seuraava »

[sideman]

Hei Lilli ja muutkin!

Kyllä on elämä helppoa kun ei ole kundaliinioireapinaa selässä 24/7! Oma käsitykseni (luetun perusteella) on, että kundaliini kolkuttelee aina väliajoin, periodeittain. Tuo periodi voi olla eri ihmisillä vaikka 3 vuotta tai 7 tai 10. Kai lähes mitä vain. Näin lukemani perusteella. Pysyttelisi nyt vain remissiossa mahdollisimman kauan. Aika näyttää. Minulla harmi vain jos joutuu aurinkoisissa paikoissa (en tarkoita nyt esim Suomen kesää) aina jatkossa kyttäämään oireita milloin ne alkavat ahdistella tai alkavatko ne lainkaan. Pelko ja ahdistus ruokkivat sitten itse itseään ja hankalia tilanteita voi tulla. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen.

Ainoat kundaliiniin viittaavat oireet on pranan virtailuun liittyvä tunne, aikalailla kuin kylmät väreet tuntuisi, paitsi että ne ovat lämpimiä/neutraaleja ja kestävät esim minuutteja normaalin kylmän väreen pariin sekuntiin verrattuna. Näitä värinöitä tulee ehkä kerran tunnissa karkeasti arvioiden. Tuntemus ei ole epämiellyttävä lainkaan. Tämä tuntemus tuntuu useimmiten pään alueella, kasvoissa, korvien alapuolella tai korvien takana sivuilla ja takaraivolla. Poikkeuksellisen vahvasti tuo tuntemus tuntuu poskien seudussa ja silmäluomissa ja rajoittuu TASAN silmien väliin korkeussuunnassa. Oletan tämän liittyvän siihen, että prana virtaa vähintäinkin osittain aukiolevan kurkkuchakran läpi yrittäen läpäistä 6.chakran ja sitten edelleen ylös 7. chakraan/läpi siitä... 6.chakra vaikuttaisi kuitenkin olevan kiinni, joten tuo pranan ylöspäin suuntautuva virtaus pysähtyy tähän patoon sitä läpäisemättä.

En millään muotoa väitä tietäväni kuNDalinii-shaktista sen enempää kuin kukaan muukaan täällä,
mutta sen perusteella  mitä olen unilukemisena YKU'a yrittänyt tavailla alkukielellä enkun kieliseen
käännökseen vertaillen, minulle on tullut sellainen käsitys -- joka toki osin perustuu myös muiden
yoga-upaniSat'ien silmäilyyn -- että joogan eli samaadhin eli puhtaan tietoisuuden jne. kokemus
edellyttää praaNan liikkeen hillintää (praaNaayaama, praaNa-rodha), jolloin mieli samalla hiljenee:

hetu-dvayaM hi cittasya vaasanaa ca samiiraNaH
(Kaksi syytä mielen eksistenssiin ovat vaasanaat ja praaNa(n liike))

tayor vinaSTa ekasmiMs tad-dvaavapi vinaSyataH
(Kun niistä toinen "tuhotaan", myös toinen annihiloituu.)

tayor aadau *samiirasya jayaM* kuryaan naraH sadaa
(Noista kahdesta hemmon tulee aluksi harjoittaa *samiiran eli praaNan [liikkeen] hallintaa*)

YKU I , 1 - 3

Lienee siis parempi puhua kuNDalinii-shaktin liikkeestä kuin praaNan liikkeestä??

Oli miten oli, mm. muula-bandha saa aikaan sen, että praaNan variantti nimeltä apaana (alaspäinen "hengitys" , apa + aana)
nousee ylöspäin ja yhtyy agniin jossakin kai navan seutuville, jolloin kuNDali-käärme oikenee (Rjvii bhavet kuNDalii), ja
herättää samalla kuNDalinii-shaktin, joka tietyillä harjoituksilla ohjataan brahma-naaDii'hin eli suSumnaan...

 

[pikkari]

Sidemanilla on kyllä tietoa mutta ilmaisu kummajaista. Haluisin nähdä sut livenä
Oikeilla jäljillä anyway
Juurichakra pitäis aktivoida silloin kun tällaset oireet leimahtelee. Toki jokainen tapaus ihan omanlaisensa.

