seuraava »

[Suljin]

Aiheuttavatko merkuriuksen oppositiot ongelmia synastriassa?? Täysin vastakkaisen ajattelutavan tms?
Vai voiko olla ihan hyväkin aspekti?

Lisäksi, kiinnostaisi tietää miten perääntyvä merkurius jommankumman kartalla voisi tarkoittaa?

Mulla ainakin on oppositiosta hyvää kokemusta, huumori on kukkinut kaikessa loistossaan

[Ocariina]

Hei,

Todella mielenkiintoinen aihe!

Minulla ja miehellä todella iso ongelma tällä hetkellä tuolla alueella. Kun yritetään puhua niin jompikumpi ottaa nokkiinsa pienen pienistä puheen vivahteistakin ja se siitä "keskustelusta".

Mielestäni meillä on hyvä parisuhde ja siksi ihmetyttääkin, että mistä nyt tuulee, kun muutaman kuukauden ajan jo tämä "jääkausi" on leijunut päällä.

Siis jaksaisiko joku kurkata meidän karttoja, kun itse olen ihan onneton tulkinnoissa?

Minun tiedot: 5.1.1970 klo 19.31 Raahe ja mies: 17.5.1974 klo 20.33 Oulu.

Olisin todella kiitollinen jos vaan joku jaksaisi ja ehtisi kurkata!  

Vilkaisin vähän noita karttojanne, ja kyllähän sieltä löytyi tilannettanne tukevia aspekteja. Ehkä suurimpana konfliktien aiheuttajana teillä synastriassa on miehesi   sinun   : taipumusta haastaa toisiaan kommunikaatiossa, riitoja ns."turhasta" ja turhautumista. Myös   ja   saattavat lisätä ärtymyksiä ja väärinkäsityksiä parisuhteessa, vaikka myös samalla lisäävät ajatusten virtaa ja kommunikaatiota positiivisella tavalla.

Täytyy kuitenkin korostaa, että kyllähän tuo silti todella hyvälle parisuhteelle näyttää, kuten itsekin sanoit. Sopivassa suhteessa vastakohtien vetovoimaa ja sujuvuutta.

Kun kyseessä on etenkin viime kuukausina närää aiheuttanut ilmiö, niin on syytä vilkaista myös transiitteja. Silmiin osui miehesi kartalla Mars ja Pluto, jotka ovat kutakuinkin kvinkunssissa hänen Merkuriukseensa ja oppositiossa Marsiin. (Mars myös viime kuukausina ollut oppositiossa ensin hänen Aurinkoonsa ja sitten Merkuriukseen.) Olettaisin näillä olevan asian kanssa tekemistä, sillä miehesi saattaa olla näinä aikoina tavallista kärsimättömämpi, radikaalimpi mielipiteissään ja taipuvaisempi argumentointeihin ja riitoihin. Näiden vaikutukset eivät kuitenkaan ikuisuutta kestä.

Kiitoksia Marble!

Hyvin tutulta kuulostaa, kaikin puolin.  

Erityisesti kiinnostuin transiiteista... Mies on ihan normaalistikin todella taitava puhuja ja perustelut tulevat suitsait sukkelaan. Ja minä hitaampana osapuolena yleensä, (joskus yllätän jopa itseni sanavalmiudellani   ,) olen ihan helisemässä hänen kanssaan. Mutta nyt, viime kuukausien aikana olo ollut kuin jyrän alle jääneellä...

Meille on tulossa erittäin tärkeä keskustelu, ja me molemmat tiedämme, että se on pakko käydä, jotta päässemme eteenpäin yhteisessä elämässämme...Molemmat olemme kajonneet varovaisesti asiaan, ja siirtäneet keskustelua syyllä tai toisella eteenpäin.

Heh, kun normaalisti esim. nahistelemme kumpi unohtaa enempi asioita, jotka tekemättöminä ärsyttävät toista osapuolta, niin nyt taitaa olla ilmassa se Iso riita...

