Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Liikunta piristää...  (Luettu 14407 kertaa)
0 jäsentä ja 3 vierasta katselee tätä aihetta.
selkälokki
Vieras
« Vastaus #15 : 22.03.2006 22:27:39 »

Lainaus
Mikä siis se tavoitteesi on?
No sehän on se maaginen 1000km.
Mutta mie olen tuota hiihtoa harrastanut jo muutamia vuosia, joten ei kannata siitä masentua ja kauhistua. Ja moni eläkeukko hiihtää kevyesti 2000km talvessaan...Ja mie kuitenkin lopputilin otonkin ajoitin siten, että miulla on aikaa ja mahdollisuus saavuttaa tuo tavoite.
Lainaus
mutta lumisade tuntui mukavalta ja tuuli suorastaan huokui raikasta ilmaa keuhkoihin ja aivoihin ja koko kehoon. Ihmettelin miten onnistuin lumisen maan valkoisuudesta huolimatta erottamaan kaksi enkelihöyhentä maasta... Voi eläköön sisäinen lapseni...
Mutta tuohan on aivan ihanaa, siehän olet selvästi kuitenkin nauttinut tilanteesta. Ehkäpä siulle sopisikin tuollainen lähestymistapa liikuntaan, kerää ylös montako enkelinhöyhentä onnistut kävelylenkeiltäsi vuodenmittaan löytämään! Smiley Tai jotain muuta omanlaistasi.. Ei sen aina tarvitse niin orjallista olla.
Miekin kyllä löysemmin otan kävelyretkillä, unohdun halailemaan puitan ja katselemaan lintuja. Jaa  ja niin, ostin muuten kiikarit ja aion tänä keväänä myös ruveta uudelleen bongaamaan lintuja (nuoruusajan harrastus).
Siinäkinhän tulee liikuntaa ihan huomaamatta.
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #16 : 22.03.2006 22:53:22 »

Liikunta todellakin piristää. Itse rakastan monenlaista liikuntaa. Ennenkaikkea tanssimista, joogaa, jumppaa/aerobiccia, rullaluistelua, melomista ja kävelyä luonnon helmassa. Tänä talvena on tullut hiihdettyäkin monen monituisen vuoden jälkeen. Piti miehen kanssa ostaa sukset, jotta päästään jatkossa neitiemme kanssa hiihtelemään.  Smiley
tallennettu
Ozzette
Vieras
« Vastaus #17 : 22.03.2006 23:04:13 »

Kyllä, niinhän se tekee... Mutta kun lintutestissäkin kerran olin laiskanpulskea pulu, niin... En koskaan ole erityisemmin pitänyt liikunnasta. Etenkin jumppaa ja aerobickiä inhoan. Mutta ULKOILU taas ihan toinen juttu. Kävely ja pyöräily ne liikuntamuodot, joista nautin todella. Tuli joskus nyrkkeiltyäkin, se vasta tehokasta onkin ja mukavaa, mutta kuulun niihin tyyppeihin, jotka kyllästyvätkin nopeasti... Ei kun kävelemään, nyt ulos kävelemään...  Cheesy
tallennettu
salomi
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 320



Profiili WWW
« Vastaus #18 : 23.03.2006 02:09:14 »

Moikka sign?

Ettet vain olisi skorppioni, kun sulla on toi henkilökohtainen asennevamma eli kaikki tai ei mitään-asenne vamma.
Oletko valinnut tämänhetkisen elämänurasi väärin, kun sinusta olisi ihana olla liikunnan kanssa tekemisissä kokonaisvaltaisesti ja päivät menevät toimintaan, joka laskee motivaatiota.

"Kriisi" esim. työstä, jossa istuu paljon tietokoneen ääressä on sisältä signaali, että elämäntiesi on ristiriidassa todellisten taitojesi ja kutsumuksen kanssa. Itse olin jokin aikaa sitten töissä vuosia isolla N:llä ja niissä automaatio hommissa, jokapäivä kirosin kun se tuntui menevän yli hilseen ja yksinkertaisia asioita tehtiin monimutkaisesti. Osasin hommani, mutta sisällä oli tunne, että eiks elämmässä ole muuta kuin bittien laskemista.
Joogaa varten voin lainata kirjan esim. hyvästä kirjastosta, Perusperiaate siinä on ettei tärkeintä ole osata täydelliseti vaan tärkeintä on oppia perusperiatteen ja liikkeet johon riittää esim. kirjan kanssa kotona joogaaminen.

