seuraava »

[Yep]

Minua jäi mietityttämään kartta, jonka Nousukuu linkitti tähän ketjuun. Siihen oli merkitty homomyönteisimmät ja -kielteisimmät alueet. Hei haloo, miksi ihmeessä joku jaksaa tehdä moista? Sitä paitsi minultakaan ei ole kysytty mitään. Suomen kohdalla on siis pikkuinen värivirhe 

Olisikohan tämänkin "ongelman" ratkaisu siinä, että jokainen hyväksyisi ITSENSÄ juuri sellaisena, kuin on? Ei tarvitsisi hakea hyväksyntää muilta. Ja kun hyväksyy itsensä, ei koe tarvetta normittaa  ja lokeroida toisia.

[Indium]

Mietin tossa, että olen kohdannut jotain sellaista ajatusta milloin minkäkin asian puolesta kiihkoilijoilla, että koetaan viholliseksi se kansanosa, joka oikeasti ei hirmusen paljon heidän asiaansa mieti. Sellainen "hei te ANNATTE sorron jatkua jos ette ala ottamaan kantaa!!". Mitä mieltä palstalaiset tästä?

Minulle itselleni on aika se ja sama, jos kaks aikuista tykkää toisistaan ja siitä mitä yhdessä tekevät - hyvä niin, antakaa mennä vaan.
Itseäni liikuttaa vasta siinä kohtaa, jos kuvioon liittyy lapsia, tai jonkun vapaaseen tahtoon puuttumista. Tai sellaista, että eivät ymmärrä miksen minä tee just samoja asioita omassa makkarissani.

[Yep]

Mietin tossa, että olen kohdannut jotain sellaista ajatusta milloin minkäkin asian puolesta kiihkoilijoilla, että koetaan viholliseksi se kansanosa, joka oikeasti ei hirmusen paljon heidän asiaansa mieti. Sellainen "hei te ANNATTE sorron jatkua jos ette ala ottamaan kantaa!!". Mitä mieltä palstalaiset tästä?

Minulle itselleni on aika se ja sama, jos kaks aikuista tykkää toisistaan ja siitä mitä yhdessä tekevät - hyvä niin, antakaa mennä vaan.
Itseäni liikuttaa vasta siinä kohtaa, jos kuvioon liittyy lapsia, tai jonkun vapaaseen tahtoon puuttumista. Tai sellaista, että eivät ymmärrä miksen minä tee just samoja asioita omassa makkarissani.

Niin juuri. Tuntuu, että kiihkoilijat ovat itse hämillään tilanteestaan ja vaativat muita hyväksymään, jotta voisivat itse hyväksyä itsensä?
Ei se niin päin mene. Sitten kun asia ei hetkauta jotakuta, hänestä tulee "vihollinen" ja suvaitsematon. Vaikka todellisuudessa kiihkoilija on suvaitsematon itseään kohtaan.

[Varjotar]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013042816956428_uu.shtml

Kumman osapuolen olisi tullut joustaa? Minulle olisi ollut yhdentekevää tuollainen tapaus, mutta uutisen perusteella henkilökunnan osalta asiatonta toimintaa.

[nousukuu]

(Hiukan otsikon vierestä mutta moniin edellisiin puheenvuoroihin liittyen.)

Aktivismiakin tarvitaan. Olen tässä talven/kevään aikana pohtinut suhdettani aktiivisuuteen, passiivisuuteen, ylilyönteihin, provosointeihin, rakentavuuteen yms. Mielestäni jopa radikaalia toimintaa tarvitaan, MUTTA, sen täytyy olla asiallista. Se on vaikea laji, jossa minun mielestäni jokaisella pitäisi olla kirkkaana mielessä se raja, jonka tällä puolella on oman asian takana seisominen ja tuolla puolella toisten kuuntelemattomuus ja kunnioittamattomuus. En ole itse ainakaan vielä valmis lähtemään mukaan radikaaliin toimintaan. Kerroinkin täällä joskus että minulla on vaikeuksia osallistua järjestötoimintaan.

