seuraava »

[Chandra]

Nikita

Kyllä tuota kysymystä voidaan loputtomiin kysyä,mutta on myös toinen puoli siinäkin.

Narkomaaneilla on auttajia,suuri osa myös vapaaehtoistyöntekijöitä.
Heistä on kuitenkin jatkuva pula,koska työ on melkoisen rankkaa,eikä ehkä kovin palkitsevaa,jos nopeita tuloksia halutaan.

Tai ylipäätään lähtee mukaan tuloksia hakemaan.
Tuota kaikkea tapahtuu jatkuvasti,mistä kirjoitit.Mutta,kaikki eivät ota apua vastaan ja kaikkia ei voida pelastaa.
Silti,auttajia sielläkin on.

Valitettavan paljon kuolemaa ja lasten huostaanottoja.Siihen ei koskaan turru.
Mutta yksikin,joka haluaakin muutosta ja onnistuu,on kaiken sen auttamisen arvoista.
Väkisin ei sitä voi tehdä,eikä tuloksia synny.Mutta jokainen joka haluaa,kykenee jollain tavoin auttamaan.

Jonkun sielunsuunnitelmaan tosiaan kuuluu auttaa,ja toisten testata auttajia.

[täysikuu]

Sielunsuunnitelmaan uskon ja tiedän, kärsimykset on ihan kauheet niin monien asioiden suhteen tässä elämässä.

Hurja ristiriita, mutta kun ajatellaan, niin eikös kaikki perustu kaaokseen ja ristiriitoihin  kun ihmiset on kysymyksessä

On sula mahdottomuus elää ommmm ajatuksella ja pelkällä valkoisella puhtaalla valolla. Ikävä kyllä, vaikka haluiskii Tai sitten ei haluis

Ihmisii, me ollaan omituisii ihmisii

Ajatellaan kuitenkin rakkaudellisesti, se ihan oikeasti helpottaa elämää

[^^Queen Nefertiti^^]

AthaMaarit, mistä olet niin varma että edelliset elämäsi on kerrottu sinulle oikein? Tai oletko nähnyt ne? Esimerkiksi minun exäni on varmasti elänyt minusta erossa ollessaan aika pahoja elämiä, mistä paha karma ja auttamis (sovitus) vimma.

Itselläni on tiedossa vain 1 elämä jossa olisin ollut toisen exän kanssa rosvo ja ehkä pettänyt häntä isänsä kanssa, miksi kumpkin tuntui tutulta (ja ihan eri maassa). Anyway muita pahoja elämiä ei olekaan tiedossa. En voi sanoa että olisi muistikuvaa siitä että olisin ollut hirmuhallitsija, ehkä hyvä sellainen pikemmin. Maaherra, soturi (no silloin kai pitää tappaa?), faaraon neuvonantaja, merikapteeni, planeetan hallinnossa. Ja mitä vielä.
Pankkiiri. Kartanonrouva. Mahdollista, mutta uskonko tosissaan noihin kanavoijiin? Ainakaan ei itsestä tunnu siltä että olisi ollut kovin äskettäin paha, minulle on sanottu että on hyvin paljon edellisiä elämiä, tuhansia, eli ei ihme kun planeetta alkaa tuntua vähän liian nähdyltä paikalta.

Ymmärrän ton sovittamistarpeen jos on tullut tehtyä vähän mitä vaan ja edelleen tekee samalla tavalla; voi auttaa toisaalla mutta olla läheisille piittaamaton, tällaista olen siis nähnyt.

[Chandra]

Niin,kyllähän sitä yhtä ja toista näkee ja kerrotaan.
Mutta eikö kuitenkin ole tarkoitus elää tässä ja nyt,tätä elämää?

Ei niihin entisiin kannata jäädä sidoksiin ja antaa niitten rajata tämän elämän tekemisiä.

Huolehditaan vain läheisistämme ja niistä,jotka tiellemme osuvat.
Ja välillä ollaan itse myös autettavia,jokainen jossain vaiheessa.
Lapsuudesta vanhuuteen on pitkä ja tapahtumarikas tie.

[Pallaskissa]

Mutta eikö kuitenkin ole tarkoitus elää tässä ja nyt,tätä elämää?