[khanda]

Mulla on tosiaan sellainen tunne että osa alemmista chakroistani on lukossa tai epätasapainossa, mikä ehkä voisi selittää paniikkikohtaukset aina kun jotain suurempaa aktiviteettia tuolla pääkopan ja tietoisuuden seutuvilla ilmenee? Kamala pelko tiettyjä henkisiä kokemuksia yms kohtaan, vaikka nuo asiat kuitenkin ovat itselleni niin tärkeitä. Otsa- ja kruunuchakra mulla aukesi ainakin osittain joskus parikymppisenä, myös sydänchakra tuntuu pyörivän ihan hyvään malliin, mutta nuo alemmat tunnepuolen chakrat ovat pysyneet aikalailla neutraalina ja tyhjinä elämässäni. Olen toisinaan kokenut joitain kundalinienergiavirtauksia kehossani, mutta ne ovat olleet aika lieviä ja tuntuneet ihan miellyttäviltä. Tuo pään alueen aktiivisuus on kuitenkin sellaista oudon pelottavaa mitä vastaan rupeaa jotenkin automaattisesti taistelemaan.. Näiden energioiden kanssa kun kuitenkin pitäisi olla aika varovainen.

[mii-i]

Mielenkiintoista...
Itselläni tuohon kundalinin aktivoitumiseen liittyi kylläkin myös hyvin intensiivinen meditoimisjakso, jota avustin vielä pienillä psilosybiiniannoksilla (ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen psykedeelikokeiluni). Tuntuu tärkeältä mainita tämä koska nuo tunnetusti laukaisevat jos jonkinlaista energiaa tuolla kundaliniosastollakin, mutta eipä sekään tosiaan ihan kaikilla ilmene (ainakaan samalla tavalla). Kiinnostaisi selvittää voiko horoskoopin/personaallisuuden avulla selittää millä tavalla tämänkaltaiset kokemukset ilmenevät eri ihmisillä.  
Uskoisin että astrologiankin avulla voi selittää ainakin osittain tiettyjä tapahtumaketjuja, ehkä planeetat oli oikeilla kohdillaan silloin kun tein päätöksen ryhtyä tuohon oman henkisyyteni 'boostausprojektiin'.. Vaikea sanoa, mutta näen usein jonkinlaista synkronisiteettia omassa elämässäni, jota ainakin jälkeenpäin voi sitten selittää hyvinkin osuvasti erilaisia spirituaalisia tulkintamenetelmiä käyttäen. Olisi hauska oppia myös ennakoimaan jotain tapahtumia, ja oppia tulkitsemaan elämässä tapahtuvia käänteitä juuri sillä hetkellä kuin ne tapahtuvat, eikä vasta jälkiviisastellen.
Nytkin näen selkeää synkronisaatiota siinä että olen sattunut löytämään tämän foorumin juurikin tällä hetkellä kun tunnen tarvitsevani apua, inspiraatiota ja uusia ihmiskontakteja elämääni.

Vähän samassa tilanteessa itsekin tänne eksyin.

Ainakin mulla useammassakin kohtaa (mm. n ja asteroidien asemissa) on tullut vastaan, ettei tätä päätä kannata sotkea psykedeeleillä/ päihteillä.
En sinänsä ole niistä mitään mieltä, mutta itseni tunnen muutenkin niin hyvin, että myönnän varoittelut oikeaksi. Pakenen muutenkin maailmaa muodossa jos toisessa, ja vähän kaikessa, että pahaan koukkuun jääminen/ elämättä jättäminen on helppoa. Vaikka kuinka olisin tasapainossa, on sisällä sellainen melankolinen taivaskaipuu-tyyppi, että on parempi (ainakin vielä) olla vähintään varovainen. Tosin on niitä sekä mieltä, todellisuudentajua että tietoisuutta tasapainottavia ja nostaviakin yrttejä ja sieneksiä

Muitakin ikävähköjä taipumuksia olen onnistunut onkimaan esiin, esim.   n tutkiminen paljasti, miksi päädyin nuorempana siihen itsetuhomuotoon mihin päädyin.

Synkronisiteettiä ilmenee mulla muuten intuition myötä, kun lähden tutkimaan jotain tiettyä, jossakin tajunnanosassa mieltä painavaa juttua- vastaus saapuu aina muodossa, jonka ymmärrän (jokin kiinnostaa "syyttä"-> tiedon hakeminen tuo eteen lisävaloa jo ehkä kauankin pinnan alla kyteneeseen tarpeseen). Vaikken ihan vitivirallisia teitä ja tarkoituksia käyttäisikään. Saatan napsin pikkupalasia spesifisestä alueesta (planeetta kerrallaan), ja huomaan päätelmieni sopivan isoonkin kokonaisuuten (hajatelmiini), vaikken tiennyt tai suunnitellut ennalti mitään.