Mietin tossa, että olen kohdannut jotain sellaista ajatusta milloin minkäkin asian puolesta kiihkoilijoilla,

Ensinnäkin mikä on kiihkoilija, mikä on aktivisti, mikä on asian puolesta toimija?

että koetaan viholliseksi se kansanosa, joka oikeasti ei hirmusen paljon heidän asiaansa mieti. Sellainen "hei te ANNATTE sorron jatkua jos ette ala ottamaan kantaa!!". Mitä mieltä palstalaiset tästä?

Tätä olen myös pohtinut omalla kohdalla, ja toistenkin :

Onhan se nyt niinkin että hyvinvointiyhteiskunnassa jokaisin tulisi hiukan ottaa kantaa ihan jokaiseen esillä olevaan epätasa-arvoiseen kohtaan. Vai kenelle se tasa-arvon toteutuminen on nakitettu?

Toisaalta ei kenenkään aika ja jaksaminen, eikä mielenterveys, riitä joka ikisen epäkohdan ajattelemiseen.

Tämä menee nyt filosofiseksi kun Kuukin on Jousimiehessä... Tästä on enää lyhyt matka politiikan puhumiseen

No vastaan Indiumin kysymykseen niin, että ei ole hyvä juttu alkaa syyllistää ihmisiä siitä jos he eivät jaksa/pysty ajattelemaan juuri Minun Asiaani juuri NYT.

[nousukuu]

Jos huomautan että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat kaksi eri asiaa, olenko:

a) kiihkoilija,
b) asiallinen keskustelija, ja/vai
c) muu, mikä?

[nousukuu]

Olisikohan tämänkin "ongelman" ratkaisu siinä, että jokainen hyväksyisi ITSENSÄ juuri sellaisena, kuin on? Ei tarvitsisi hakea hyväksyntää muilta. Ja kun hyväksyy itsensä, ei koe tarvetta normittaa  ja lokeroida toisia.

Näinpä mutta miten saada mukaan ne joita ei lainkaan kiinnosta hyväskyä itseään? Tämähän olisi jo toteutunut aikoja sitten jos se vain menisi näin. Näkisin että siksi tarvitaan "asia kerrallaan" -aktivismia tai miksi sitä haluammekin nimittää.

[Yep]

Olisikohan tämänkin "ongelman" ratkaisu siinä, että jokainen hyväksyisi ITSENSÄ juuri sellaisena, kuin on? Ei tarvitsisi hakea hyväksyntää muilta. Ja kun hyväksyy itsensä, ei koe tarvetta normittaa  ja lokeroida toisia.

Näinpä mutta miten saada mukaan ne joita ei lainkaan kiinnosta hyväskyä itseään? Tämähän olisi jo toteutunut aikoja sitten jos se vain menisi näin. Näkisin että siksi tarvitaan "asia kerrallaan" -aktivismia tai miksi sitä haluammekin nimittää.

Toi on totta. Itsensä hyväksyminen on jokaiselle vaikeaa.Ajattelin ehkä Dalai Laman ohjetta, jos haluat muuttaa maailmaa, aloita itsestäsi.

[nousukuu]

Joo itsestä kannattaa aloittaa ennenkuin lähtee järjestötoimintaan tms.

[Ave^^]

Tuossa viitataan siihen katsotko sivusta kun toista sorretaan tai kiusataan. Sillä on helppo syyllistää viitaten esim. natsisaksaan tai koulukiusaamiseen. Toisaalta jokainen varmaankin käytännöstä tietää, ettei aina voi leikkiä pelastavaa sankaria. Toisaalta miksi koko maailman ongelmat pitäisi olla sinun niskoillasi ja toisaalta yhteiskunnan ongelmat ovat koko yhteiskunnan niskoilla. Ei se silti tee ihmisestä pahaa, jos ei aina jaksa/pysty/halua puuttua jokaiseen epäkohtaan.


muok. aloin miettimään kummin päin tuo "siinä näkijä missä tekijä" -sanonta oikeasti tarkoittaa. Joten poistin. 

