Riitta
|
|
« Vastaus #15 : 26.03.2006 22:35:22 » |
|
Kuulin tanaan hyvan vitsin, enkeli oli lupautunut tayttaa 50 vuotias avioparille toivomuksen yhden kullekkin. No vaimo halusi luxusasunnon, jaguaarin pihalle ja palvelian ja enkeli toteutti toivomuksen ja sitten tuli miehen vuoro, tama kovasti pyyteli anteeksi vaimoltaan ja sanoi, etta mina olen vaikeassa iassa ja tarvitsisin 20 vuotta nuoremman vaimon. Enkeli kohotti kulmakarvojaan ja katsahti vaimoa, vaimo sanoa tyraytti, etta tapahtukoon tahtosi, tulkoon sinusta 70 vuotias. Tsemppia Diamond
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kotkansilmä
|
|
« Vastaus #16 : 26.03.2006 22:52:15 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
Hetkiä, joita olen kanssanne, haluan unohtaa hetkeksi.
|
|
|
Elämänilo
|
|
« Vastaus #17 : 26.03.2006 22:59:09 » |
|
Hei Ystäväin
Tässä hyvä kirja luettavaksenne.
(http://www.bookplus.fi/jackets/95/9524510790.jpg)
Meillä kaikilla on kyky oppia, mutta vain harvat pystyvät täysin hyödyntämään tätä kykyään.
Tehokkuus ongelmien ratkaisemisessa, työskentelyssä ja oppimisessa ovat avaimia elämässä onnistumiseen. Vaikka kaikilla on kyky oppia, vain harvat pystyvät täysin hyödyntämään tätä kykyään.
Miksi?
Koska jokaisella on oma tyylinsä oppia ja työskennellä.
Tämän kirjan tarkoitus onkin auttaa jokaista löytämään oma tyylinsä. Barbara Prashnig yhdistää uusimman aivo- ja oppimistutkimuksen tulokset sadoilla tuhansilla oppijoilla testattuihin oppimisen ohjeisiin. Kirja esittelee monipuolisesti erilaisten oppimistyylien taustoja, antaa mahdollisuuden testata ja tunnistaa oma tyyli ja tarjoaa runsaasti virikkeitä oman oppimisen ja työskentelyn kehittämiseksi. Oppimistyylien analyysien lisäksi kirja täydentyy erilaisten työtyylien kuvauksella ja vinkeillä työympäristön rakentamiseksi sellaiseksi, että se tukee erilaisuutta ja erilaisten ihmisten yhteistyötä. Barbara Prashnig on itävaltalaissyntyinen opettaja ja kouluttaja Uudesta Seelannista. Toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa.
Elämänilo
(http://smileys.smileycentral.com/cat/5/5_7_7.gif)
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.03.2006 23:08:27 kirjoittanut Elämänilo »
|
tallennettu
|
|
|
|
Kotkansilmä
|
|
« Vastaus #18 : 26.03.2006 23:34:14 » |
|
Hyvä kirja varmaan OPPIA LÖYTÄMÄÄN oma tyylinsä, Toivottavasti, löydettyään oman tyylinsä, voikin jo siirtyä tilaan, jossa ei kokoajan tarvitse siteerata
|
|
|
tallennettu
|
Hetkiä, joita olen kanssanne, haluan unohtaa hetkeksi.
|
|
|
Nefertari
Kohtuuastroilija
Viestejä: 100
|
|
« Vastaus #19 : 27.03.2006 17:22:51 » |
|
Minulle aivot ovat: PAHANMAKUISIA. Islannissa on tapana syödä lampaan aivoja. Ne polttavat päästä ensin karvat pois, sitten keittävät sen ja nakkaavat pöytään. Ja silmät on niinden HERKKUA!? No onneksi minua ei tuijottanut lampaan pää ruokapöydässä, vaan oli laitettu aivoja ilmeisesti johonkin suorakulmaiseen kippoon ja siitä sitten leikeltiin...Ja voitte kuvitella jo miltä se suorakulmainen, poimullinen aivoklöntti näytti...*köhii* No minulle nakattiin lautaselle pieni pala sitä, ja maistelin sitä...Voitte kuvitella sellaiset kumimaiset, jänteen oloiset poimut tuntui suussa...Ja kaiken lisäksi sitä tarjoiltiin kylmänä. Minusta se oli huomattavasti kuvottavampaa, kuin hapatettu hai tai brenvin...