Tuo on jännä tuo pelko- kun tietoisesti ei pelkää, mutta astinlaudan viimesentillä se nousee jostakin syvältä. Olen pohtinut, jotta johtuukohan se alempien chakrojen epätasapainosta/ otsa- ja kruunukhakran luontaisesta yliaktiivisuudesta. Tai sit se on joku karmaongelma. Tai vaatii jonkin tietyn osa-alueen tietoista ja alitajuista käsittelemistä, ennen ku. Luulen kuitenkin, että kokemuksia annetaan ihan sietokyvyn mukaan- pelko ei ole turha- yliminäni mielestä lienen sitten vielä liian herkkä joihinkin kokeiluihin.

[mii-i]

Se on pikemminkin "älä kokeile tätä vielä" tai "nyt et tiedä, mitä olet tekemässä"-pelkoa. Ihan rauhassa sitä siihen asti on, ja äkkiä ollaan hukassa, jota ei tiedettty itsessä olevankaan. Samankaltainen refleksi, kuin kuumaa liettä vahingossa koskettaessa. Pelon paikka sinänsä poikkeaa hieman.

[Lilli]

Mulla on tosiaan sellainen tunne että osa alemmista chakroistani on lukossa tai epätasapainossa, mikä ehkä voisi selittää paniikkikohtaukset aina kun jotain suurempaa aktiviteettia tuolla pääkopan ja tietoisuuden seutuvilla ilmenee? Kamala pelko tiettyjä henkisiä kokemuksia yms kohtaan, vaikka nuo asiat kuitenkin ovat itselleni niin tärkeitä. Otsa- ja kruunuchakra mulla aukesi ainakin osittain joskus parikymppisenä, myös sydänchakra tuntuu pyörivän ihan hyvään malliin, mutta nuo alemmat tunnepuolen chakrat ovat pysyneet aikalailla neutraalina ja tyhjinä elämässäni. Olen toisinaan kokenut joitain kundalinienergiavirtauksia kehossani, mutta ne ovat olleet aika lieviä ja tuntuneet ihan miellyttäviltä. Tuo pään alueen aktiivisuus on kuitenkin sellaista oudon pelottavaa mitä vastaan rupeaa jotenkin automaattisesti taistelemaan.. Näiden energioiden kanssa kun kuitenkin pitäisi olla aika varovainen.

Kaikenlaiset kehon energiatuntemukset - kundaliinia tai jotain muuta - ovat varmasti yksilöllisiä riippuen ensinnäkin hermoston rakenteesta ja siitä, millä tolalla koko energia- ja tunnekeho on voimakkaampien virtausten alkaessa ja miten mikäkin chakra toimii alun alkaen. Kaikenlaiset traumat ja pelkotilat pysäyttävät virtaukset ja aiheuttavat hankalia olotiloja, kuten esim. niitä paniikkikohtauksia.

Tässä on linkki varsin kattavaan chakrakeskusteluun, kannattaa käydä lävitse. Tämäkin ketju kannattaa lukea pariin kertaan läpi, täällä on varmasti paljon tietoa, jotka voivat sinuakin hyödyttää.

http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=19078.0

[khanda]

Vähän samassa tilanteessa itsekin tänne eksyin.

Ainakin mulla useammassakin kohtaa (mm. n ja asteroidien asemissa) on tullut vastaan, ettei tätä päätä kannata sotkea psykedeeleillä/ päihteillä.
En sinänsä ole niistä mitään mieltä, mutta itseni tunnen muutenkin niin hyvin, että myönnän varoittelut oikeaksi. Pakenen muutenkin maailmaa muodossa jos toisessa, ja vähän kaikessa, että pahaan koukkuun jääminen/ elämättä jättäminen on helppoa. Vaikka kuinka olisin tasapainossa, on sisällä sellainen melankolinen taivaskaipuu-tyyppi, että on parempi (ainakin vielä) olla vähintään varovainen. Tosin on niitä sekä mieltä, todellisuudentajua että tietoisuutta tasapainottavia ja nostaviakin yrttejä ja sieneksiä

Muitakin ikävähköjä taipumuksia olen onnistunut onkimaan esiin, esim.   n tutkiminen paljasti, miksi päädyin nuorempana siihen itsetuhomuotoon mihin päädyin.

