seuraava »

[Downtempo]

Onko muilla aurinko- tai nousuneitsyillä ongelmaa hahmottaa kokonaisuutta? Analyytit löytyy joka asiaan, arjesta lähtien...
ja miten koette muiden vuorovaikutuksen, tai mielipiteiden vaikuttavan kokonaisuuden muodostamiseen? En puhu pelkästään
konkreettisista asioista vaan myös henkisistä, sosiaalisista ja kaikesta maan ja taivaan väliltä  

Ainakin itse koen että välillä tulee pilkottua erilaisia kokonaisuuksia aina vain pienemmiksi ja pienemmiksi kokonaisuuksiksi, ja välillä
meinaa se punainen lanka hukkua ja tulee mietittyä että mikä olisi se "kultainen keskitie".

Välillä eksyy liian pikkutarkkoihin faktoihin, sitten joskus jälkeenpäin ärsyttää, että olisi voinut nähdä asian suurpiirteisimmin...
Toisinaan taas muiden näkökannat/tekemiset muuntaa omaa arvomaailmaa asioista... Kun löytyy parempia menetelmiä, niin taas
muuttuu kokonaisuus. Monet varmaan ajattelee että en osaa pitää kiinni linjoista tai olla johdonmukainen, kyllähän sitä löytyy ja on aina
taka-alalla, mutta minkäs teet jos haluaa aina löytää parempia juttuja   Olen huomannut, että olen päässyt helpommalla kun pitää kiinni siitä kultaisesta keskitiestä, eikä eksy rönsyilemään. Tosiaan, meillähän se osuu eri osa-alueisiin...
Inhottaa joskus kun kiinnittää huomiota epäkohtiin ja yksityiskohtiin, yrittää mukamas täydentää muiden toimia tai ylipäätään asioita siihen niin sanottuun täydellisyyteen. Sitten jos saa ne korjattua, niin sekään ei sit aina riitä, vaan koko ajan löytyy parannettavaa. Inhoan epäloogisuutta, ja yritän muuntaa kaikki loogisemmaksi ja käytännöllisemmäksi, osaksi kokonaisuutta...
Lopulta turhautuu että ei mikään riitä, ja ei jaksa edes aloittaa mitään projektia kun tiedostaa omat piirteet, että pitää tehdä pitkän kaavan mukaan. huoh... Onneks tällasta nyt ei ihan joka päivä tule vastaan. Tai sitten se, että mun loogisuus rikkoutuu jonkun toisen toimesta, jota ei voi muuttaa. Sit täytyy taas luovia...

vai johtuuko se neitsyt-merkin muuttuvuudesta...Tai sitten mun venus-kaksosista. Välillä tuntuu että ei mulla ole mielipidettä mihinkään, koska kaikissa on omat hyvät ja huonot puolet = kääntöpuolet, ja yritä siinä sitten selittää tiukasti mielipidettä, jos joku sitä kovasti tivaa. Mutta kyllä mulla on tiukkojakin näkökantoja asioihin, mistä pidän kiinni.

Joskus tarvitsen toisen ihmisen mielipiteitä kompensoimaan omiani, jotta löydän takaisin keskitielle. Tulen merkeissä ihailen toisinaan sitä suurpiirteisyyttä, toisinaan saa taas hermot kireelle. Onhan mulla sentäs Leijonaa Merkuriuksessa... Välillä voi jättää asiat puolitiehen?

Mutta on tuosta muuntautuvuudesta ollut roppakaupalla hyötyäkin. On luontaista mukautua tilanteeseen kuin tilanteeseen, ja tietää heti mistä aloittaa ja mitä tehdä. Mutta tämä analyyttisuus turhauttaa toisinaan = pilkkoa kokonaisuuksia pienempiin kokonaisuuksiin ja pienempiin jne...Muistan nuorempana käymiäni psykologian kurssejani, kuinka opettajani ihmetteli mun ajatuksen juoksua. Sain kyllä hyviä numeroita, mutta muut kirjoitti tiivistelmän muutamalla paperilla, mulla oli läjä kaupalla analyysia paperilla.

[Downtempo]

Eikö täällä neitsyitä löydy ollenkaan?
Ihan kaikenlaiset ajatusmaailmat kelpaa, kuu-neitsyistä muihin planeettoihin.

