seuraava »

[Suomityttö]

Pitääkin ryhtyä niitä riittejä tekemään. Vaikka ei mulla ole kundaliinista mitään pahoja oireita tullut. Lähti liikkeelle, kun yllättäen tapasin merkittävän edellisen elämän tutun.  Riitit on hyvät tasapainottavat harjoitukset.

[Lilli]

Ero pari vuotta sitten olleeseen on se, että "tuulikellomaiset" korkeat helinät, ehkä tarkkaan kuunneltuna mahdollisesti pentatonisen asteikon sävelet ovat voimistuneet suuresti. Yhdistän tämän korkeampien chakrojen aktivoitumiseen. Tiedä häntä, voin olla väärässäkin. Tärkeintä omalla kohdallani kuitenkin on, etteivät nämä asiat häiritse enää normielämää. Missään nimessä en koe olevani valmis korkeampien chakrojen avautumiseen. Senverran maallinen hlö kun olen   

Olen kyllä ihan samaa mieltä, olisiko kurkkuchakran ja 6. chakran aktivoitumista?

Sehän on jo edistystä, että voimallisenkin kundaliinin kanssa pystyy elämään.

[Eklektikko]

Kiva kuulla ettei enää ole ongelmia.

'Korkeammista' chakroista:
Olen aina ollut erinomaisen maanläheinen ihminen, minua eivät kiinnosta niin sitten pätkääkään tämän fyysisen tason ulkopuoliset asiat ellei niillä ole tämän tason arkipäivään jotain annettavaa. Voisin jopa kuvailla itseäni sanoilla: Tunnustuksellinen rahvas.

Silti koin kruunuchakran, eli 7.chakran, avautumisia itsekseen jo alle 10 vuotiaana. Opin myös, että on jokin näkymätön 'lihas' jota jännittämällä saan saman kivan tunteen päälakeen. En siis siinä iässä tiennyt chakroista mitään ja jos olisin tiennyt, olisin suhtautunut niihin agnostisesti.  Vasta lähemmäs nelikymppisenä tutustuin omaan chakrajärjestelmääni ja tajusin mitä nuo lapsuuden kokemukset olivat.

En siis neä että 'korkeampien' chakrojen avautuminen olisi millään tavoin ristiriidassa sen kanssa, että kun on tänne fyysiselle tasolle inkarnoituneena niin on sitten sitä myös, eli maallinen samaan aikaan. 

[jannek]

Lukekaa se 5 tiibetilästä riittiä. Ainakin minun kohdallani chakrojen aktivoituminen meni aivan täsmälleen kuin kirjassa kuvailtu, mm anahataäänien progressio. Juuri samoin sanoin kuvailisin prosessia. Tuulikelloäänet ovat tosiaan nyt voimakkaat, välillä kuuluu tuo matalafrekventtinen ääni dominoivasti. En vain uskalla lähteä provosoimaan niitä aktiiivisesti, ainakaan vielä. Nyt on hyvä näin.

[Athene]

Muistan kun kävin kundaliinijoogassa ja ekalla kerralla teimme vasentakanavaa auki meditoimalla. Meditoidessa vasenpuoleni oli  aivan tulikuuma ja vasenkäsi puuduksissa niin,että en meinannut saada kättäni nyrkkiin.Tästä tosin on jo yli 5 vuotta aikaa, kun kundaliinijoogassa kävin enkä ole sen jälkeen meditoinut.Pitäisikö kokeilla pitkän tauon jälkeen uudestaan? :
Onpa pelottavaa,että viestiketjun aloittajan tutulla on ollut noin pahat kokemukset kundaliinista!
Auttaisiko jokin maadoittava koru esim. musta turmaaliini, onyksi tai punainen jaspis asiaa?En tosin ole kyllä parantaja enkä ammattilainen näissä asioissa niin hirveästi näistä mun neuvoista ei apua ole. 

[sideman]

Muistan kun kävin kundaliinijoogassa ja ekalla kerralla teimme vasentakanavaa auki meditoimalla. Meditoidessa vasenpuoleni oli  aivan tulikuuma

Ns. talonpoikaisjärjellä ajatellen tilanne on ilmeisesti  vähän kuin yrittäisi työntää kuuden tuuman pashaa viiden
tuuman putkeen? Eli kyseinen kanava on pahasti tukossa ja kitka kuumentaa sen.  Sinne ei kannattane yrittää syöttää shaktia* ennenkuin se on pitkäaikaisella harjoituksella varovasti avarrettu? Turvallisin tapa avata kanavia lienee esim. syvämeditaatio.