Synkronisiteettiä ilmenee mulla muuten intuition myötä, kun lähden tutkimaan jotain tiettyä, jossakin tajunnanosassa mieltä painavaa juttua- vastaus saapuu aina muodossa, jonka ymmärrän (jokin kiinnostaa "syyttä"-> tiedon hakeminen tuo eteen lisävaloa jo ehkä kauankin pinnan alla kyteneeseen tarpeseen). Vaikken ihan vitivirallisia teitä ja tarkoituksia käyttäisikään. Saatan napsin pikkupalasia spesifisestä alueesta (planeetta kerrallaan), ja huomaan päätelmieni sopivan isoonkin kokonaisuuten (hajatelmiini), vaikken tiennyt tai suunnitellut ennalti mitään.

Tuo on jännä tuo pelko- kun tietoisesti ei pelkää, mutta astinlaudan viimesentillä se nousee jostakin syvältä. Olen pohtinut, jotta johtuukohan se alempien chakrojen epätasapainosta/ otsa- ja kruunukhakran luontaisesta yliaktiivisuudesta. Tai sit se on joku karmaongelma. Tai vaatii jonkin tietyn osa-alueen tietoista ja alitajuista käsittelemistä, ennen ku. Luulen kuitenkin, että kokemuksia annetaan ihan sietokyvyn mukaan- pelko ei ole turha- yliminäni mielestä lienen sitten vielä liian herkkä joihinkin kokeiluihin.

Huhhuh kun kolisee toi sun teksti, pystyy samaistumaan ja peilaamaan itseään tutunoloisen ajatusvirran sfääreissä. Enpä turhaan eksynyt tänne..

Todellakin oon pyrkinyt seurailemaan sisältäni kumpuavia varoituksia ja siksi lähdin myös tuohon psykedeelikokeiluun hissukseen astellen, ja voi olla että sainkin juuri sen oppitunnin joka oli itselleni sopiva, ja tarpeeksi siedettävä psyykkeelleni, vaikka aika pelottava ja rankka prosessi olikin (ja on vieläkin). Yritän kokoajan oppia paremmin kuuntelemaan omaa Sisintäni/Yliminääni, se kun tuntuu usein tietävän asiat paljon paremmin
Täytyy opetella tutkailemaan asteroidien asemia ja muita vippaskonsteja millä saisi noita omia ajatushyrriä aukenemaan paremmin, ja pääsis vähän sulavammin eteenpäin elämässä muutenkin. Elämää pakoilu kun on ollut itsellänikin aika luonteenomaista, hyvine ja huonoine puolineen. Mielenkiintoista että usein just tietynkaltaisilla (varsinkin feminiinisillä) sieluilla tuo henkisyyteen tähtäävä voima kumpuaa itsetuhoisuudesta. Itselläni ei moista ole ollut, mutta tunnen voimakasta sympatiaa, auttamisenhalua ja rakkautta niitä kohtaan jotka joutuvat niin suuren tuskan ja kärsimyksen kautta kulkemaan.

Intuitio ja synkronisiteetti kulkevat käsi kädessä, ja omalla kohdallani tuo symbioosi ilmenee arkielämän 'sattumina' juurikin tiedonhaussa, ja myös tietyt toistuvat numerosarjat tietyissä tilanteissa pitävät mieltä vireessä, mm. samanlaiset numeroparit 22:22 / 1919 jne. kellonajoissa, autojen rekkareissa ym. Nuo tietysti voi tulkita helposti taikauskoksi, mutta siinä vaiheessa kun ne toistuvat niin säännöllisesti ettei normaali "sattuma" voi niitä selittää, niin sitä energiaa on aika turha ruveta analysoimaan sen enempää, parempi vain rullata mukana ja luottaa 'ohjaukseen'.

