Valoilmiöt
Normaaleista aistinsoluista lähtevä tieto muuntuu verkkokalvon läpi
kulkiessaan monessa eri vaiheessa, aivan kuin se kulkisi erilaisten
sähköisten filttereiden läpi. Kun verkkokalvon rakenne muuttuu, kuvaan
ilmaantuu puutosalueiden lisäksi häiriöitä, erilaisia valoilmiöitä ja kuvan
värinää. Varhaisimpia ovat pienet kipinää muistuttavat tuikahdukset, joita
saattaa esiintyä jo ennen kouluikää. Lapset kertovat niistä harvoin, eikä
niistä osata kysellä. Maissa, joissa on tulikärpäsiä, saatetaan kiinnittää
huomiota siihen, että lapsi puhuu tulikärpäsistä kylmänä vuodenaikana,
jolloin tulikärpäsiä ei ole.
Rengasskotoman muodostuttua ilmaantuu useille retiniitikoille valoilmiöitä,
jotka liikkuvat skotoma-alueen sisälaitaa pitkin. Ne ovat eri henkilöillä
muodoltaan hämmästyttävän samanlaisia. Niitä kuvataan "makkaroiksi",
"banaaneiksi" tai "sauvoiksi" ja ne liikkuvat yleensä myötäpäivään
ympyränmuotoista rataa siten, että niiden asento ympyrän säteen suhteen
pysyy samana. Valoilmiö ilmaantuu usein äkillisen liikkeen, yskäisyn tai
naurahduksen yhteydessä, mutta toisinaan myös ilman selvää syytä. Valoilmiö
lähtee liikkeelle yleensä samasta kohdasta, josta hetken päästä voi
ilmestyä toinen, sitten kolmas, neljäs tai viides "makkara", joka lähtee
kiertämään ympyrää samalla nopeudella kuin ensimmäinen (ks. kuva 8 ja
animaatiot internetissä). Jonkin ajan kuluttua ensimmäinen valoilmiö
sammuu, ja sen jälkeen toiset katoavat peräjälkeen. Valoilmiöiden
liikkumisnopeus vaihtelee henkilöstä toiseen ja samallakin henkilöllä
kerrasta toiseen.
[Kuva 8. Mustavalkoinen rintakuva hymyilevästä, keski-ikäisestä naisesta, jolla on tummat, lyhyet hiukset ja yllään pallokuvioinen asu. Kuvan edessä on ikäänkuin ympyrän kehällä neljä suurta, makkaranmuotoista, valkoista aluetta, jotka peittävät naisen kasvot osittain alleen. Makkaroiden kohdalla kuvaa ei näy lainkaan.]
(http://www.kolumbus.fi/retinitis/hatut/julkaisu/Kuva8.jpg)
Kuva 8: Monilla retiniitikoilla valoilmiöt muistuttavat muodoltaan
nakkimakkaraa, toisilla ohuempaa, toisilla paksumpaa, joillakuilla
valoilmiö on muodoltaan lähempänä banaania. Joskus pari makkaraa voi myös
olla päistään kiinni toisissaan. Tähän kuvaan on valoilmiöt tehty
sellaisiksi, että ne kohtalaisen hyvin muistuttavat tiettyä hetkeä
valoilmiöiden ilmaantuessa keskustelun aikana häiritsemään
keskustelukumppanin kasvojen näkemistä.
Valoilmiöiden säännöllinen rakenne ja käyttäytyminen viittaavat siihen,
että niillä on yhteys verkkokalvomuutoksen rakenteeseen. Muutos solujen
välisissä yhteyksissä tekee mahdolliseksi sen, että jossain kohdassa
syntyvä aktivaatio siirtyy verkkokalvon horisontaalisia säikeitä pitkin
sivullepäin niin voimakkaasti, että se laukaisee aktivaation myös kohti
aivoja kulkevissa säikeissä, aivan kuin verkkokalvolle olisi langennut
voimakas valotäplä. Normaalistikin aistinsolujen aktivoitumisesta lähtee
tieto viereisille verkkokalvon alueille, mutta se ei aiheuta tällaista
illusorista näköhavaintoa.
Valoilmiöitä on "makkaroiden" lisäksi useita erilaisia. Hyvin tavallisia
ovat erilaiset ohuet, häilyvät verkot kuvan edessä ja ohuet "madot", jotka
kiemurtelevat keskeisen näkökentän poikki. Koko näkökenttä voi myös peittyä
voimakkaaseen valosumuun, jonka läpi ei näe mitään. Se ilmaantuu usein
häikäistymiseen liittyvänä, mutta joskus aivan pienen valolähteen, kuten
kynttilän valon, aiheuttamana.
Makuladegeneraatiotkin aiheuttavat illusorisia kuvia, mutta ne ovat aivan
erilaisia kuin RP-retiniitikoilla ja muodostuvatkin ilmeisesti toisella
tavoin. Näitä usein hyvin dramaattisia kuvia kutsutaan Charles Bonnet
-ilmiöksi ensimmäisen raportoijan mukaan. Kun verkkokalvon keskeiseen
kuvaan tulee vääristymiä ja puutosalueita, aivot paikkaavat kuvaa parhaansa
mukaan. Keskeisen muutoksen alkaessa kattaa koko keskeisen näön
arpikudoksessa on epäsäännöllistä toimintaa, joka aivoissa tulkitaan
milloin miksikin. Usein kuva on niin todellisen näköinen ja samalla
uhkaava, että henkilö säikkyy ensimmäisillä kerroilla pahanpäiväisesti.
Aivot ovat yhdistäneet palaset kuvamuistissa säilyneisiin kuviin. Toisilla
MD-retiniitikoilla näkökentän keskellä näkyy kukka-asetelmia ja vilahtelee
tuttavia tai kuuluisuuksia. Samassa perheessä ja samanlaiselta näyttävien
muutosten aiheuttamat kuvat voivat olla hyvin erilaisia. Yksi potilaistani,
jonka kahdella sisarellakin on makuladegeneraatio, valitti joutuneensa
kaltoin kohdelluksi, kun sisaret näkevät kukkia ja perhosia ja hän näkee
vain raitiovaunuja.
Charles Bonnet -ilmiö pitäisi muistaa aina, kun vanhus väittää esim. ammoin
kuolleen sukulaisen tulleen seinän läpi häntä katsomaan. Kyseesä voi hyvin
olla seinälle projisoitunut illusorinen kuva, jota heikkonäköinen henkilö
ei erota todellisesta. Hänen ei siis tarvitse olla sekava eikä kyseessä
olla hallusinaatio vaan illuusio.
http://www.kolumbus.fi/retinitisCopyright Retinitis-yhdistys ry. Julkaisun aineistoa – tekstiä ja kuvaa