|
|
|
tallennettu
|
Härkä Nousumerkki skorppioni Aurinko härässä Kuu oinaassa Merkurius oinaassa Venus Oinaassa Mars skorppionissa
|
|
|
sawotar
Vieras
|
|
« Vastaus #20 : 27.03.2006 22:39:33 » |
|
Kylläpä meikä laihtus siellä maassa nopsaan
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
FolioKoira
Satunnainen astroilija
Viestejä: 45
KalatsydänHärkä
|
|
« Vastaus #21 : 29.03.2006 17:42:44 » |
|
Aivot. Aivot on elin, jossa sijaitsee tietoisuus ja joka ohjaa havaintoa ja toimintaa. Ihmisellä on tunnetuista eliölajeista kehittyneimmät aivot. Aivoilla on kaksi perustehtävää:
1. koordinoida eliön kokonaistoimintaa, tehdä eliöstä synerginen kokonaisuus, systeemi 2. koordinoida eliö ympäristöönsä, tehdä eliöstä ja ympäristöstä tehokas kokonaisuus.
Molemmissa tehtävissä aivot mahdollistavat pääosin tiedon prosessoinnin ja tallennuksen kautta monenlaisten reagoinnin, erityisesti oppimisen kautta.
Aivojen tutkimusta tehdään esimerkiksi neurologian että neuropsykologian parissa. Monia asioita ihmisaivoista ei vielä pystytä selittämään. Tietoisuuden synty fysiologisista prosesseista on kenties vaikeimmin selitettävä ongelma, jonka kohdalla tyydyttävä ratkaisu on vielä kaukana, jos lainkaan saavutettavissa. Ensimmäisiä viitteitä uudesta lupaavasta tutkimussuunnasta on itseorganisoituminen ja siihen liittyvä emergenssi.
Oppimisessa aivojen neuronien välille muodostuu yhteyksiä, täten aiheutuu se että eliö kykenee päättelemään saamiensa havaintojen perusteella asioita ympäristöstään - perustuen aiempiin havaintoihin.
|
|
|
tallennettu
|
Musiikki on ihana juttu.
|
|
|
Kotkansilmä
|
|
« Vastaus #22 : 30.03.2006 23:33:59 » |
|
Eikös siellä Papua- Uudessa Gineassa alkuperäiset ihmiset syöneet tappamiensa vihollisten aivot!! JA mitä siitä seurasi, ei suinkaan valtaisa voiman ja tietoisuuden lähde, vaan hitaasti hiipuva tauti. EN menis sorkkimaan, tai ainakaan syömään ihan heti. No keitettynä, kaltattuna ja lievästi paahdettuna, niin ja välittömästi pois heitettynä, en kyllä säästäisi
|
|
|
tallennettu
|
Hetkiä, joita olen kanssanne, haluan unohtaa hetkeksi.
