|
Eklektikko
|
 |
« Vastaus #1 : 13.11.2012 09:17:33 » |
|
Tuo riippuu aivan siitä mitä syö: Jos syö Sairauden ja Pahoinvoinnin laitoksen suosittelemat 50-60% päivän kokonaisenergiasta hiilihydraatteina ja vieläpä gluteeniviljoista peräisin olevina sellaisina, sekä sokerina, niin mikään ei toimi kuten pitäisi.
Virallisen suosituksen mukainen ruokavalio on sellainen, että verensokeri seilaa edestakaisin ja on syötävä 2-3 tunnin välein ettei vaan verensokeri laske. Tällaiseen pompotukseen ei ole ihmiskroppaa suunniteltu. Lisäksi tuolla ruokavaliolla ihminen on lähes. koko ajan ns. postprandiaalisessa, eli aterianjälkeisessä tilassa. Juurikin sen pari-kolme tuntia joka aterian jälkeen kroppa nimittäin polttaa sitä syötyä ruokaa, ei niitä omia rasvavarastoja. Ei edes, vaikka omaa rasvaa olisi liikaa ja syöty ateria olisi 'terveellisen' vähärasvainen.
Jos taas syö lajinmukaista ravintoa - minulla perskeles on oikeus lajinmukaiseen ruokaan siinä, missä turkisketullakin lajinmukaiseen elämään - ei tarvitse syödä koko ajan. Syön itse noin klo 12:00 klo 17:00 ja klo 22. Jos klo 12 ateria on tavallista suurempi, syön ilta-aterian vasta noin klo 20 ja sen enempää ei nälätä, eli silloin vain 2 ateriaa päivässä. Ja pointtini on, että syön aina kun on nälkä, syön mitä mieli tekee ja syön juuri niin paljon kuin maistuu. En pidä pitkiä ruokavälejä minkään urheilun tai laihdutuksen vuoksi, vaan sen vuoksi että kun syöty ruoka on oikein koostettu, kroppa puksuttaa todella helposti omasta rasvavarastosta sokeria energiaksi noiden pitkien ateriavälien aikana.
Roskaruuan syöminen illalla kostautuu myös kropan terveyden kannalta: Jos syö nopeasti sokeristuvia hiilihydraatteja (tai ottaa alkoholia) illalla, aloittaa maksa yönsä glykogeenivarastot liian vähäisinä eikä kykene yöllä puksuttamaan sitä sokeria omasta rasvasta, kuten pitäisi. Sen sijaan elimistö menee hälytystilaan 'apua, sokeri loppuu, aivot kuolee!' ja alkaa hädissään tehdä sokeria lihasmassasta ja luustosta. Ikävämpi juttu, sillä silloin jää tärkeitä unen aikana tehtäväksi tarkoitettuja korjaustoimenpiteitä kropassa tekemättä. Ja aamulla on sumuinen ja väsynyt, sellainen ei riittävästi levännyt, olo.
Iltasyöminen ei lihota tippaakaan enempää kuin minään muuna aikanakaan syöminen, syön suurimman osan päivän kaloreista klo 17 jälkeen. Sen sijaan nykyisillä suomalaisilla ravintosuosituksilla lihoaa lähes väistämättä riippumatta siitä mitä tekee. Joidenkin ihmisten elimistö kestää rääkkiä jokusen vuosikymmenen, mutta ennen pitkää tulee metabolisia ongelmia.
Itse asiassa elimistömme erittää eniten ruuansulatusnesteitä juuri illalla, täysin riippumatta siitä syömmekö silloin vai emme. Se odottaa ruokaa silloin, eikä ihme: Satoja tuhansia vuosia ihminen söi aamulla mitä illan syömingeistä oli jäänyt, jos mitään - hyvin vähän siis. Sitten lähdettiin metsästys- ja keräilyreissuille ja päivän aikana ehkä poimittiin marjoja puskasta suoraan suuhun tai syötiin eteen tullut mehevä toukka, mutta edelleen päivällä syöminen oli niukkaa. Illalla sitten pidettiin tuntikausien nyyttikesti-syömingit kaikesta mitä oli päivän aikana löydetty. Ruuansulatusnesteidemme vuorokausikierrosta tämä on edelleen nähtävissä.
Muttamutta: Yllämainittu vaatisi ettei pelätä niitä kovia eläinrasvoja - niitä joiden ansiosta aivomme ovat alun perinkin tähän kokoonsa kasvaneet.
|