´Kysymys siis kuuluu: Mitä minun kannattaisi katsella kartoilta, jotten nyt ihan väärään aikaan yritä saada keskustelua aikaiseksi? Lapset ja perhe on aihe josta pitäisi pystyä puhumaan.
 

[ghede]

ghede: Mitä nyt sanasaivarteluun voisi kuulua

No en mie tiiä...senkin kiusoitteleva femme fatale!

[mii-i]

No en mie tiiä...senkin kiusoitteleva femme fatale!

No äläs ny

[mehmet]

Hei tämä on huippuketju! Itselläni perääntyvänä , yhtymä puolen asteen orbilla 10.huoneessa ja samaan stelliumiin tulee vielä . Kommunikaatio on niin mun juttu.

Nykyisen miehen kanssa puhutaan tosi paljon - välillä liikaakin jopa mun makuun, vaikka olen tämmöinen kommunikaatio-fiksoitunut ihminen. Hänen  ja näistä veskari-Merkurius-ihmisistä olen saanut kiksejä aina. Ehkä johtuu siitä, että oma    ja 3. huoneessa. Sinne siis osuu miehen  yhtymään minun IC:n kanssa.

Miksi sitten minusta on välillä väsyttävää keskustella: minun   hänen  . Olen meistä kahdesta se hiljaisempi osapuoli, ja välillä tunnen olevani vanhempi, tosiaan se vastuullisempi ja ärsyttävä tyyppi, joka laittaa toiselle kapuloita rattaisiin ja vetää jalkoja maahan. Vaikken edes haluaisi olla sellainen.

Tosi monen hyvän ystäväni osuu minun 3. huoneeseen: heillä  joko  tai  . Ihmissuhteissa puhuminen on kyllä kaiken a ja o!

Ihmeellinen sanattoman kommunikaation suhde minulla on kuitenkin esikoispoikaani. Hänen on 8. huoneessa ja ja myös perääntyvänä, että aika pidättyväinen on tämä nuori mies. Hänen osuu pilkuntarkasti minun  -stelliumilleni  . Lisäksi minun hänen . Skoputyyliin käytetään enempi telepatiaa.

Toisen pojan kanssa sellaiset vaihtarit, että myös hänellä tarkka kuten mullakin ja vielä samoissa asteissa. Hänen stellium  eli yhtymämme tekevät sekstiilit keskenään. Ymmärretään toisiamme kyllä hyvin, mutta koska minun    hänen  myös riitelemme paljon ja ärräpäät lentävät. Erityisesti minusta tuntuu, että poika haastaa tahallaan. Toisen pojan kanssa emme ole ajautuneet riitaan todellakaan koskaan, kun taas kuopuksen kanssa vähintään kerran päivässä otetaan matsia.

Sitten esimerkki lyhyestä seurustelusuhteesta, jossa kyllä puhuttiin kuin papupadat, mutta ei ymmärretty toisiamme sitten pätkääkään.
Miehellä  , hyvin karsimaattinen kaveri oli tämä. Stellium teki minun  , mikä varmasti toi sitä puoleensavetävyyttäkin, mutta kun hänen stellium samalla minun  ja siellä olevat ja  niin jotenkin meni vaan niin metsään koko juttu.

[Hopealohikäärme]

Kyllä mun ihmissuhteet (mies- ja ystävyys- kummatkin) perustuvat sille, että kommunikaatio toimii. Jos ei, se on sillä selvä - ei löydy sama aaltopituus, ei tarvitse olla lähemmissä/pidemmissä tekemisissä. Huomaan yleensä aika nopeasti, miten on, vaikka tietysti on tyyppejä, jotka ei heti "avaudu", mutta kyllä jokin yhteinen kipinä aina täytyy löytyä. Huumorintaju on yksi tosi tärkeä juttu, että tajuaa läppää, ja semmoinen, että kuuntelee toista. En kestä ihmisiä, jotka puhuvat pelkästään itsestään eivätkä keskity ollenkaan kuuntelemaan, mitä mulla on sanottavana. Tämmöiset tyypit huomaan silmänräpäyksessä, enkä jaksa heihin panostaa. Parisuhteen kannalta mielenkiintoisinta on se, että juttu miehen kanssa luistaa, kaikki muu on toisarvoista. Tuppisuita en kestä, enkä tosikoita. Mutta toisaalta, jos on koko ajan äänessä, ei sekään ole hyvä. Pitää myös kestää hiljaisuutta. Eikä mitään lässytystä, joko asiaa tai sitten överi-huumoria.

