Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: [:] Kiltamestarin Joulurauhan julistus [:]  (Luettu 2404 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Gaikokujin
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 16



Profiili
« : 17.10.2012 22:00:17 »

Yhyy miksen mie saa koskaan kalaa järvestä.. unsure Mereltä kyl tulee aina, lahnojakin vetämällä kiloittain.. Ehkä järviläiset kalat ei tykkää meriläisistä maalaispojista.. x)

Tuli täs mietittyy paljon taas, luonnossa on rauhallista vaiks autojen äänet etäisesti häiritseekin niin metsä luo vahvan energian joka tuo ihmisen takaisin omaan itseensä. Koko ongella kalastelu onkin ikäänkuin meditaatiota: ollaan vain paikoillaan ja rauhassa, ei hötkytä niinkuin virvelillä kokoajan heitellään vain uudestaan niin vanha kunnon mato-onki vain lepää veden pinnalla: odottaen josko ahti antaisi saalista.

Ennenvanhaan onkihan tehtiin hevosen vahvoista jouhista, koukkuna toimi teroitettu luu: tällaisen ajattelin joskus rakentaa ja kokeilla, millaista on ennenvanhaan ollut kalastaa. Hieman pohdin sitä, kun toiminnastani on tullut kovin kuivaa ja harmaata: ikäänkuin politiikkaa ja mediaa. Alunperinhän tarkoitukseni oli kasvattaa kasveja ja puhua tästä luonnonmukaisesta elämästä: bonsai ekosysteemi. Nyt olen ikäänkuin jäänyt itse tällaiselle "liskoenergian" vaihteelle, missä syyllistetään, etsitään vihollista, tehdään propagandaa yms..

Ehkä teenkin nyt vain palveluksia vanhoille, häipyville energioilla tällaisella? Onhan koittamassa rakkauden aika niin eikö rakkaus ole myös anteeksiantoa? Totuuden kertominen ei tietty ole väärin, mutta pystyykö kukaan ihminen koskaan olemaan täysin objektiivinen? Niinpä ajattelinkin nyt julistaa omasta puolestani Joulurauhan, koska onhan kuitenkin kyseessä Jeesuksen syntymäpäivä ja hän sanoi käskyn ylitse muiden: "Rakastaa Toisianne"!

Niinpä lopulta, kun aletaan syyttelemään toisia niin ajaudutaan vain uusiin ongelmiin: ei tällainen yhdistä ihmisiä, myös "liskot" ovat ihmisiä ja koko avaruusliskolegenda lieneekin vain hyvä läppä, koska monesti poliitikot sun muut virkansa omaiset ovat kylmiä ja tunteettomia: kuin liskot. Niinpä ajattelinkin nyt joululahjaksi itselleni keskittyä puutarhani perustamiseen, jonka valtio aikoinaan tuhosi: tämä on jäänyt nyt sivuun, kun olen keskittynyt vain sotimaan sanan miekalla. Mutta "se ketä miekkaan tarttuu, siihen hukkuu" ja huomaankin nyt hukkuneeni näihin omiin sanoihini, mutta nyt aion jälleen palata pinnalle ja tiikerienergioihin.

Pääsin tosiaan tänään soittamaan sossuun ja sitten kyselin näitä asioita, että miten on mahdollista edes tällainen niin oli aika herätys itselleni kun sossutäti itse meinasi pillahtaa itkuun ja ääni alkoi murtumaan.. Jotenkin herätti taas, ettei näitä asioita voi kuitenkaan kenenkään yksittäisen virkailijan niskaan kaataa, koska myös he ovat "uhreja" jos tässä joku on syynä, niin se on itse systeemi joka voidaan toki muuttaa: kaikki aikanaan. Aion myös tänäkin jouluna tehdä perinteisen joulubiisini, tässä aikaisemmat tuotokseni:

http://www.youtube.com/watch?v=8Rfs94KCgbc

Oli muuten jännää, kun kävelin metsässä polkua niin pysähdyin sitten katselemaan kaatuneen puun pahkoja. Kohta viereen, ihan käden etäisyydelle lensi talitintti eikä se näyttänyt ollenkaan pelkäävän edes. Jännä hetki, katselimme toisiamme siinä tovin ja sitten varovasti otin repusta madon ja jätin sen hänelle.. Kuitenkin, kun kävelin eteenpäin taas niin huomasin ison jättimadon polkuni edessä: näinpä luonto antoi minulle takaisin "omani" moninkertaisesti, otin sen mukaan ja laitoin tänne multaan muiden matolaisten kanssa möyrimään.. ^^

Hmm, ehkäpä nuo kolmilehtiset basilikat meinaavat jotain tästä hetkestä alkavaa.. Ken tietää, luonto puhuu ihmisille kyllä ketkä haluavat kuunnella.. <3
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: