori nyt, halusin vain kertoa oman näkemykseni asiaan. Jotenkin tuntui pahalta, että se millä muut vitsailee ja huvittelee, voi oikeasti pilata jonkun elämän. Älkää pliis loukkaantuko!