Voipi muutoin käydä niin, että on kuin laittaisit 110 voltin lampun 220 voltin verkkoon?!

* kuNDalinii, arundhatii, sarasvatii, jne...

 :

(Lisäys) Hauska esimerkki "valon" (sattva) ja "pimeyden" (tamas) keskinäisestä "riippuvuussuhteesta" voisi
olla vaikkapa hehkulamppu: jos lanka valmistettaisiin supra-johtavasta materiaalista, vastaten se valaistuneen
ihmisen hermoston toimintatapaa, se ei hehkuisi vaikka siihen johdettaisiin miten paljon virtaa tahansa?

Eli hehkulampun toimiminen kuten sen on tarkoitettu toimivan edellyttää sitä, että hehkulangassa on vastusta (ohmeja),
siis tamas'ta (asiayhteydestä riippuen: pimeyttä, tietämättömyyttä, inertiaa, kitkaa, yms.)!

Juurikin tuosta syystä (suprajohtavasti toimivan hermoston vuoksi) valaistunut ihminen pysyy coolina eikä kuumene vaikka mitä tahansa tapahtuisi hänelle?

Ilmeisesti on siis niin, että jos jokin osa ropastasi kuumenee selvästi kuNDalinii-harjoituksen aikana, on se
merkki siitä, että sinun olisi parasta vähentää harjoituksen tehoa aloittelijalle paremmin sopivalle tasolle,
ennenkuin jokin "käämi" ropassasi kärähtää (pahimmassa tapauksessa keskushermostossa)?

[Athene]

Ilmeisesti on siis niin, että jos jokin osa ropastasi kuumenee selvästi kuNDalinii-harjoituksen aikana, on se
merkki siitä, että sinun olisi parasta vähentää harjoituksen tehoa aloittelijalle paremmin sopivalle tasolle,
ennenkuin jokin "käämi" ropassasi kärähtää (pahimmassa tapauksessa keskushermostossa)?

No siis sen joogatunnin jälkeen oli kyllä hyvä olo.....

[saarloos]

Tuli semmoinen fiilis, että voisi kirjoitella vähän omaa näkökulmaa aiheeseen. 9kk sitten meditoin ensimmäisiä kertoja ja samalla koin melko spontaanin kundalinin heräämisen, jonka seurauksena aloin perehtymään enemmän henkimaailmaan. Kaikki täysin uutta, en tiennyt kirjaimellisesti mistään mitään. Ensimmäiset 1-2kk olivat energeettisesti melko intensiivistä aikaa, jonka jälkeen tilanne alkoi tasapainottumaan nopeasti. Siitä lähtien on menty sykleittäin ”kaksi askelta eteen ja yksi taakse” -periaatteella. Liika harjoittelu johtaa väistämättä siihen, että on otettava hieman takapakkia. Se on tietystikin vain hyvä asia, niin oppii tuntemaan missä oma raja menee.

Kundaliniin liittyy paljon pelottelua. Asiat on hyvä tiedostaa, mutta ei antaa niille sen enempää painoarvoa. Kyseessä on tietoinen energia, joka ei anna kokemuksia joihin henkilö ei ole valmis. Tietysti poikkeuksia löytyy, kuten Gopi Krishna, mutta se vaatii poikkeuksellisen intensiivisiä harjoituksia.

Kundalinin aiheuttamat negatiiviset oireet johtuvat ’kitkasta’, kun se koittaa puskea epäpuhtaan hermoston läpi. Systemaattisella hermoston puhdistamisella tätä kitkaa voidaan kuitenkin vähentää, jolloin oireet pysyvät minimaalisina. Ajan kanssa tuntemukset muuttuvat enemmän ja enemmän positiivisiksi, jopa ekstaattisiksi.