[Ave^^]

Pride ja muut kaverit enemmänkin aktivisteja, kuin varsinaisia asian edustajia. Kiihkomielisyys on aina negatiivista.
Nämäkin ovat juuri sitä "MINUN VÄHEMMISTÖYTENI ON AINOA OIKEA ASIA; TE MUUT OLETTE KAKKAAA!!!"
http://www.iltalehti.fi/hullumaailma/2013042416940642_hu.shtml

Joku aika sitten kirjoittamaani viestiin viitaten, tuli tästäkin mieleen, että kiihkoilijat (vähemmänkin radikaalissa muodossa kuin yllä oleva juttu) tuntuvat hakevan lähinnä vain huomiota ja haluavan aiheuttaa järkytystä, sen sijaan että heitä lopulta ollenkaan kiinnostaisi "ajamansa" asia. Kun homous on ollut muotia, sitä kautta on moni huomiota hakeva päässyt ponnahtamaan haluamaansa, se taas ei kerro mitään siitä mitä homot yleensä ajattelevat asioista. Nykyään moni homo kun pystyy elämään niin ettei kohtaa suurempia epäoikeudenmukaisuuksia (kaikkihan niitä jostain syystä kohtaavat). Ja jos tällainen tavallinen homo kohtaa korjausta vaativaa epäoikeudenmukaisuutta ja tuo sitä esille, se hukkuu kaiken kiihkoilun alle, joka on jo muodostanut negatiivisia vastakkain asettumia, joissa oletetaan jo että kumpikaan ei kuuntele toista..   Kiihkoilu tosin silti on tarvittavaa silloin, kun tasa-arvo kehitys on täysin alkutekijöissään. Silloin mikään muu tapa ei pysty horjuttamaan valta-asemaa.

[t.touhula]

Minua jäi mietityttämään kartta, jonka Nousukuu linkitti tähän ketjuun. Siihen oli merkitty homomyönteisimmät ja -kielteisimmät alueet. Hei haloo, miksi ihmeessä joku jaksaa tehdä moista? Sitä paitsi minultakaan ei ole kysytty mitään. Suomen kohdalla on siis pikkuinen värivirhe  

Olisikohan tämänkin "ongelman" ratkaisu siinä, että jokainen hyväksyisi ITSENSÄ juuri sellaisena, kuin on? Ei tarvitsisi hakea hyväksyntää muilta. Ja kun hyväksyy itsensä, ei koe tarvetta normittaa  ja lokeroida toisia.

APLODEJA Yep!
Kerrankin joku ajattelee kuin minä ja osaa sen vielä ilmaistakin. Nyt on mageeta mennä kotiin puristelemaan munkkia ja imaista hiukan simaa palanpainikkeeksi.  
Ei minultakaan tuohon kyselyyn ole mielipidettä kirjattu. Siis värivirhe senkun pahenee.  

[Thuileann]

Ajatellaanpa asiaa vähän historiallisemmin kuin tämän nykypäivän kannalta. Miltä tuntuisi ihan tavalliselta riviheterolta jos

- sulle sanottaisiin, että vastakkaisen sukupuolen haluaminen on sairasta, väärin ja Saatanasta
- että partnerisi kanssa asuminen on väärin ja laitonta
- että lasten saanti partnerisi kanssa on luonnonvastaista, moraalitonta ja lapsen oikeuksia polkevaa
- että koko seksuaalisuutesi pitää kanavoida joko selibaattiin tai kulissiavioliittoon

Tämä oli todellisuus homoseksuaaleille ja transgender-ihmisille 100 vuotta sitten. Itse asiassa trans-ihmisten asioissa moni näistä pitää yhä paikkansa.

60-luvulla homoaktivismi alkoi nostaa päätään pitkin maailmaa feminismin ja rotuerottelun vastustamisen myötä. Toisin kuin esim. Martin Luther King, joka uskoi passiiviseen vastarintaan, homoaktivismi ei voinut luottaa siihen, että ihmiset vaan "tunnistavat" että tässä nyt on homoseksuaali ja että häntä on syrjitty läpi historian. Siksi syntyi Pride-kulkue ja ylpeästi ulostuominen, että kyllä, minä olen homoseksuaali, minulle on sanottu kaikki nuo ylläolevat "faktat" ja monta muutakin, ja sillä tavalla muut ihmiset ovat yrittäneet kieltää joko minun olemassaoloni tai ylipäätään ihmisoikeuteni. Toisin kuin ihonväri, homoushan ei näy päälle. Mutta Pride-kulkue, meikit ja ketjut ja vyöt, peruukit ja korkeat korot näkyy. Homoseksuaalisuus omaksui shokeeraustekniikan siksi, että hyvin moni ei voi enää siinä vaiheessa kääntää silmiään poispäin. We're queer, we're here, get used to it.