Ei niihin entisiin kannata jäädä sidoksiin ja antaa niitten rajata tämän elämän tekemisiä.

Olen täysin samaa mieltä.

Mitä sielunikään ja ymmärrykseen tulee, niin enpä tiedä... Muistan useita entisiä elämiäni ja  minun on kerrottu olevan hyvin vanha sielu, elävän viimeisiä elämiä täällä maan päällä. Tunnen tyynen ymmärryksen sijaan valtavaa myötäkärsimystä ja suurta turhautumista, kyllä, jopa voimatonta raivoa.

Miten paljon parempi paikka maailma olisi, jos ei olisi välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä!

[hopeatähti]

Miten paljon parempi paikka maailma olisi, jos ei olisi välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä!

Tietämättömyyttä mistä?

[sininen]

Tässä yksi kryon teksti...

Numero yksi: ”Rakas Kryon, minä olen erittäin suunniltani siitä, mitä näen uutisissa. Se ei tyydytä minun sieluani. Se saa minut huolestumaan. Minä yritän pitää yllä positiivista asennetta. Minä etsin maailmanrauhaa, mutta joka puolella minne katsonkin, mistä lähetetään uutisia, näyttää siltä, että kaikki hajoaa käsiin. Tiedäthän, kaikki pahenee, Kryon! Juuri siihen aikaan, kun sinä sanoit energiaa tuotavan maapallolle, jolloin me näkisimme parannuksia, jolloin jonain päivänä meillä olisi todellisia ratkaisuja, niin me saammekin kauhua sen sijaan! Miten me perustelemme nämä kaksi asiaa? Se on turhauttavaa. Eikä ainoastaan tämä, jos minä itse vielä pystyisinkin oikeuttamaan sen, mutta miten minä puhun ystävilleni siitä, kun he tulevat ja itkevät niitä, jotka me olemme menettäneet, kun he näkevät vihaa ja sotaa, kun he näkevät kaiken pahenevan, paranemisen sijasta? Mitä minä teen, taputan heitä päähän ja kerron energioiden muuttuvan? Ei. Minä haluan oikeita vastauksia.”

Ensinnäkin, rakas ystävä, tartu kiinni jumaluudestasi! Ymmärrä se, mitä tapahtuu, että voit huokua rauhaa. Tee niin riippumatta siitä, mitä uutisissa on, ja kun ystäväsi tulevat luoksesi, sinulla on kuitenkin Jumalan rauha elämässäsi. Sinä olet jumaluuden lähettiläs. Aktivoi intuitiivisesti ne DNA-kerroksesi, jotka antavat sinulle rauhan ja jumaluuden epävarmuuden ja turhautumisen kohdatessa. Tämä on ensimmäinen. SINÄ olet ensimmäisenä, jopa ennen etsimääsi selitystä. Opettele hyväksymään se, että silloinkin, kun kaikki sinun ympärilläsi näyttää haiskahtavan haasteelta, on olemassa hiljainen piste nimeltään SINÄ, missä ystäväsi voivat istua ja löytää lohtua sinun energiassasi. Tämä on sitä, mitä majakka tekee myrskyn iskiessä… se johdattaa muita turvalliseen satamaan.

Minäpä kerron teille, mitä on tekeillä, ja minä käytän vertauskuvaa. Mitäpä jos olisi olemassa kaikkein korruptoitunein kansa maapallolla? Kaikki siellä olisi korruptoitunutta. Et sinä, mutta teeskentele kanssani. Teeskentele, ettei siellä ole yhtään pientäkään korruptoitumatonta osaa, ja kansa olisi ollut korruptoitunut sata vuotta. Suoraa puhetta: Jokainen oli mukana. Tavallisella ihmisellä ei ollut mahdollisuutta päästä minnekään, ellei hän osallistunut korruptioprosessiin. Se oli elämäntapa.