Minulla on sellainen "onni" että teen työtä kokopäiväisesti liikunnan ja terveyden puolesta, kiitos siitä kuuluu epämiellyttävälle työlle ja sairaalasängylle, jotka ohjasivat minut kuuntelemaan sydäntäni ja lähtemään opiskelemaan ihmiselämän syntyjä syviä.
Kuuntele sydäntäsi, sillä ikävä se on eläkkeellä todeta elämästä P-homma, mutta tulihan elettyä. Mielummin totean keinutuolissa, että tulihan se tehtyä mitä olen aina halunnut ja kivaa on ollut. Ketä varten opintosi opiskelet, työsi teet - itseäsi vatrten tietenkin.

 smitten  smitten  smitten  smitten  smitten  smitten  smitten
tallennettu
Alzbeta
Vieras
« Vastaus #19 : 23.03.2006 18:03:23 »

:Smiley

Niin ehkä tosiaan kannattaa kuunnella sitä sisintään ja tehdä niin kuin itsestä tuntuu parhaalta. Ei niitä kilometrejä ehkä kannata laskea, jos se ei tunnu itsestä yhtään olennaiselta. Enemmänkin vaikka sitten aikaa tai jotain.
 Smiley

Joogasin jossain vaiheessa ihan säännöllisesti puolisen vuotta. Mutta harrastus sitten vain ikään kuin jäi. Vaikka siitä pidinkin. Oli niin ihana kun havaitsi oikeasti kehittyneensä. Mutta siis se oli ohjattua ja se ohjaus oli vain puoli vuotta ja sitten muka ei ehtinytkään enää... ja seli seli...

Nyrkkeilyä harrastin minäkin joskus lukio aikana. Kansanopistossa muistaakseni.
Oli aikas hauskaa, siinä kyllä todella sai purkaa aggressiot kun hakkaa niitä ohjaajan hanskoja 8 sarjaa.  knuppel2 Terapeuttista.

Potkunyrkkeily voisi olla myös hauskaa... hmm. Se kehittäisi varmasti myös tasapaino aistia...

Ehkä tosiaan on kysymys lähinnä siitä, että yrittää herätellä henkiin niitä vanhoja urheilu ja liikunta harrastuksia, jotka ovat vuosien varrella jääneet aikataulusta pois. Syystä tai toisesta.

Jooga ja nyrkkeily muuten tasapainottavat hyvin toisiaan.  angel

 2funny  Grin
tallennettu
salomi
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 320



Profiili WWW
« Vastaus #20 : 24.03.2006 03:47:30 »

Sign?

Asioilla on tapana järjestyä halusitpa tai et ja kyllä elämä kantaa. Minnullakin putosi tulot puolella, kun vaihdoin alaa, mutta silti olen saanut leipäni ja maksuni maksettua ja nauttinut elämästä. Olisikohan syynä se, että olen oppinut karsimaan pois kaikki turhan PA...AN tärkeät asiat elämästä. Pitää kerätä rohkeus ja varmuus, sillä asia kun jää kytemään ajatuksiin niin eräänä päivänä toteat, että nyt tää kiitti riitti ja teen sitä mitä haluan. Ainoa mikä elämässä on varmaa on epävarma tulevaisuus.
Ydinkysymys on "mitä on rakkaus" se onnellisuus ja itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on sekä rehellisyys sisintään kohtaan. parmepi myöhään kuin ei milloinkaan. Minäkin taivalsin 20 vuotta elämäni suunta etsien mukanani setäni viimeinen viesti minulle " poika sulla on taito ja voima käsissä, ota niistä kaikki hyöty irti". Se siitä tulevaisuuden epävarmuudesta, kun hän ei sitten antanut vastausta miten niitä käyttäisin. Eli pitkä kivinen tie ontoisten käytävä ei se totuus tule aina kuin presidentille illallinen.