No nykypäivänä tällä queer pride-jutulla on sekä historiallinen funktio että poliittinen. Ihan samalla tavalla kuin valtaväestö viettää vappua työväenliiton juhlana, on pride-kulkuekin muistelua siitä, mitä uhrauksia homoaktivismi on joutunut tekemään selkeän vihan edessä (Harvey Milk in memoriam, Helsingin pride-kulkueen iskut jne jne.). Eikä tämä taistelu todellakaan ole vielä ohi, siksi sitä ei voi vain lopettaa.

Tällä palstalla on fiksuja ihmisiä, jotka antavat ihmisten olla mitä ovat, olivatpa he itse mitä mieltä tahansa. Mutta se ei kiellä sitä, etteikö Suomessakin olisi niitä ihmisiä, joiden viha homoja, naisia, lapsia, tummaihoisempia kohtaan on niin suuri, ettei hän sitä väkivallalla purkaisi itsestään. Siksi kaikki yllämainittu aktivismi ei ole mitenkään mennyt "pois muodista", siksi kaikkia noita tarvitaan vielä. Muutos on hidasta mutta vakaata. 100 vuoden päästä, toivottavasti, näistä asioista ei tarvitse edes puhua. Mutta tällä hetkellä, vaikka moni asia on jo paremmassa kannassa, kaikesta tarvitsee vielä puhua, koska hiljaisuus on yksi voimakkaimmista vallankäytön aseista.

[nousukuu]

Tämä oli todellisuus homoseksuaaleille ja transgender-ihmisille 100 vuotta sitten. Itse asiassa trans-ihmisten asioissa moni näistä pitää yhä paikkansa.

Sellainen ihan osuva vertaus on usein sanottu, että transihmiset elää nyt samanlaista aikaa kuin homot 40 vuotta sitten. Toki tämä on tällainen karkea vertaus, koska aika on muutoin erilainen laadultaan ja ennakkoluulotkin ovat hiukan erilaisia näillä "ryhmillä" ja ryhmätkään ei ole mitään ihan tarkkarajaisia.

No nykypäivänä tällä queer pride-jutulla on sekä historiallinen funktio että poliittinen. Ihan samalla tavalla kuin valtaväestö viettää vappua työväenliiton juhlana, on pride-kulkuekin muistelua siitä, mitä uhrauksia homoaktivismi on joutunut tekemään selkeän vihan edessä (Harvey Milk in memoriam, Helsingin pride-kulkueen iskut jne jne.). Eikä tämä taistelu todellakaan ole vielä ohi, siksi sitä ei voi vain lopettaa.

Sitä en vain ihan tajua, miten tämä pride-hässäkkä nykyään menee perille... Tai siis se perusajatus siellä taustalla. En itse halua osallistua sellaiseen karnevaaliin. Toki siellä on ollut erittäin vakavahenkistäkin porukkaa (tulee mieleen "Marching for those who can't", katsotaas löytyykö jotain linkkiä, tuossa: http://farm9.staticflickr.com/8158/7502559210_070f29fb8a_o.jpg ), ja sitten on sellaista sopivan humoristista mutta kuitenkin tosissaan, esim. feministinen kainalokarvayhdistys ja paljon muita, mutta siis joku euroviisuporukka   No onhan sekin kaapista ulostulo jos kertoo että on euroviisufani mutta jotain rajaa. Jos oikeesti halutaan viestittää jotain niin minusta se kokonaisuus on aika epäonnistunut. Mieluummin olen passiivi kuin osallistun sinne.

[Avicii]

Mutta tällä hetkellä, vaikka moni asia on jo paremmassa kannassa, kaikesta tarvitsee vielä puhua, koska hiljaisuus on yksi voimakkaimmista vallankäytön aseista.

Hyvin sanottu. Samaa mieltä. Tätähän käytetään muutenkin varsin yleisesti esim parisuhteessa.