Leijona miehenä voin sanoa että jos loukataan syvältä - mitä leijonalle hylätyksi tuleminen on, niin hankalaa voi olla. Me leijona-miehet osataan kyllä olla maailman kylmimpiä jos niikseen tulee. Liittynee "huonoon" itsetuntoon.
Ainoastaa aidosti katumalla, osoittamalla se ja painumalla maanrakoon leijonamies voi tuntea itsensä välttämättömäksi ja saapua sinut "pelastamaan", näin jälleen se pakollinen leijonan tarve olla se AINOA ihminen rakkauden rintamalla on toteutunut
Itseäni miettien minulla tosiaan on tarve "pelastaa" ja lohduttaa ihmisiä että voin tuntea itseni tärkeäksi, Rakastetuksi. Osaappa tuota nyt sanoa mitä tässä ollaan kun ei itekkään kokoaikaa pysy kartalla mutta jos osaat kantaa leijonamiehen kruunua lähes palvomalla, häntä kuitenkin yliampumatta ja täydestä sydämestä, vilpittömästi, niin peli ei ole menetetty
Pätee myöskin leijonanaiseen.
Leijona rohkenee rakastaa täydestä sydämestä.
Mutta tullessaan turhanpäiten torjutuksi, kyyti kylmenee.
Moneen kertaan lämmitetty soppa happanee, vaikka kuinka laittais maustetta sekaan.
Katumusharjoitukset on jokaisen meistä joskus tehtävä erinäisissä suhteissa, mutta parempi ois suolata se soppa muulla kuin kyynelillä, sekä jättää vanhojen luiden kaluaminen koirille.