Tähän uskoteltuun näkymään astuu nyt uusi johtaja, jolla on rehellisyyttä. Muista, että tämä on vertauskuva. Nyt kuvittele hetken ajan, että sinä olisit tuo johtaja. ja sinä alkaisit yrittää tehdä parhaasi mukaan sellaista, mikä olisi oikein ja viisasta kaikille. Minäpä kysyn tätä: Luuletko sinulla olevan mitään ongelmia? Joitain haasteita ehkä? [Naurua] Ehdottomasti sinulla olisi! Mitä tehdä? Vastaus on se, ettet sinä pysyisi siihen koskaan yksin. Sinun täytyisi aloittaa niistä, jotka ovat sinun ympärilläsi, ja sinun olisi näytettävä heille valosi. Sinun olisi näytettävä heille ero elämällä sitä. Kun he kerran tuntevat turvallisuutta sinun kanssasi, he voivat nähdä sinulla jotain sellaista, mitä he haluaisivat… rehellisyyttä. Melko pian tämä saattaisi tarttua, ja sinulla olisi rehellinen hallitus. Sitten he ehkä levittäisivät sitä edustajainhuoneeseen, kunnes sinulla olisi aina enemmän ja enemmän niitä, jotka astuisivat laivaan, jotka näkisivät sen kaiken viisauden. Kun sinä nostit ”rehellisyyden” harkon ja he näkivät tämän kadoksissa olleen aarteen, he innostuivat. Viisitoista vuotta sitten tämä tuotiin teille tiedoksi eri sanoin kanavoinnissa ”Tarina tervakuopasta”. Tästä tässä on kyse.

Lopetetaanpa kertomus hetkeksi. Minäpä kerron teille, mitä vertauskuva tarkoittaa tähän mennessä. Kuka on tämä uusi vertauskuvallinen johtaja? Johtaja on Ihmisten tietoisuus. Se on noussut nopeasti. Se on muuttunut, ja se on oma energiansa, joka kirjaimellisesti on kotelossa kaikkialla teidän ympärillänne, ja se kerjää tulla löydetyksi. Kun maapallo muuttaa energiaansa, se ei pakota valintaa sinun puolestasi. Tämä on teidän inhimillisen vapaan valintanne pääajatus. Se ei vakuuttele. Se ei yllytä. Se vain on olemassa, jospa haluaisit katsoa sitä kohti. Tämä on kaksinaisuuden prosessin kunnioittamista, eikö olekin? Tämä uusi johtaja, nimeltään parantunut Ihmisten tietoisuus, on täällä ja se sanoo: ”Minulla on teille maailmanrauha. Minulla on teille niihin terveyttä maihin, jotka sitä tarvitsevat. Minulla on teille sellaisia käsitteitä, joiden kukaan ei ole koskaan ajatellut antavan kompromissin ja ratkaisun ratkaisemattomaan. Minulla on teille muinaisen vihan loppu. Minä olen täällä ruokkimassa teitä, jos te olette totuudennälkäisiä.”

Tällaisessa huoneessa, täynnä tähän tietoisuuteen vastaavia Valotyöntekijöitä, pitäisi olla ilmeistä monille teistä, että asiat muuttuvat… erittäin paljon! Miksi nämä uutiset ovat niin pahoja? Tässä on kertomuksen seuraava osa: Tässä vertauskuvassa, kun sinä johtajana saat joitain muitakin auttamaan sinua tässä rehellisyyden etsinnässä, sinä käännät kirkkaan valon päälle (lopultahan sinä oletkin Valotyöntekijä, eikö?) Yhtäkkiä tässä kirkkaassa valossa, kaikki ne, jotka tunsivat pimeyden olevan heidän ystävänsä, saatiin esille, jolloin kaikki voivat nähdä heidät! Mitä tapahtuisi iankaikkisen pimeässä paikassa, jos sinä kääntäisit uskomattoman kirkkaan valon päälle? Minäpä kerron. Pimeä energia alkaisi kipittää, yrittäen löytää piilopaikkoja! Sinä paljastaisit pahimmista pahimman. Kuuluisi parahduksia, tulisi muutoksia, ja yhtäkkiä pimeät asiat, jotka aina olivat olleet olemassa, katsoisivat sinua! Jotkut niistä saattaisivat hyökätä sinun kimppuusi. Mutta ei olisi mitään piilopaikkaa. Vähitellen niiden täytyisi muuttua myös… hyväksyä uusi valo, tai löytää joku toinen pimeä paikka.