Suurin yksittäinen kundalinin oireiden aiheuttaja on kruunuchakran ennenaikainen avaaminen, ennen kuin hermosto(väliltä juuri-kolmas silmä) on riittävän puhdas. Kun kruunuchakra avautuu, se vetää energiaa imurinlailla puoleensa, jolloin kundalini puskee ylös hermoston läpi. Myönnettäköön, että tästä minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta, sillä kundalinin herääminen oli vain osittainen ja kruunuchakra on vielä suljettuna. Olen kuitenkin lukenut niin paljon muiden kokemuksista, että uskon tämän pitävän paikkansa. Jonkin teorian mukaan myös spontaani kundalinin herääminen johtuisi aiemmassa elämässä tapahtuneesta kruunuchakran ennenaikaisesta avaamisesta.  

Joogan maailmasta löytyy lukuisia keinoja hermoston puhdistamiseen ja energian kultivointiin. En mene niihin sen tarkemmin, paitsi hieman sivuamalla omia kokemuksiani. Aiheesta voisi kirjoittaa sivutolkulla, mutta ei tätä taida niin moni lukea, että olisi sen arvoista! Kukin kulkee omaa polkuaan ja löytää varmasti juuri itselleen sopivat harjoitukset silloin kuin niitä tarvitsee. Olettaen, että kuuntelee sitä sisäistä ääntään. Suomeksi tietoa löytyy kuitenkin valitettavan vähän.

Omista harjoituksista sen verran, että niihin kuuluvat pieni määrä jooga-asentoja, pranayama-hengitysharjotus(väliltä juuri-kolmas silmä), syvämeditaatio ja samyama kahdesti päivässä. Aikaa kuluu keskimäärin 2x35min ja kehitys on jatkuvaa. Lisäilen harjoituksia sitä mukaan kun tuntuu, että olen valmis. Ajallisesti ne eivät tule vaatimaan enempää, vaan tekevät aiemmista harjoituksista tehokkaampia kultivoimalla energiaa eri tavoin, pitäen henkisen kehityksen nousujohteisena. Mainitsemistani harjoituksista tärkeimpiä ovat pranayama ja syvämeditaatio, jotta energiat pysyvät balanssissa, mieli hiljaisena ja hermosto puhdistuu. Tiivistettynä.

Pääsääntöisesti ainoat negatiiviset kokemukset liittyvät itse harjoituksiin, jolloin hermoston tukokset kirjaimellisesti tuntuvat fyysisenä kipuiluna. Tällöin kun kiinnittää huomion kipukohtaan niin tukos yleensä aukenee itsestään. Myös ”automaattinen jooga” on yleistä, jolloin kroppa elää omiaan, jotta energia pääsee kulkemaan vapaammin.

Hyvä olo harjoitusten aikana lisääntyy jatkuvasti ja sisältä kumpuava ilo ja rauhallisuus ovat jatkuvasti enemmän läsnä päivittäisessä elämässä. Miellyttävä kihelmöinti tuntuu lisääntyvässä määrin pitkin selkärankaa esim. jooga-asentoja tehdessä, jolloin energian kirjaimellisesti tuntee. Jos olen käsittänyt oikein, niin tämä muuttuu ekstaattisiksi tuntemuksiksi ajan kanssa.
 
Täällä siis oikein positiiviset fiilikset mitä kundaliniin tulee. Sen mukana tulleita henkisiä kokemuksia on niin paljon, etten niitä ala tässä erittelemään. Eikä niihin muutenkaan kannata liikaa takertua. Jos alkaa tuijottamaan maisemia, niin väistämättäkin matka viivästyy.

Myönnettäköön, että kyllä haasteitakin riittää, varsinkin kun tasapainoilee henkisyyden ja arkielämän välillä. Olen huomannut, että minulla on palava tarve puhua nuista omista henkisistä harjoituksista, koska niillä on ollut erittäin positiivinen vaikutus omaan elämänlaatuuni, eivätkä ne ole ns. yleisesti tiedossa. Haluan vielä korostaa, että tärkeintä on opetella kuuntelemaan sisäistä guruaan, jotta tasapaino säilyy ja löytää oikean tiedon oikeaan aikaan.

"Ramana Maharshi mentioned that Kundalini is nothing but the natural energy of the Self, where Self is the universal consciousness (Paramatma) present in every being, and that the individual mind of thoughts cloaks this natural energy from unadulterated expression. Advaita teaches self-realization, enlightenment, God-consciousness, and nirvana. But, initial Kundalini awakening is just the beginning of actual spiritual experience."

