Tällä palstalla on fiksuja ihmisiä, jotka antavat ihmisten olla mitä ovat, olivatpa he itse mitä mieltä tahansa. Mutta se ei kiellä sitä, etteikö Suomessakin olisi niitä ihmisiä, joiden viha homoja, naisia, lapsia, tummaihoisempia kohtaan on niin suuri, ettei hän sitä väkivallalla purkaisi itsestään.
Sivukysymys, joka on hiukka off topic ja varmaan avaa aika matolaatikon, mutta aivan pakko se on kysyä:
Miksi ei mainittu valkoista heteromiestä tuossa listassa? Ihan kuin he eivät kohtaisi vihaa ja väkivaltaa, ja kyllä, sitä kohdistavat heihin muutkin kuin toiset valkoiset miehet - esimerkiksi, itse henk.kohtaisesti tunnen väkivaltaisia naisia, joiden puolisot hädin tuskin kehtaavat lähteä tai pyytää apua, ja tällaisesta tilanteesta lähteneet miehet ovat saaneet inhottavan hylkääjän maineen. Mitä tulikaan juuri sanottua vaikenemisen voimasta?
Pointtinani ihan se, että ei enemmistön edustajienkaan ongelmille pidä mielestäni viitata kintaalla, vaan ajatella tavoitteeksi ihmisoikeuksien toteutuminen ihan kaikkialla.
No minä puhun lähinnä feministinäkökulmasta, niin nostan aina mielelläni esille naisten, lasten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ongelmat. Mutta ihan totta on että nämä ei ole VAIN em. ryhmien ongelmia vaan ne koskee myös niitä valkoisia heteromiehiäkin, kyllä siellä on kova kuri siitä että mitä mies saa olla ja mitä se ei saa olla.
Pointti se, että ei kukaan ole tästä vallankäytöstä ulkopuolella. Sellaista ihmistä ei olekaan, joka ei joskus ole törmännyt normeihin ja tuumannut, että ei halua/pysty täyttämään niitä, ja sitten joko itsensä raastanut rikki siitä asiasta tai antanut asian olla hyväksymällä erilaisuutensa. Ja aina löytyy jostain joku, jolla on ongelma sen erilaisuuden kanssa, kun pelkää sitä niin kovasti, ehkä hänelle on opetettu kapeammat rajat kuin sille toiselle, rehellisesti erilaiselle. Siinä on peruskonflikti josta ei päästä pois, ellei molemmat osapuolet ole valmiita muuttumaan itse, esim. hyväksymään toisen näkökulman ja kunnioittamaan sitä.