Niiden syiden vuoksi, mistä on jo keskusteltu, Ihmisluonto pitää draamasta. Sinä huomaat, ettei ole olemassa mitään hyvien uutisten kanavaa. Eikö se olisikin jotain? Paikka, johon sinä voisit virittäytyä ja kuulla hyviä asioita koko päivän, ja jossa sinä voisit kuulla tarinoita siitä, kuinka ihmiset auttoivat ihmisiä? Kuvittele sellainen lähetys, jossa sinä kuulisit voitoista, ilosta ja yleisesti positiivisista kokemuksista! Eikö se olisikin jotain? Ja te saatatte sanoa: ”No, kuka kääntäisi sellaisen kanavan päälle?” Ja vastaus on, ei tarpeeksi moni tällä hetkellä. Me tiedämme sen. Mutta kun niin tapahtuu, ja niin tulee tapahtumaan jonain päivänä, te ymmärrätte, että osa Ihmisten tietoisuutta on todella muuttunut.

Niinpä vastaus kysymykseen siitä, että te olette turhautuneita mediaan on tämä: Ymmärtäkää, mitä tämä muutos saa aikaan. Teidän ”rehellisissä ja tasapainoisissa” uutisissanne te vastaanotatte ”rehellisiä ja tasapainoisia HUONOJA uutisia”. Te saatte vaan osan siitä, koska sellainen on Ihmisluonto. Se kattaa ”ryntäilyn”, ja negatiivisuuden lisääntyminen johtuu valon lisääntymisestä! Ymmärtäkää intuitiivisesti, että on olemassa toinenkin puoli, mutta se ei näy. Ymmärtäkää omassa tietoisuudessanne se ilo, joka on myös olemassa, jotta te voisitte tasapainottaa tilanteen omassa logiikassanne. Ymmärtäkää vertauskuvallisen johtajan mahdoton tehtävä: vanhan energian hämmentäminen saa jokaisen yhtäkkiä tukehtumaan pimeyden pölystä.

[Pallaskissa]

Miten paljon parempi paikka maailma olisi, jos ei olisi välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä!

Tietämättömyyttä mistä?

Välinpitämättömyys johtaa tietämättömyyteen.

[hopeatähti]

Miten paljon parempi paikka maailma olisi, jos ei olisi välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä!

Tietämättömyyttä mistä?

Välinpitämättömyys johtaa tietämättömyyteen.

Tietämättömyys voin näyttää välinpitämättömyydeltä.

Välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä mistä?

[Lilli]

Oletteko huomanneet sellaista, että omakohtaiset kärsimykset kasvattavat ihmisestä loistavan auttajan? Tietenkin sillä edellytyksellä, että on löytänyt rakentavat ratkaisut omiin ongelmiinsa.

Auttaminen on taitolaji. On osattava arvioida realistisesti omat kykynsä ja rajoitteensa. On tapauksia, joille ei yksinkertaisesti voi mitään ja tämän hyväksyminen on jo melkoinen kalkki juotavaksi. On tapauksia, joita yrittää auttaa, mutta eivät he apuamme kaipaa. On edelleen vielä tyyppejä, jotka ihan kylmästi käyttävät hyväntahtoisia ja auttavaisia ihmisiä hyödykseen. Hedelmällisiä tapauksia voivat olla ne, jotka tiedostavat ongelmansa, haluavat tehdä niille jotakin ja kääntyvät sopivan henkilön puoleen, mikäli eivät osaa itse asioitaan ratkaista.

Itse tiedän elämäntehtäväni. Siihen liittyy auttamista. Homma menee yleensä niin, että avun tarpeessa oleva löytää minut, ei toisin päin.

Mutta entä globaali toiminta? Jos haluaa elää ekologisesti kestävässä ympäristössä, itse kunkin on aloitettava ekologisesti kestävä toiminta itsestään ja perheestään. Tässäkin tapauksessa keskitytään siis ensin itseen, sitten vasta toisiin. Hyvällä tuurilla tai ehkä sitkeällä työllä saadaan kerättyä kriittistä massaa, siis suuri joukko ihmisiä, jotka haluavat eää ekologisesti kestävässä ympäristössä ja tämän massan avulla voidaan mahdollisesti vaikuttaa ympäristölainsäädäntöön. Suurissa asioissa on vaikea toimia yksin, liittoutumisessa on se voima, joka EHKÄ vie asioita eteenpäin.