|
|
|
Riitta
|
|
« Vastaus #23 : 31.03.2006 23:27:16 » |
|
Onko tama nyt samaa kun joskus on opetettu Pavlovin koiratesteja, oppimisen ja erehtymisen tieta? Diamond
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #24 : 31.03.2006 23:45:46 » |
|
Ehdollistumista olemme kaikki opetelleet tähän maailmaan syntymästämme asti, koska meidän on täytynyt kasvaa materiassa. Henkistä kasvua on opetella siitä pois.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Riitta
|
|
« Vastaus #25 : 31.03.2006 23:53:29 » |
|
Ettemme ole riippuvaisia materiasta/ Diamond
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #26 : 01.04.2006 00:01:39 » |
|
Ihan niin, emme ole riippuuvaisia materiasta, mutta täällä ollessamme elämme sen keskellä, joten oikea suhtautuminen on avain asemassa - käyttäkäämme havainnoitamme materiasta avaimena ikuisen energian ymmärtämiseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kotkansilmä
|
|
« Vastaus #27 : 01.04.2006 08:51:44 » |
|
Siis, meillähän on näkymätön suhde kaikkiin ja kaikkeen, sitä voimakkaampi, mitä läheisempi on tuo kohde, esim. vaikka tavaroihin, joita on ympärillämme, niihinkin meillä on eriasteisia kiintymyksiä, ja mitä turhempia,tarpeettomam- pia ne ovat sitä raskauttavampi suhde, no tietysti kaikki on suhteellista, mut- ta kuitenkin. Siinäpä onkin opettelua, luoda sellainen ympäristö, joka ei liikaa rasita meitä! Silloin on henkinenkin kasvu, olisiko jotenkin helpompaa, ehkä, toivottavasti.!
|
|
« Viimeksi muokattu: 01.04.2006 22:59:20 kirjoittanut Kotkansilmä »
|
tallennettu
|
Hetkiä, joita olen kanssanne, haluan unohtaa hetkeksi.
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #28 : 01.04.2006 20:08:49 » |
|
Ympäristö olkoon millainen tahansa, kysymys on siitä, miten siihen suhtaudumme. Eihän kalakaan takerru pohjakasvilllisuuteen, tai puu säästele lehtiään. Tavoitteena kai on elää ja nauttia rasittumatta tästä monimuotoisesta kaaoksesta. Syksyn tullen auliisti luopua lehdistään. Antaa materian tulla ja mennä. Ihan jees että kaikkea materiaa on, mutta yhtä hyvin on jees, vaikkei ookkaan. Luonnossa vieras askeettisuus on sitäpaitsi myös eräs riippuvaisuuden muoto, jossa 'antimateria' on saanut materian merkityksen, ja arvon. Miten tämä liittyy sitten aiheeseemme; aivot? Ihan jees, että aivot on, mutta yhtä hyvin on jees, vaikkei ookkaan. Olemmehan aina näkymättomässä, aineettomassa suhteessa kaikkiin ja kaikkeen, Kotkansilmää lainaten. Älköömme siis samaistuko aivoihimme, materiaan, vaan hyväksykäämme myös näkyväinen osa elämää, tämän maailmanmateriaalin lait, kuin pelisääntöinä, hengen heijastumana (varjona, joka syntyy valon ansiosta), vaikka tiedämmekin, että oikeasti elämme hengestä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kotkansilmä
|
|
« Vastaus #29 : 01.04.2006 23:14:35 » |
|
Ympäristö olkoon millainen tahansa, kysymys on siitä, miten siihen suhtaudumme. Eihän kalakaan takerru pohjakasvilllisuuteen, tai puu säästele lehtiään.
Miten tämä liittyy sitten aiheeseemme; aivot?
Hyvä, tuo suhtautuminen. Mutta jos se ei kaikilta onnistukkaan olemaan noin helppoa, pois tuosta vaan. Siis, ja aivan huomaamattomasti ( yleistäen ) kerttyy nurkkiin ns. tarpeellista, mutta hyödytöntä kamaa. SE ( he ) vaativat huomiota osakseen, ei heitä saa hyljeksiä, ja jättää nurkkiin lojumaan tarpeettomina. Olemme hankkineet heidät tarpeelisina ja unohtaneet. Olemme sitoneet hiukkasen omaa energiaamme tähän JA HAH, tätähän kaikkea me noilla aivoilla mm. teemme. Pyöritämme tätä sirkusta nuppimme ympärillä.
|
|
|
tallennettu
|
Hetkiä, joita olen kanssanne, haluan unohtaa hetkeksi.
|
|
|
|