[tuilelaith]

Olen ja ja täytyy kyllä myöntää, että harvinaisen tuttu ongelma. Koulussa/oppimisessa ongelma on tullut esille monesti. Pienten yksityiskohtien muistaminen ja oppiminen helppoa, mutta kokonaisuuksien osaaminen ja hallitseminen tuottanut aina tuskaa, oli sitten kyse esseen kirjoittamisesta tai lauseen muodostamisesta. Itse asiassa nytkin pohdin, että miten saisin tähän viestiin järkevästi esitettynä asiani ja jotenkin loogisessa järjestyksessä... Vaikea jäsennellä asioita. Viime viikolla englannin tunnilla oli tehtävänä lukea eräs teksti parin kanssa - minä äänsin virheettömästi toisin kuin parini, mutta parini muistikin tekstin sisällön sen sijaan.

Esimerkiksi ihmissuhteissani huomaan takertuvani pieniin ongelmiin, joista huomaamattani teen aivan valtavia kriisejä itselleni. Kunnes sitten ennemmin tai myöhemmin havahdun ja tajuan taas vaihteeksi ajautuneeni sivuraiteille ja unohtaneeni tärkeimmän. Varmaan tuo   :kin vaikuttaa asiaan. Nolona esimerkkinä poikaystäväni ei ollut ehtinyt työkiireidensä takia vastata yhteen tekstariini ja tietysti minä pikkuseikkoihin takertuvana ehdin jo analysoida kaikki mahdolliset syyt vastaamattomuuteen ja vetää johtopäätökset suhteen loppumisesta. Jälkeenpäin ajateltuna aivan naurettava johtopäätös. :DD

Hyvä asia on, että olen vähitellen oppinut tiedostamaan tämän ongelmani ja pystyn nauramaan hupsuille ajatuksilleni enkä anna niille liikaa painoarvoa. Yritän olla rennompi. Kai tuo  mieheni tekee ihan hyvää minulle ja onhan nuo kaikki kolme planeettaani 5. huoneessa, niin ehkä sekin vaikuttaa...?

Astrologia on myös hyvä esimerkki. Muistan hyvin karttani yksityiskohdat, mutten sitten millään pysty yhdistämään näitä osasia kokonaisuudeksi. Ei vaan pysty.

[ghede]

Itselläni on venus neitsyessä 3.huoneessa ja välillä on ollut vaikeuksia hahmottaa kokonaisuuksia. Toisaalta venukseni on oppositiossa marsin, joka sijaitsee vastakkaisessa merkissä eli kaloissa ja 9.huoneessa. Tavallaan nuo planeettojen huonesijoituksetkin jo kuvastavat kohdallani vallitsevaa ristiriitaa suurempien kokonaisuuksien ja pienten yksityiskohtien hahmottamisen välillä. Jotkuthan yhdistävät 3.huoneen alemman asteen mentaalisiin toimintoihin ja 9.huoneen korkeamman asteen käsityskykyyn. Sitten, kun tähän otetaan vielä mukaan tiukka Saturnus/Uranus yhtymäni, joka sijaitsee jousimiehessä sekä 5.huoneessa ja on kaiken lisäksi vielä neliössä sekä tuohon 3.huoneen Venukseeni ja 9.huoneen Marsiini niin saadaan aikaan varsinainen kaaos informaation kulussa ja käsittelemisessa. Tähän soppaan vielä lisätään Kuu, joka on 11.huoneessa ja kaksosissa sekä oppositiossa Saturnus/Uranus yhtymään ja neliössä noihin kahteen muuhun. Kaikki nämä muodostavat suuren ristin kartallani. Elämä on ihanaa.

Lisäksi tapanani on ottaa asiat joskus turhan kirjaimellisesti, mutta en tiedä mihin tuon voisi yhdistää kartallani. En ole oikein vieläkään oppinut esim. noissa lukuhommissa hallitsemaan laajempia kokonaisuuksia vaan yleensä alan järjettömästi keskittymään pienimpiinkin yksityiskohtiin ja "epäolennaisiin" tietoihin...ja sitten huomaan liian myöhään, että käytinkin väärää lähestymistapaa.