Jotkut mieltävät karman siten, että ei puututa kenenkään asioihin, koska se on HEIDÄN karmaansa. Itse ajattelen siten, että myös TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMINEN voi kartuttaa karmaa. Sen takia toimin aina, jos sisäinen ääni siihen kehottaa. Kerran mm. näin keskellä katua, kuinka pultsari kuristi nuorta naista. Pultsari yritti kai pummata naiselta (olematonta) viinaa. Ei käynyt mielessäkään vain pyöräillä silmät ummessa ohitse, eritoten kun nainen huusi apua. Tilanne oli saman tien ohitse, kun erittäin suivaantuneena puutuin tilanteeseen.

Summa summarum: auttaminen on niin vaativa laji, että omien asioiden on syytä olla kunnossa, ennen kun alkaa toisten asioita parantamaan. Jos et tiedä, mikä itsellesi on hyväksi, niin miten voisit toisenkaan parhaan tietää?

[Pallaskissa]

Tietämättömyys voin näyttää välinpitämättömyydeltä.

Välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä mistä?

Siitä, että me olemme muutakin kuin Minä Itse. Että rajaa Minun ja Sinun välillä ei ole. Sitä voi kutsua rakkaudeksi, ykseydeksi, tietämiseksi.

[Linn]

Kyllä minäkin ajattelen ennemmin niin, että kyllä muita saa auttaa ajattelematta heidän sielunsuunnitelmiaan. Jos on tarkoitettu, ettei kärsivän anneta kuolla eutanasian avulla, ei niin myöskään tapahdu. Tämä on vain minun uskomukseni, mutta sen mukaan kaikella on tarkoituksensa.

Käsittääkseni AthaMaarit, niin kuin minäkin, muistaa entisiä elämiään ihan itse. Vaikka toki niistäkin voi kiinnostua liiallisuuksiinkin asti, niin kuin mistä vain muustakin, en usko että siitä on pelkoa tervejärkisen ihmisen kohdalla. Päinvastoin, EE-tutkimus on mielestäni yksi hyödyllisimpiä "harrastuksia": siinä oppii todella paljon elämästä, itsestään ja muista - sekä lisäksi vielä historiastakin, jolla on meille paljon opetettavaa niin henkilökohtaisella kuin yleisemmälläkin tasolla.

Mielestäni esim. meidän hyvinvoivien länsimaalaisten tehtävä on pyrkiä parempaan maailmaan kaikille, mutta jokainen antaa sen verran kuin jaksaa. Kärsimystäkin tarvitaan ja olen tämän valmis hyväksymään sielutasolla, mutta kun ajatellaan yksittäistä olentoa, on se sitten eläin tai ihminen, on mielestäni vain inhimillistä yrittää vähentää hänen kärsimyksiään, jos siihen on meillä mahdollisuus. Omasta mukavasta elämästä on turha kantaa huonoa omaatuntoa.

Linn

[^^Queen Nefertiti^^]

Kaikille auttajille allaoleva.

Minua ei jotenkin maailmantuska ahdista tällä hetkellä. Haluan vain omaan työelämään selkeyttä ja on joku epämääräinen haju siitä miten sen voisi tehdä..

"Summa summarum: auttaminen on niin vaativa laji, että omien asioiden on syytä olla kunnossa, ennen kun alkaa toisten asioita parantamaan. Jos et tiedä, mikä itsellesi on hyväksi, niin miten voisit toisenkaan parhaan tietää?"

[Ozzette]

Omasta mukavasta elämästä on turha kantaa huonoa omaatuntoa.

Naulankantaan Linn ! Täysin samaa mieltä ! Sekä omasta mukavasta, että myös ikävästä elämästään.

[hopeatähti]

Tietämättömyys voin näyttää välinpitämättömyydeltä.

Välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä mistä?

Siitä, että me olemme muutakin kuin Minä Itse. Että rajaa Minun ja Sinun välillä ei ole. Sitä voi kutsua rakkaudeksi, ykseydeksi, tietämiseksi.

Miksi ei jeesus parantanut kaikkia jotka hän kohtasi?