Kotkansilmä!
Mikä siinä erakkoelämässä tuntuu niin virikkeettömältä?
Minulla siihen kuuluisivat ainakin eläimet,luonnossa oleminen.
Olen tätä ihmiselon kuhinaa monelta kantilta katsonut ja kuunnellut.
Se tuntuu vaan joskus niin mielettömältä etsimiseltä ja aina pitäisi jotain saavuttaa.
En nyt ihan suuren maailman slummialueilla ole kulkenut,kuin joskus oikaissut lomaillessa.
Mutta täällä kotimaassa ja kotikaupungissani olen siellä paljonkin käynyt.
Etsinyt selityksiä ja erilaisia ihmisiä.
Ei heissä mitään pelättävää ole,kunhan tutustuu.
Ovat vain pudonneet tästä oravan pyörästä pois ja pelkäävät omalla tavallaan "tavallisia"ihmisiä.
Pelko on yleensä joku tuntematon alue.Sellainen jota ei ole kohdannut.
Eipä kai minusta kokoaikaiseksi erakoksi olisi,mutta kesä sujuisi vallan loistavasti! :