[sideman]

Tuli semmoinen fiilis, että voisi kirjoitella vähän omaa näkökulmaa aiheeseen. 9kk sitten meditoin ensimmäisiä kertoja ja samalla koin melko spontaanin kundalinin heräämisen, jonka seurauksena aloin perehtymään enemmän henkimaailmaan. Kaikki täysin uutta, en tiennyt kirjaimellisesti mistään mitään. Ensimmäiset 1-2kk olivat energeettisesti melko intensiivistä aikaa, jonka jälkeen tilanne alkoi tasapainottumaan nopeasti. Siitä lähtien on menty sykleittäin ”kaksi askelta eteen ja yksi taakse” -periaatteella. Liika harjoittelu johtaa väistämättä siihen, että on otettava hieman takapakkia. Se on tietystikin vain hyvä asia, niin oppii tuntemaan missä oma raja menee.

Kannattanee varautua siihen, että jossain vaiheessa saattaa tulla eteen jokin isompi "möykky".
Ei tuo toki liene väistämätöntä, mutta kun siihen varautuu, on helpompaa välttää luovutusmieliala,
jos noin sattuu käymään.

Ihan uteluuttani kysäisisin, että mikä (mitkä) sinulla on (ovat) saMyaman kohteena (desha)?

 

[saarloos]

Kannattanee varautua siihen, että jossain vaiheessa saattaa tulla eteen jokin isompi "möykky".
Ei tuo toki liene väistämätöntä, mutta kun siihen varautuu, on helpompaa välttää luovutusmieliala,
jos noin sattuu käymään.

Olen jo sen verran elämän kovettama, että ei pienet takaiskut horjuta. Myönnettäköön, että ehkä tuo kuulostaa vähän pelottavalta, kun ottaa kokemattomuuden huomioon. Todellisuudessa olen suhteellisen varovaisesti liikenteessä. Nuissa AYP:n opeissa painotetaan jatkuvasti sanaa ’self-pacing’, joten se on juurtunut syvälle takaraivoon. Alkuun tein välillä ylipitkiä harjoituksia, koska kokemukset olivat niin hienoja ettei malttanut lopettaa. Nyt en enää vedä harjoituksia överiksi ja pidättäydyn tuossa ”kahdesti päivässä” -rutiinissa, mutta skaalaan harjoituksia alas tarpeen mukaan. Esim. kechari mudran, sambhavin, mulabandhan ja yoni mudra kumbhakan olen jättänyt toistaiseksi kokonaan pois. Oli tässä vaiheessa hieman liikaa, mutta tulipahan kokeiltua! Onhan se myös niin, että ei nuista ylimääräisistä härpäkkeistä saa paljoa irti, ennen kuin on luonut vankan pohjan mihin niitä lisäilee. Tai saa niistä energeettisen ylikuormituksen, mutta siitä ei ole niin iloa..

Ihan uteluuttani kysäisisin, että mikä (mitkä) sinulla on (ovat) saMyaman kohteena (desha)?

 

Aiemmin olen kokeillut samyamaa silloin tällöin, mutta se on ollut säännöllisesti mukana harjoituksissa vasta vajaa 2 viikkoa. Olen käyttänyt tuota Advanced Yoga Practices:n suositeltua listaa eli: love, radiance, unity, health, strength, abundance, wisdom, inner sensuality, akasha – lightness of air. Muokkaan tätä varmastikin hieman paremmin omiin tarkoitusperiin soveltuvaksi ja pidättäydyn siinä sitten pidempään. Mielenkiintoista nähdä, että miten näkyy käytännön elämässä. Kokeneet joogit kirjoittelevat, että elämä täyttyisi pienistä ja joskus suuremmistakin ihmeistä. Ei paha diili, kun harjoitus itsessään on erittäin miellyttävä ja lyhytkestoinen.

Perusperiaatehan tässä on sama kuin kaikessa ”todellisuuden luomisessa”, mutta se lähtee lähempää sitä tasoa, mistä koko todellisuus manifestoituu. Käytetään siitä vaikka nimeä pure bliss consciousness. Olin onnekas kun sain kokea sen, tai ainakin jonkun erittäin syvän samadhi –tilan, henkisen heräämisen aikoihin. Tämän vuoksi on helppo uskoa näihin juttuihin, eivätkä ne ole omissa silmissä täyttä huuhaata.