Kuuntele siis sydäntäsi ja tuntemuksia, sillä negatiiviset tuntemukset ovat aina viesti sisältä, että jotain joka on ristiriidassa sisimmän kanssa.

 smitten  smitten  smitten  smitten  smitten  smitten  smitten
tallennettu
Ajatus
Astroholisti
*****
Viestejä: 2365


Linnunradan liftari


Profiili
« Vastaus #21 : 24.03.2006 13:10:14 »

löysin alesta tälläisen kirjan kuin Susanna Ehdin (lääket.tri, immunologi), Itsensä parantava ihminen. Siellä oli hyvä lause:

"me länsimaalaiset olemme viime vuosina korostaneet älykkyysosamäärän IQ merkitystä-idässä taas on useita tuhansia vuosia keskitytty elämänvoimaan QI"

Fiksu lause ja mielenkiintoinen kirja! Minäkin suosittelen. Smiley

Joogasta kun oli tuossa puhetta, niin sen pohjalta mitä itse olen siihen tutustunut ja siitä lukenut, niin suosittelisin kuitenkin ihan aloittelijoita ensin menemään jollekin ohjatulle kurssille. Ainakaan minä en luota siihen että kirjasta lukemalla pelkästään oppisin joogaamaan "kunnolla". Toki kirjat ovat olleet ihan mielenkiintoisia ja hyödyllisiä sitten, kun on jo jotain tuntumaa lajiin saanut, mutta itsestäni tuntuisi että varminta on opetella alkeet jonkun kokeneemman ohjauksessa ja siitä sitten jatkaa itse, jos haluaa.

Kun on oppinut vaikkapa aurinkotervehdyssarjan siirtymisineen sujuvasti opettajan johdolla, on matalampi kynnys myös kotona tehdä sitä aina silloin tällöin, kun ei tarvitse pysähtyä kirjasta kurkkaamaan, että "mitensenytolikaan". :Smiley

Mutta kukin tyylillään, tärkeintä kai on kuitenkin, että tekee itse aloitteen liikkumiseen, oli se minkätyyppistä tahansa. Itse olen peruslaiska sohvaperuna, mutta venyttelyä kyllä harrastan säännöllisen epäsäännöllisesti kotonakin ja teen välillä niitä opittuja joogasarjoja. Olenkin sanonut, että minulle käy kaikki liikunta johon on keskityttävä niin paljon, että unohtaa "rehkivänsä". Cheesy
tallennettu

Aur Kalat (Aur-Jup 1. huone)
Asc Kauris
Kuu Vesimies (Kuu-Mer 1. huone)
salomi
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 320



Profiili WWW
« Vastaus #22 : 25.03.2006 03:04:21 »

Totuus ei tule niin helpolla, vaan pitää laittaa silmälaput ja korvatulpat läheisiä varten, jotka myyvät valhetta. Elämän pelon voitta parhaiten, kun pakenemisen sijasta kääntyy ympärin sitä vastaan. parhaiten sen voitta menemällä puolitiehen vastaan.

Sairas ihminen on joskus terve ihminen sairaassa yhteiskunnassa, sillä sairaudentehtävä on osoittaa meille, että elämässämme on jotain pielessä. Eräs ihminen sanoi minulle kerran, että Burn Outti on parasta mitä hänelle on elämässä tapahtunut. Kuulemma kerrankin saa levätä kunnolla, hoitaa itseään kuntoon ja nauttia asioista/tarpeista, jotka ovat jääneet paitsioon elämässä.

Forrest Gumpin sanoin: elämä on kuin suklaarasia, siinä on kauniit kääreet, jotka luo sinulle mielikuvia ihanasta herkusta, mutta koskaan et tiedä maistamatta mitä se sisältää ja kauniista ulkokuori saattaa tuottaa pahojakin ja kitkeriä pettymyksiä sitä maistellessa. Tai jos joku muu syö siitä parhaat palat. Toivottavasti jokainen meistä saa joskus elämästään hyvän suklaarasian ilman pihlajanmarja karkkeja, koska kettukin niistä sanoi, että hyi hapamia pe...le.
Kun toiminnastamme loppuu älykkyys niin peliin astuu silloin elämänvoima eli kumpikohan se on tärkeämpää.  knuppel2

kaikella on aikansa ja paikkansa pitää vain odottella sitä sopivaa hetkeä kun sen lopullisen oivalluksen hetki koittaa. Odottavan aika on pitkä, mutta odotusaikana voi liikkua ja nauttia elämästä rajojensa muakaisesti.
 smitten    smitten    smitten    smitten   smitten   smitten  smitten
tallennettu
Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
 
Siirry: