Kotkansilmä
|
|
« Vastaus #30 : 23.03.2006 06:05:21 » |
|
Näin on ja paranee, mutta mutta, milloin meistä tulee VOITTAJIA? Toiseksi tuleminen kun ei näköjään kelpaa ( muille kyllä kelpaisi ), Talvisota, tulimme hyväsi kakkoseksi, ja nyt talviolympialaiset, jääkiekossa tulimme kakkoseksi, vaan kun ei kelpaa!!!
|
|
|
tallennettu
|
Hetkiä, joita olen kanssanne, haluan unohtaa hetkeksi.
|
|
|
Elämänilo
|
|
« Vastaus #31 : 23.03.2006 23:50:57 » |
|
Negatiivisia tunteita pitää oppia kääntämään positiiviseksi, kuten esim. Onko lasi puoli tyhjä vai puoli täysi. Opi antamaan itsellesi aikaa ja anteeksi ja itsetunto paranee, kun ei tarvitse todistella kenellekkään olevansa jotakin roolin mukaista vaan itsetunto paranee olemalla sille oma itsesi
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.03.2006 11:13:11 kirjoittanut Elämänilo »
|
tallennettu
|
|
|
|
MillaMiuMau
Kohtuuastroilija
Viestejä: 150
|
|
« Vastaus #32 : 24.03.2006 00:49:58 » |
|
Täällä myös yksi huonon itsetunnon kanssa märehtijä....Ja se ilmenee ainoastaan työelämässä. Vakituisesta työstä joutuessani pois ja pätkähommiin jouduttuani, itsetuntoni karisi silmissä. Tuntuu, että kaikilla muilla menee paremmin, parempi palkka, elämä, parisuhde, koti yms. Vaikka tiedän, että asiani ovat loppujen lopuksi aivan riittävän hyvin. Taas tänään sain kirjeen, jossa luki "teitä ei valitettavasti valittu työhön X". Näitä lappuja olen lukenut jo viimeisen vuoden ajan ja epätoivo alkaa olemaan toisinaan sellaista luokkaa, että tuntuu ettei aamuisin jaksa nousta sängystä. Sitten jos ja kun sieltä sängyn pohjalta viitsii nousta, päivä menee vain synkistellessä, märehtiessä omaa riittämättömyyttään.
Sen olen oppinut, että mulla ei ainakaan toimi se, että yrittää nähdä jokaisessa asiassa jotain positiivista ja että yrittäisi suhtautua asioihin myönteisesti. Tuntuu, että siinä vain huijaa itseään. Paras konsti on vain ottaa itseään ns. niskasta kiinni ja lähteä ulos asunnosta. Kävelylle, kylään, kirjastoon, ihan mihin vain. Ja mun päivän saattaa pelastaa jo pelkkä ystävällinen kaupan täti. Ystävät ovat terapiaa, varsinkin ne jotka jaksavat olla positiivia asiassa kuin asiassa. Heidän avullaan mun itsetunto nousee ainakin väliaikaisesti ja saan taas tehtyä jotain hyödyllistä elämäni eteen. Kiitos heille, että ovat olemassa ja jaksavat kuunnella mun synkistelyjä
Nyt on taas "parempi" vaihe itsetunnon kanssa menossa. Kyllä tää tästä taas iloksi muuttuu
-MillaMiuMau
|
|
|
tallennettu
|
Askendentti Härkä Aurinko Rapu Kuu Kaksoset Merkurius Rapu Venus Kaksoset Mars Neitsyt
|
|
|
salomi
|
|
« Vastaus #33 : 24.03.2006 04:17:57 » |
|
Meistä tulee VOITTAJIA heti, kun vain asennoidumme tekemään asioita täydestä sydämestä. Jääkiekossa voitimme 1995 kultaa, koska joukkueessa oli paljon nuoria pelaajia, jotka pelasivat jääkiekkoa täydestä sydämestä täydellä hurmoksella. Muistan erään maalin kun Koivu syötti makuultaan vielä Peltoselle kiekon, jota vastustaja piteli kiinni, mutta Ville survoi kiekon maaliin. Nykyään ei tule kultaa, kun haalitaan NHL:stä vanhat "miljönääri" kiekkoilijat vääntään väkisin maaleja väärällä asenteella: Me ollaan maailman parhaita NHL-kiekkoilijoita. Kun rakkaus ja motivaatio lajia kohtaan on korvantunu rahalla ja ylpeydellä niin sössimiseksi menee koko homma. Who knows, olisko suomi voittanut sodan, kun se voitti taistelut vain oliko kyseessä vain johtajien itsetunno puute, kun antoivat venäjälle periksi. Huonon itsetunnon ja kateuden alkusyyt taitaa olla perinteisessä härmäläisessä kasvatuksessa, kun opetetaan olemaan vaatimaton ja tyytymään ossansa, sillä suomalainenhan yleensä kiukustuessa puristaa käden nyrkkiin ja tunkee sen taskuun ja murisee. ja yleensä kännipäissään purkaa itsetunto ongelmat huonoin seurauksin. Miksiköhän meille on opetettu, että tuo työelämä on kaikki kaikessa. Hattua nostan jääkiekkoilija Bergille, kun hän ilmoitti ettei jatka enää pelejä NHL:ssä, koska perhe on nro 1 elämässä ja paluu suomeen antaa aikaa enemmän lapsille. Kaikkea ei voi mitata eikä ostaa rahalla. Olisko syynä se, että ihmiset mittailee / arvostelee itseään muihin työn ja ammattinimikkeen perusteella esim. muilla menee paremmin, isompi palkka, mielenkiintosempi elämä, hyvä parisuhde, hieno koti ym. Vinkki omasta elämästä: Jos saa kirjeen, jossa luki "teitä ei valitettavasti valittu", niin oliskohan kyse, että hakee itselle aivan vääränlaista työtä. Itse päätin tehdä muutoksen ja hain työhön, johon en koskaan uskonut hakevani ja sillä tiellä ollaan. Kielteinen viesti yleensä kertoo saajalle, että tää ei oo sun juttus ja voisitkos kuunnella sisintäsi ja löytää vahvuutesi, jota muut tarvitsevat, sillä meistä jokaista tarvitaan. Minusta ei tullut siivoojaa, kun olin niin tumpelo siinä ja ei tullut Atk-insinööriä, kun keskittyminen nippeli tietoon oli hankalaa. Yrittänyttä ei laiteta jäähylle. Kyllä elämä vielä iloksi muuttuu ja aurinko paistaa risukasaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Elämänilo
|
|
« Vastaus #34 : 24.03.2006 11:01:30 » |
|
Hei Ystäväin(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/babyangel.jpg) ***** I t s e l u o t t a m u s[/b][/size] Muista, että itseluottamus on onnistumisten kivijalka.
Kun olet oppinut luottamaan itseesi, anna elämälle kaikkesi mitä sinulla on, niin elämää antaa sinulle kaiken, mitä sillä on.
Odota aina parasta lopputulosta.
Luota siihen, että sinä kykenet vetämään puoleesi hyviä asioita.
Varmistaudu siitä, että mielikuva on oikea, sillä meillä on taipumus tulla sellaisiksi kuin ajattelemmekin.
Älä anna minkään erehdyksen vähentää itseluottamustasi.
Opi siitä ja yritä uudelleen.
Ellet ole koskaan löytänyt todellista minääsi, niin etsi se.
Silloin alat pitää itsestäsi.
Sen teet mihin uskot. www.positiivarit.fi***** Elämänilo(http://smileys.smileycentral.com/cat/5/5_7_7.gif)
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.03.2006 11:04:54 kirjoittanut Elämänilo »
|
tallennettu
|
|
|
|
Alzbeta
Vieras
|
|
« Vastaus #35 : 24.03.2006 11:36:20 » |
|
Tuli kirjoituksistanne mieleeni kun lukion jälkeen todella mietin ja mietin, että mitä haluan oikeen tehdä. En päässyt opiskelemaan sinne mihin hain ja olin aika maassa. No päädyin sitten vuodeksi kansanopistoon ja sain siellä myös opiskella avoimen yliopiston kursseja. Muistan kuinka tuolla saralla itsetuntoni nousi kohisten kun huomasin että sain yliopisto tasoisista tenteistä jatkuvasti hyvää palautetta ja hyviä arvosanoja. Muistan myös serkkuni reaktion kun kerroin mitä teen ja missä opiskelen ja mitä. Hän vain kysyi kylmän kalsealla äänellä, että mihin sä niinku tolla pyrit? Olin ihan että TÄH! No pyrin miettimään mitä elämässäni haluan tehdä... Se oli kyllä itsetuntoa kohottava vuosi. Sen ansiosta olen nyt siinä missä olen. Olen myös opetellut ajattelemaan laajemminkin elämässä niin, että jos joku asia ei onnistu ja saa niin sanotusti hylkäys kirjeen "kiitos mielenkiinnostasi valitettavasti emme voi blaa blaa" jos edes viitsivät tuollaista lähettää... Niin se on merkki siitä, että olen menossa väärään suuntaan ja pitää miettiä vielä rauhassa uudestaan. Okei se ottaa päähän, mutta lopulta olen ainakin työelämässä aina huomannut, että se mihin en ole päässyt, vaikka se on aluksi harmittanut niin myöhemmin olen tajunnut, että sain sen sijaan tilalle jotain paljon enemmän itselleni sopivaa. Se vaan jotenkin erehdysten ja yritysten kautta täytyy oppia tuntemaan mikä on se "oma juttu".
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ajatus
|
|
« Vastaus #36 : 24.03.2006 13:26:01 » |
|
Minusta valo76 kirjoitti oikein osuvasti. Väkisin tekeminen ei auta missään, ei edes positiivisessa ajattelussa. Vuosien pinttyneitä tapoja (siis myöskään ajattelutapoja) ei muuteta ihan hetkessä, joten edistys tapahtuu siinäkin pikkuhiljaa. MillaMiuMau, älä siis sinäkään vielä luovuta positiivisen ajattelun suhteen. Ei sen tarvitsekaan heti toimia, eli niin kauan kun tuntuu huijaukselta, niin anna tuntua. Omasta kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että kyllä se tajunta lähtee avartumaan myös myönteiselle puolelle, kun tiedostaa vain ensin sen, että itse pystyy vaikuttamaan ajatuksiinsa ja niiden suuntaamiseen aika paljon. Hyvä asenne sulla ainakin on, eli kyllä kaikki aina iloksi muuttuu. Pelkkää iloahan elämä ei tietysti voikaan olla, muutenhan emme sitä iloa tunnistaisi iloksi ollenkaan. Salomi, noista urheiluvertauksista kun puhuit, niin tässä aivan mainio juttu aiheeseen liittyen: SYÖTTÄJIEN KUNINGAS
Pikkupoika kuului puhuvan itsekseen tepastellessaan takapihan poikki lippis päässä, kohotellen palloa ja mailaansa.
"Minä olen maailman paras lyöjä", hän ilmoitti. Sitten hän heitti pallon ilmaan ja löi hutilyönnin.
"Ensimmäinen lyönti!" hän karjui. Lannistumatta hän sieppasi pallon ja sanoi uudelleen: "Minä olen maailman paras lyöjä!" Hän heitti pallon ilmaan. Kun se putosi alas, hän löi taas harhaan. "Toinen lyönti!" poika huusi.
Sitten hän pysähtyi hetkeksi tutkimaan mailaansa ja palloaan huolellisesti. Hän sylkäisi käsiinsä ja hieroi niitä yhteen. Hän suoristi lippiksensä ja sanoi vielä kerran: "Minä olen maailman paras lyöjä!"
Taas hän syötti itselleen ja löi - ohi.
"Kolmas lyönti! Vau!" hän huudahti. "Minä olenkin maailman paras syöttäjä!"
|
|
|
tallennettu
|
Aur Kalat (Aur-Jup 1. huone) Asc Kauris Kuu Vesimies (Kuu-Mer 1. huone)
|
|
|
mystery62
Kohtuuastroilija
Viestejä: 93
|
|
« Vastaus #37 : 24.03.2006 18:24:05 » |
|
Minulla itsetunto = mieliala, vanhemmiten noususuunnassa. Ja mielialaa voi kohenta esim. liikunnalla, tekemällä sitä mistä nauttii... perusjutut; terve elämä yms... tsemppaillaan
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kotkansilmä
|
|
« Vastaus #38 : 24.03.2006 23:01:52 » |
|
Hetkinen, mieliala, siis vanhemmiten nousussa??? NO hyvä. Miten HEIJASTE voi vaikuttaa lähteeseensä??? I T S E T U N T O O N
|
|
|
tallennettu
|
Hetkiä, joita olen kanssanne, haluan unohtaa hetkeksi.
|
|
|
mystery62
Kohtuuastroilija
Viestejä: 93
|
|
« Vastaus #39 : 26.03.2006 09:31:38 » |
|
Juu, mielialakin on kohentunut vanhemmiten ja siksi (?) itsetuntokin. Näin mun kohdalla. Jos on oikein loistava päivä niin ei ole pahemmin alemmuudentuntoa. En nyt tiedä onko mieliala itsetunnon heijaste, vai olisiko ego se lähde? Taitaa mennä vaan sekavammaksi kun yrittää selitellä Kateudesta voi oppia pois kun toivoo itselleen niitä asioita, joita haluaa, ja toivoo sitten kadehtimalleen ihmiselle lisää sitä mitä häneltä kadehtii.. Vaikeaa se on, mutta jahka se ego nujertuu, niin eikähän helpota!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
valonkantaja
Vieras
|
|
« Vastaus #40 : 26.03.2006 14:32:36 » |
|
Minun kartaltani ehkä itsetuntoa "laskeva" asia voisi olla tuo kauris kuussa... Vaikka karttani on pääosin kaksosta, jouskaria, skorpparia ja loput onkin tulta sekä ilmaa, olen päällisin puolin liiankin hillitty. Tunteista ja tuntemuksista on vaikea avautua muille kuin lähimmille ja heillekin pitkän pohdinnan jälkeen. Se, että pitää oman sisäisen maailmansa niin tarkasti varjeltuna on ahdistavaa. Sosiaalisena ihmisenä minulla on kuitenkin mielettömän suuri tarve puhua ihan mitä vain, ihan kenelle tahansa...
Ja vaikka jousimiehet ovatkin yleensä rohkean ja itsevarman oloisia, heidän elämäntehtävänsähän on etsiminen... Itsensä, onnen, rakkauden, maailman, seikkailujen ETSIMINEN. Joten nuorien nousujouskarien elämä on kapinallista ja vaikeaa juuri siksi, kun palo etsiä "jotakin" on niin kova ja he tuntevat olevansa hukassa, kun mitään ei tunnu löytyvän. Itselläni tämä tuntuu ainakin pitävän paikkansa hyvinkin. On niin usein sellainen olo, että jossain tuolla minun käsieni ulottumissa on Suuri Maailma, joka odottaa minua.
Mutta pala palalta se maailma on avartunut... Jokainen vuosi kasvattaa ja vie eteenpäin, olen löytänyt paljon ja haluan löytää niin paljon enemmän. Mutta en anna sen enää hallita elämääni.
Koska onnellisuuden salaisuus on oivaltaa, miten ihanaa on olla tavallinen ihminen.
Ei tarvita lottovoittoa, maailmanympärimatkoja, pop-tähteyttä, supersankaruutta, kultamitaleja, professorintitteleitä... Tavallisena on ihan hyvä olla!!!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kotkansilmä
|
|
« Vastaus #41 : 26.03.2006 20:20:04 » |
|
Koska onnellisuuden salaisuus on oivaltaa, miten ihanaa on olla tavallinen ihminen. Ihanaa että joku toinenkin tuon oivaltaa, koska MEITÄ, tavallisia ihmisiä, jotenkin vaan aina syrjitään, meitä ei oteta vakavasti, ainakaan silloin kun olisi tosi tarve!! Surullista todeta, vaikka koitamme olla ihan mukavia
|
|
|
tallennettu
|
Hetkiä, joita olen kanssanne, haluan unohtaa hetkeksi.
|
|
|
Chandra
|
|
« Vastaus #42 : 26.03.2006 20:52:49 » |
|
Minkälainen ihminen on TAVALLINEN ihminen?? Ihminen jolla on tapoja?Minkälainen? Oikein aloin tuota miettimään,jotta mitä nuo sanat oikein pitävät sisällään. Huomasin,etten tunne yhtään tavallista ihmistä,, Kaikkilla joku oma erityispiirteensä. Tavallinen on kai sitten jo valaistunut(ko)? Osaa vaan olla hönkimättä enää mitään itselleen ja on yhtä kaiken kanssa. Vai MILLAINEN HÄN ON??!!!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
valonkantaja
Vieras
|
|
« Vastaus #43 : 26.03.2006 20:58:19 » |
|
Tavallinen ihminen on INHIMILLINEN.
Tavallinen ihminen röyhtäilee ja piereskelee joskus. Tavallinen ihminen voi olla laiha kuin Ally McBeal, tai maailman lihavin ihminen. Tavallinen ihminen ajaa Saabilla ja harrastaa kuviokelluntaa. Tavallinen ihminen on joskus iloinen, joskus surullinen.
JOKAINEN MEISTÄ ON TAVALLINEN IHMINEN, sillä
me kaikki olemme yhtä [/color][/b]
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Riitta
|
|
« Vastaus #44 : 26.03.2006 21:13:13 » |
|
Tiedatteko milloin meita tarvitaan? Esim. ennen vaaleja. Diamond
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|