[sideman]

Aiemmin olen kokeillut samyamaa silloin tällöin, mutta se on ollut säännöllisesti mukana harjoituksissa vasta vajaa 2 viikkoa. Olen käyttänyt tuota Advanced Yoga Practices:n suositeltua listaa eli: love, radiance, unity, health, strength, abundance, wisdom, inner sensuality, akasha – lightness of air. Muokkaan tätä varmastikin hieman paremmin omiin tarkoitusperiin soveltuvaksi ja pidättäydyn siinä sitten pidempään.

Tuo AYP vaikuttaa olevan ihan asiallisen tuntuinen saitti pikaisen vilkaisun perusteella. Onko samyaman (sañjaman)
suoritusohjeet löydettävissä itse saitilta, vai joutuuko niitä varten hankkimaan jonkin kirjan?

[saarloos]

Aiemmin olen kokeillut samyamaa silloin tällöin, mutta se on ollut säännöllisesti mukana harjoituksissa vasta vajaa 2 viikkoa. Olen käyttänyt tuota Advanced Yoga Practices:n suositeltua listaa eli: love, radiance, unity, health, strength, abundance, wisdom, inner sensuality, akasha – lightness of air. Muokkaan tätä varmastikin hieman paremmin omiin tarkoitusperiin soveltuvaksi ja pidättäydyn siinä sitten pidempään.

Tuo AYP vaikuttaa olevan ihan asiallisen tuntuinen saitti pikaisen vilkaisun perusteella. Onko samyaman (sañjaman)
suoritusohjeet löydettävissä itse saitilta, vai joutuuko niitä varten hankkimaan jonkin kirjan?

Tuo sivusto on sinulle varmasti melkoinen kultakimpale. Uskoisin, että täydentää TM:ää loistavasti, sillä syvämeditaatiokin on käsittääkseni sama, mutta eri mantralla. Kirjoja ei tarvitse välttämättä lainkaan, koska n. 80% tiedosta löytyy ilmaiseksi. Ja loputkin sitten keskustelupalstalta.

Suoritusohjeet on tässä: http://www.aypsite.org/150.html

Ja samyamaa käsittelee seuraavat oppitunnit:

Samyama - 76, 149, 150, 151, 152, 153, 154, 155, 176, 184, 221,
                  243, 264, 269, 299, 300, 301, 302, 303, 317, 351, 353, 359, 374,
                  399, 408, 415, 419, 420

..ja keskustelupalstalta haulla ”samyama” löytyy lukemista 62 sivua. Joten pidähän hauskaa!

[t.touhula]

Eräs puolituttu mies kääntyi puoleeni muutama kuukausi sitten pyytäen tukea ja neuvoja spontaanisti nousseeseen kundaliiniin. Jos termi on jollekin vieras, niin tällä tarkoitetaan käärmemäisesti selkärankaa pitkin nousevaa energiapyörrettä ja sen nousu tapahtuu yleensä selkärangan tyvestä noussen kohti päälakea. Monet itämaiset joogit suorastaan pyrkivät tähän kokemukseen, mutta tämä mies ei ole mikään joogi, vaikka onkin kyllä harjoittanut muuten itämaisia kamppailulajeja melkeinpä täyspäiväisesti. Asiasta on keskusteltu pitkään,  hartaasti ja yksityiskohtaisesti mutta yritän selittää lyhyesti, miksi tämä ei ole hänestä erityisen toivottava kokemus.

Voimakkaita nousukausia on tullut jaksottain ja ensimmäinen oli n. 3 vuotta sitten. Kokemus alkoi soivasta korvasta ja kun mies rassasi korvaansa ja keskittyi ääneen, niin yhtäkkiä energiat "räjähtivät" juurichakrassa (miellyttävä, orgastinen kokemus) aiheuttaen OBE-kokemuksen, jossa hän tapasi mm. entisten elämiensä persoonia. Sittemmin energia on noussut chakrajärjestelmää ylöspäin systemaattisesti: auki poksahtelivat sakraalichakra ja sitten solar plexus. Koska chakrat ovat auenneet kuin shampanjapullon korkit, niin näihin on liittynyt myös voimakkaita fyysisiä oireita ja tuntemuksia, sekä erinäisten kykyjen aktivoitumista. Fyysisistä oireista voisi mainita vapinan ja kouristukset ja ihan puhtaan kivun, jota viimeksi on joutunut lääkitsemään diapamilla: energia pyrkii nyt nimittäin ulos otsachakrasta. Jos ko. chakra avautuu samoin kuin alemmat chakrat, niin taatusti kokemus tuntuu siltä, kuin pää räjähtäisi. Lisäksi kokemukset ovat aiheuttaneet paniikkikohtauksia, kuolemanpelkoa ja ehkä jopa hulluksi tulemisen pelkoa.

