seuraava »

[Gisella]

Kaipaisin ulkopuolista näkemystä työasiaani, joka rassaa tällä hetkellä niin pirusti. Sain koulutustani vastaavaa työtä parin vuoden opiskelu- ja työttömyysputken jälkeen, mutta jokin tökkii ja pahasti! En ymmärrä laisinkaan. Työ on määräaikainen tämän vuoden loppuun, ja minulla on kahden kuukauden koeaika. Olen pohtinut ihan vakavissani, että pitäisikö ottaa loparit vai sinnitellä hammasta purren tämä reilu puolivuotinen. Lopputilin ottaminen ei käytännössä houkuttele 3 kk karenssin takia, eli olisi löydettävä pian toinen työ tilalle.

Mikä mua vaivaa?!? Tämä projekti tuo hienon lisän ansioluettelooni, mutta se ei ajatuksena paljoa lämmitä, kun muuten työ tuntuu ainakin tässä vaiheessa pakkopullalta. Haluaisin ajatella, etten ole vaan vielä päässyt työhön kunnolla sisään (nyt meneillään 3. viikko...), mutta ahdistaa silti. Tuntuu ihan hullulta, että olen haaveillut viimeiset pari vuotta oman alan työpaikasta, ja nyt en osaa iloita siitä. Fiilis on tällä hetkellä se, että menisin mieluummin tekemään melkeinpä mitä tahansa muuta. :/

Olen ihan pihalla, enkä saa oikein mistään kiinni. Kaikki näkökulmat, kortin nostot, intuitiot ja mietteet ovat tervetulleita. 

[Ave^^]

Hei kohtalontoveri.  Olen miettinyt, että onkohan nyt todella sellainen aika liikkeellä, että monet asiat joko ärsyttää tai ei vaan suju millään? Kun tuntuu sellaista henkeä olevan monessa paikkaa.

Minäkin olin onnellinen saadessani työn, joka vielä on ihan mukava, mutta tässä on nyt tullut peetä, jolle en ole voinut mitään, niskaan ja fiilis on kokonaan poissa, lähinnä negatiivinen. Sen palauttaminen on vaikeaa, kun mitään positiivista tässä tuskin on saamassa, itse pitäisi vaan saada oma fiiliksensä hyväksi. Samaa mietein, että pitäiskö jättää kesken vaan. Mutta kun kyseessä on lyhyt määräaikainen pesti, niin kyllähän sen kestää. Varsinkin jos sinäkin tarvitsisit hyvän merkinnän cvseesi?  Kyllä se aika oikeasti menee siitä, ja oikeastaan huonompi fiilis olisi silloin kun on luovuttanut, mukavempi se on jälkeen päin ajatella itseään selviytyjänä ja tilanteen voittajana.

Mutta tää *** fiilis syö kyllä työn jäljen tulosta.. ja epämukavat fiilikset ui sinne vapaa-ajallekin..  Mutta, sitä voimme miettiä, kuinka moni joutuu olemaan vastenmielisessä vakityössä pakosta. Tällaisessa tilanteessa pitää vain käyttää tehokkaita rentoutumis- ja palautumiskeinoja, opetella niitä jos ei jo osaa.

[Gisella]

Kiitoksia vastauksista. En oikein tiedä mikä tässä mättää. Ehkä se, että kyseisen yrityksen ala ei ole mulle mitenkään tuttu tai kiinnostava, vaikka työnkuva onkin koulutustani vastaava. Ahdistaa tosi paljon, mutten oikein tiedä mitä tekisin. No, jatkan pähkäilyä... ja töitä siinä ohessa.