Tuo kuvaamasi pelkotila oli itsellänikin just noin, että vasta siinä ns. viimemetreillä se paukkasi odottamatta päälle kun ensimmäinen paniikkireaktio iski.. luonteeseeni tietysti kuuluu kaikenlainen epävarmuus ja pyörittelen mielessäni usein myös etukäteen aina pahimmat mahdolliset skenaariot, mutta silti useimmiten hommat rullaavat ihan rauhallisissa merkeissä eikä alitajunta puske pahasti päälle.
Chakrojen epätasapainolla, karmaopilla, psykoanalyysilla jne voi selitellä ihan sujuvasti pelkoonkiin liittyviä prosesseja, ja vaikka mitään vastauksia ei lopulta löytyisikään niin se pelkkä tutkiskeleminen jo auttaa pitkälle.

[khanda]

Mulla on tosiaan sellainen tunne että osa alemmista chakroistani on lukossa tai epätasapainossa, mikä ehkä voisi selittää paniikkikohtaukset aina kun jotain suurempaa aktiviteettia tuolla pääkopan ja tietoisuuden seutuvilla ilmenee? Kamala pelko tiettyjä henkisiä kokemuksia yms kohtaan, vaikka nuo asiat kuitenkin ovat itselleni niin tärkeitä. Otsa- ja kruunuchakra mulla aukesi ainakin osittain joskus parikymppisenä, myös sydänchakra tuntuu pyörivän ihan hyvään malliin, mutta nuo alemmat tunnepuolen chakrat ovat pysyneet aikalailla neutraalina ja tyhjinä elämässäni. Olen toisinaan kokenut joitain kundalinienergiavirtauksia kehossani, mutta ne ovat olleet aika lieviä ja tuntuneet ihan miellyttäviltä. Tuo pään alueen aktiivisuus on kuitenkin sellaista oudon pelottavaa mitä vastaan rupeaa jotenkin automaattisesti taistelemaan.. Näiden energioiden kanssa kun kuitenkin pitäisi olla aika varovainen.

Kaikenlaiset kehon energiatuntemukset - kundaliinia tai jotain muuta - ovat varmasti yksilöllisiä riippuen ensinnäkin hermoston rakenteesta ja siitä, millä tolalla koko energia- ja tunnekeho on voimakkaampien virtausten alkaessa ja miten mikäkin chakra toimii alun alkaen. Kaikenlaiset traumat ja pelkotilat pysäyttävät virtaukset ja aiheuttavat hankalia olotiloja, kuten esim. niitä paniikkikohtauksia.

Tässä on linkki varsin kattavaan chakrakeskusteluun, kannattaa käydä lävitse. Tämäkin ketju kannattaa lukea pariin kertaan läpi, täällä on varmasti paljon tietoa, jotka voivat sinuakin hyödyttää.

http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=19078.0

Kiitos paljon! Yritän ehtiä tutustua tuohonkin ketjuun, tulee nyt taas hirveän paljon tutkailtavaa kerralla..

[sideman]

Sidemanilla on kyllä tietoa mutta ilmaisu kummajaista. Haluisin nähdä sut livenä
Oikeilla jäljillä anyway
Juurichakra pitäis aktivoida silloin kun tällaset oireet leimahtelee. Toki jokainen tapaus ihan omanlaisensa.

Kaikkien jotka ovat kiinnostuneita "kundaliinista", kannattaisi ensi töikseen lukaista läpi
alan raamattu (ainakin luulisin niin), eli yoga-kuNDaly-upaniSat, joka on kRSNa-yajur-vedaan
(krishna-jadsur-veedaan eli mustaan yajur-vedaan) kuuluva upanishad. Tuossa upanishad'issa
esiintyvät sanat  ovat siis 'kuNDalii' [maskuliini; lemma eli sanakirjamuoto on 'kuNDalin'], ja sen shakti,
kuNDalinii, kieliopillisesti feminiininen sana. Kaikki shaktit ovat käsittääkseni naispuolisia...

Tuon upanishadin rinnalla jopa meikäläisen kummajaismainen ilmaisu saattaa tuntua selkokieleltä.

Jos kiinnostaa, katso linkki Linkki-osiosta!