Mulla on  lähellä 7. huoneen rajaa ja   

[mc82]

Itselläni  11. huoneessa, miehellä  3. huoneessa - kuulostaa kunnon yhteentörmäykseltä, mutta käytännössä yllättävänkin harmoninen yhdistelmä, sillä molemmat merkit janoavat kiihkeästi totuutta, Jousimies enempi filosofinen pohdiskelija ja elämänopiskelija, Skorpioni puolestaan kaivaa asiat esiin pohjamutia myöden.

Itselläni  on kartalla aika heikossa asemassa, onhan  :n merkissä "maanpaossa". Lisäksi kartalla väljät  ,  , väljähkö  sekä terävä  . Ei mitään kovinkaan älyllistä toimintaa, siis Merkuriuksen hallitsemassa 3. huoneessa mulla on edelleen asioita sotkemassa  . Ilma on muutenkin kartallani alipainottunut elementti tulen dominoidessa voimakkaasti elementtejä. Pullenin astrologian mukaan  on mulla vasta 10. voimakkain planeetta/asteroidi.

Miehellä sen sijaan  on voimakkaasti painottunut ja muistaakseni olikin karttansa hallitsevin planeetta (sen lisäksi, että on kartan hallitsija). Onhan  hällä omassa, eli 3. huoneessaan, vaikka merkkisijainti on Merkkarille vieras. Lisäksi aspekteina  ,  ,  ja  puolineliö . Merkkari on akseleidenkin osalta merkittävässä asemassa, voimistuuhan  :n myötä Merkkarin vaikutus (lisäksi  ). Miehellä on ilmaylipainotus kartalla.

Mies sanoi, että itse olen aika harkitsematon suustani - ja tottahan tuo, sillä en yleensä harkitse ulosantiani   Mies sen sijaan tuntuu pähkäilevän ties kuinka pitkään, mitä sanoo ja ulosanti on tod.näk. huomattavasti hillitympää kuin mitä ajatukset olisivat (näen hänen ilmeestään, kun tämän tekisi mieli sanoa jotain, mutta pitääkin jotain omana tietonaan). Välillä ehkä tuntuukin, ettei tuo paljasta ihan kaikkea ja tulee fiilis, että mies piilottaa multa jotain - itse kun tuppaan sanoa asiat hyvinkin suoraan, totuus ensin -periaatteella   Mutta kaipa tuo punnitseminen ja harkitseminen on  :ille suotavaa...

Miehen mieli on hyvin johdonmukainen, analyyttinen, alati valpas ja opiskelemassa lisää, hänen keskustelutyylinsä perustuu pitkälti käytännön asioihin, asioihin, mitä hän on lukenut ja opiskellut, ts. kylmään faktatietoon. Oma mieleni on samalla tavalla alati liikkeessä, mutta eri tavalla, sillä oma mieleni on epäjohdonmukaisempi, visuaalisempi sekä suurpiirteisempi - oma keskustelutyylini perustuu kokemusperäisiin asioihin sekä omaan moraalikäsitykseeni. Tässähän sitten monesti tulee yhteentörmäyksiä, kun miehen keskustelutyyli tuntuu hyvin tunnekylmältä ja mies pitää mua liian herkkänä (meillä onkin synastriassa mun  miehen  )   Toisaalta, koska molemmat olemme kiinnostuneita lähes kaikesta uudesta tiedosta, voidaan näillä eri keskustelutyyleillä saada ties kuinka mehevä ja hedelmällinen keskustelu aikaiseksi, missä erilainen näkemysmaailma vaan värittää toisen maailmankäsitystä

Palailen asiaan myöhemmin ja jatkan aiheesta, nyt pitää joutua toisaalle...