Tässä on englanninkielinen artikkeli, missä noita kundaliinin nousun vähemmän miellyttäviä puolia kuvaillaan tarkemmin, jos joku haluaa lukea:

http://en.wikipedia.org/wiki/Kundalini_syndrome

Entisenä huippu-urheilijana hän elää varsin kurinalaisesti ja terveesti ja on itsekin huomannut, että maadoituksesta, urheilusta ja ulkoilusta on apua, mutta oireet ovat tästä huolimatta olleet viime aikoina erittäin rajuja ja kivuliaitakin. Hän arveli, että kundaliinin nousu liittyi alunperin Aurinkoon, koska sekä ensimmäinen että toinen vahvempi aktiivisuusjakso alkoi hänen ollessaan ulkomailla Suomea huomattavasti lämpimämmissä maissa. Nyt hän on kuitenkin taas Suomessa ja vaikka hän luuli oireiden tasoittuneen, niin ilmeisesti energian nousua ei voi estää.

Onko hyviä ehdotuksia kyseiselle herralle?

Oli pakko lainata koko teksti, kun...

Olen kokenut todella kovaa päänsärkyä, aivan kuin Lilli tässä ketjunavaus-tekstissään kertoo. Apua länsimaisesta lääketieteestä ei ole ollut lainkaan. Kun jatkoin Lillin tekstiä, haukoin ihan henkeäni, kun moni kohta kuvaa viimeaikaisia tuntemuksiani.

Mitä minun pitäisi tehdä -?
 ja toiseksi
mihin tällaiset kokemukset johtavat -?
1) syvempään toisten aikeitten näkemiseen  (hatuttaa kun näen toisten läpi ja sisäisen tyhjyytensä, eikä kokemus rakenna minua mitenkään)-?
2) sekä oman minän yhä syvenevään tasapainoon (ei tosin ole valittamista siinä nykyisinkään) -?

Mikähän minut saikin selaamaan tällaista tietoa... kun ei koskaan juurikaan ole kiinnostanut...

Kiitos Lilli, kun olet tällaisenkin aarrearkun tänne ladannut!        

[sideman]

Käsittääkseni kuNDalinii-shaktin herättämisyritykset pelkästään uteliaisuudesta ja
fantsujen kokemusten toivossa saattavat olla jopa kohtalokkaita.

Sitä on verrattu mm. siihen, että otat johdinta, jossa on paljon resistanssia aiheuttavia
epäpuhtauksia sun muita ja johdat siihen älyttömän määrän virtaa. Pahimmassa tapauksessa
johto kuumenee niin rajusti että vähintään katkeaa poikki kuten hehkulanka tarpeeksi kauan
valoa annettuaan.

Ennenkuin kolmella ja puolella kiepillä välilihan maisemissa asustavaa Käärmettä yritetään
herätellä, olisi paree varmistua siitä, että "johtimet" (erityisesti suSumnaa naaDii [sp?]) ovat
kyllin puhtaat kyetäkseen ottamaan vaurioitumatta vastaan Herran Jumalan Luovaa Energiaa edustavan pläjäyksen!

 :

[sideman]

Samyama - 76, 149, 150, 151, 152, 153, 154, 155, 176, 184, 221,
                  243, 264, 269, 299, 300, 301, 302, 303, 317, 351, 353, 359, 374,
                  399, 408, 415, 419, 420

..ja keskustelupalstalta haulla ”samyama” löytyy lukemista 62 sivua. Joten pidähän hauskaa!

Eka html (html10, ei siis html01!) on niin inspiroiva, että kopsaan sen kokonaisuudessaan tänne:

Lesson 10 (The first in this series) - Why This Discussion?      

From: Yogani
Date: Sun Nov 16, 2003 11:45am

Everyone knows they are special, that there is something more than this birth, life, and death. It resonates somewhere deep inside all of us. We spend our lifetime trying to reach beyond what we are to be more in one way or another. Sometimes we make a mess of it. Sometimes we make progress. But too often we drift along hoping someone will open a door for us. If only they would, we'd run right through. Or would we?

This is the first crucial step, wanting to run through to that something more in us. Being willing to do it. Craving it. Being desperate for it. I am here because I have been one of those for many years, and I know there must be others. I want to throw out some methods, some methods that work. Tools, you know. They are for your consideration. The rest is up to you.

We will talk about philosophy, but not too much. Mostly we will talk about yoga practices, how they work, what they do, and how to do them. And how they can blend together and leverage each other like magic. That is why you will be hearing the phrase "integrated practice" a lot here. It is not a new idea. The Yoga Sutras of Patanjali lay out an eight-limbed path of practice. Most traditions lean toward one limb or another. It is natural enough. How many balls can anyone keep in the air? But if you want to really make progress in this life, you must multi-channel your efforts in the direction you want to go. It is like that in all things. Spiritual practice is no different.

We will be talking about many inward ways here -- the ways into the divine you. How to really open things up. Are you ready for that? Do you long for it? Not everyone does. But everyone will sooner or later. In fact, a little practice fans the fire of divine longing. Just a little bit of practice opens the door enough so that the divine desire wells up. Then we are on fire and want more practice and more powerful ways in. It is a kind of addiction -- a divine addiction. I confess to being an addict to this spiritual practice game. It is an ecstatic spiral that pulls us out of our limited earth perception. Everything will look different, first just a little, and later on, a lot different. So if you are not wanting to become divinely inspired, divinely addicted, better stay away. Because the best means are here. If you set your heart and mind to it, you can do it. Honest. And then nothing will ever be the same. You will laugh and laugh when you see how it really is.

This discussion is for wise souls, those who are ready to do what it takes for as long as it takes. Were the sages of old less committed than this? Of course not. We marvel at their remarkable stories in the scriptures. It is just the same now. You will get out of your practices what you put in. It has always been like that.

Why bother with all this? To be honest, it is the greatest high we can have. The pleasure is beyond anything on earth. Really. The essence of divine experience is unending devastating bliss and an unshakable silent peace. It seems contradictory, doesn't it? That's how it is. But don't take my word for it. Try some of these methods and see for yourself. It's all waiting in you. Take a few baby steps, and soon you can be opening by leaps and bounds. That is assuming you are ready, and choose each day to go for more. Remember, it is the one thing we can take with us when we move on from this life.

Some of the practices we will be discussing include:

- Cultivating permanent inner silence through Meditation.

- Opening the subtle nerves through Pranayama (breath control).

- Stimulating divine energy through advanced physical postures and  maneuvers.

- Cultivating divine desire and conduct.

- Cultivating sexual energy to a new purpose.

- Cultivating silent inner awareness outward in powerful ways.

Some of these practices will seem familiar. Others will seem radical. Combined together in particular ways, they comprise a powerful system of yoga. These means are too useful to be reserved for the few. They belong to the many. So indulge yourself. If you long for the knowledge of human transformation, you are worthy, and you have come to the right place.

The guru is in you.



http://www.aypsite.org/10.html
 
(Yahoo-group Fairfield Life'ssa väitetään, että Yogani on entinen TM-sidha ("joogalentäjä"), mahdollisesti myös ope...)

(Addenda) Luin juuri syvämeditaation ohjeistuksen. Sen perusteella on lähes ilmiselvää, että kyseessä on entinen
TM-ope. Likipitäen kaikki muu paitsi mantra on kuin suoraan TM:n opetustilanteesta...

http://www.aypsite.org/13.html

PS. Jos olet satavarma, ettet ikinä edes harkitse menemistä TM-kurssille, voin mitä lämpimimmin suositella
ylläolevan koklaamista. Jos taas aiot menne joskus TM-kurssille, tuon opetteleminen voi kenties häiritä
TM:n oppimisprosessia. Itselläni ennen TM:n oppimista eräästä joogakirjasta oppimani mantra pyrki tulemaan
"väliin" kun harjoittelin TM-funtsia!