 :

[pikkari]

Mun tapauksessa sitä kundaa vedettiin just alaspäin koska nousi niin nopeesti että avauduin pikavauhtia kruunuchakrasta ja sit elämä meni ihan vinoon kaikkine pelkotiloineen ym kun aloin aistia pikavauhtia
Nyt se on jotenkin balansoitunut ja mielelläni ohjaan sen alas koska siitä tulee magee herkkyys.
Täs tapauksessa kun on vielä päihteiden käyttö kyseessä en tod haluu että olen auki kun sieltä tulee vaikka mitä energioita
Tiedän sen että kun olen täysin ilman myssyy ja siideriä, olen hyvinkin helposti "auki" ja aistin paljon selvemmin.
Nyt ei ole sen aika. Kannabis avaa kanavan tosi helposti ja siinä tulee olla tosi tarkkana että se oikeesti pysyy kiinni silloin. Tulppa nuppiin
Mieheni kuolinyönä oltiin naapurini kanssa mun luona ja polteltiin kimpassa. Siksi molemmat aisti sen kuolinhetken niin voimakkaasti ja mä menin jonkinlaisen transsiin. Ikinä en ole kokenut kenenkään lähtöä niin vahvasti mut toisaalta sekin oli hyvä. Ilmoitus elävältä ihmiseltä ei tullut shokkina

[Gisella]

Mulla on ollut viimeisen vuoden aikana paljon fyysistä oireilua, mutta viime yö (tai aamu) oli kaikista erikoisin. Olin jotenkin unen ja valveen rajamailla, kun pallea ja solar plexuksen alue alkoi täristä. Se kohta on ollut tällä viikolla jotenkin erityisen jumissa ja hengittäminen on tuntunut vaikealta. Tärinä jatkui jonkin aikaa ja pian se laajeni myös sakraali- ja juurichakran alueelle. Tuon jälkeen lihaksisto oli rento ja vaivuin sikeään uneen. Tänään hengittäminen on ollut helppoa, lihasjumit täysin poissa ja ääni soi kirkkaana laulaessa.

[Suomityttö]

Tuota Viittä Tiibetiläistä minun on pitänyt aloittaa syksystä lähtien tekemään, vielä on jäänyt. Kiva kuulla sen vaikutuksista. Joku tuttava oli saanut sen sivuvaikutuksena harmaantuneeseen tukkaansakin uuden värin. Selkävaivoja ei ole, muulla liikunnalla olen saanut ne hoidetuksi. Luulisin, että energia lisääntyisi tuolla menetelmällä.

[Lilli]

Mukava kuulla päivitystä tästä aiheesta, jannek!

[sideman]

Hei!


Eipä näistä nyt sen enempää. Olen päätynyt päätelmään, että kundaliiniin liittyvien hankalien oireiden (vrt kundalini syndrome) takana on chakra-järjestelmän tasapainottomuus. Olen nyt tehnyt Viittä Tiibetiläistä Harjoitusta/Riittiä reilun puoli vuotta, ja se tuntuisi todella vaikuttavan tasapainottavasti. Eli minullakaan ei ole aikoihin ollut enää hankalia kund.syndroomaoireita. Jos haluat perehtyä tiibetiläisiin, niin ainakin Akateemisessa kirjakaupassa on niitä kirjoja myyty. Kirjoittaja Christopher Kilham. Sivutuotteena alaselkäoireilu on jäänyt kokonaan pois. Minulla oli aiemmin vuosikausia (15v+) kestänyt vaikea lumbago/iskias syndrooma, jonka oireet ovat nyt kadonneet aikalailla täysin. Alaselkä on kuin "öljytty/rasvattu" aiemman rautakangen sijaan. Liittyykö asia kundalinin tervehdyttävään voimaan, vai ihan vain sopivaan voimisteluun, jää arvoitukseksi. Täytyy tosin huomioida, että olen venytellyt erittäin aktiivisesti vuodesta 1987, myös keskikehoa/lantionseutua. Mutta noi tiibetiläiset liikkeet on mun mielestä tehnyt selälle tosi hyvää. Ne vie vain jonkun 10-12 min/vrk. Kantsii kokeilla jos on selkäongelmia...

Täytyypä kaivaa kirja jostain hyllyn perältä pölyttymästä. Ovat tuiki helppoja muistaakseni nuo riitit, mutta yksi
taisi olla sellainen, että ainakin meitsiä tuppasi yrjöttämään vinhan pyörinnän vuoksi. Liittynee jotenkin tasa paino elimen
toimintaan...

 

[Anitaaah]

... Ovat tuiki helppoja muistaakseni nuo riitit, mutta yksi taisi olla sellainen,
että ainakin meitsiä tuppasi yrjöttämään vinhan pyörinnän vuoksi ...

Jestas kun sain hyvät iltanaurut lukiessani saidmänin kommenttia ...

Kiitos ja hyvää yötä, riiteillä tai ilman, mutta mieluiten yrjöömättä