seuraava »

[sideman]

Useimmille tämän "artikkelin" lukijoille lienee syytä huomauttaa, että on aiheellista
unohtaa lähes kaikki ne ennakkokäsitykset, jotka liittyvät joogaan.

Tässä kontekstissa aasanat eli esim. haTha-yogan tahi aSTaan.ga-vinyaasa-yogan ("astanga-joogan") lukemattomat
erilaiset asennot ovat jokseenkin marginaalisessa roolissa.

(Toki myös esim. haTha-yoga -kursseilla kaiketi opetetaan usein jonkinlaista meditaatiota, tai sitten ei?)

Tärkein referenssi meille, tarkastellessamme yogan (joogan) peruspilareita, on ilimmam muuta MaharSi Patañjalin (n. 200 eaa??)
yoga-suutra -opus, joka koostuu vajaasta kahdesta sadasta alkujaan sanskritinkielisestä suutrasta (säikeestä), eli
aforismista.

Yoga (jooga) tässä yhteydessä viittaa siis lähinnä yhteen kuudesta intialaisen filosofian ortodoksisesta
eli vedakirjallisuuden auktoriteettiaseman tunnustavasta koulukunnasta, jonka teoreettinen pohja
sisältyy saaMkhya-filosofiaan. Tämä luettelee 25 tattvaa eli universumin "rakennuspalikkaa" hienoimmasta
karkeimpaan seuraavalla tavalla:

sattva-rajas-tamasaaM saamyaavasthaa prakRtiH prakRter mahaan mahato 'haMkaaro 'haMkaaraat pañca
tanmaatraaNy ubhayam  indriyM tanmaatrebhyaH sthuula-bhuutaani puruSa iti pañca-vimshatir-gaNaH (phew!)

Toisaalta yoga viittaa myös tietoisuuden tilaan, joka on jooga-suutran perusteella tehtävien mentaalisten
sun muiden harjoitteiden tavoitteena, elikäs siis tiätysti samaadhiin. Jompikumpi kahdesta arvostetusta
kommentaattorista, joko Vyaasa tahi Bhojadeva (tai kenties molemmat, en nyv viitti tsekata tuota...)
toteaa ykskantaan:

yogaH samaadhiH (lausu: joogas samaadhihii)

... eli siis: jooga [on] samaadhi!

...jatkuu seuraavassa numerossa, jos jatkuu...  :

[sideman]

Noh, Patañjali (PJ) määrittelee yogan (joogan) seuraavalla tavalla:

yogash citta-vRtti-nirodhaH (Yogasuutra-s, paada [osa] 1 [nimeltään samaadhi-paada], suutra 2)

Esim. Måns Broo kääntää tuon seuraavalla tavalla:

Jooga on mielen [citta, lausu: tshitta -- sidis] toimintojen [vRtti -- sidis] pysäyttämistä [nirodha(H) -- sidis].
(Lausu: joogash tshitta-vritti-niroodhahaa)


(Mikäli nuo käännökset herättävät kummastusta, kannattaa ottaa huomioon, että varsinkin klassinen
sanskrit suosii jopa älyvapaan pitkiä yhdyssanoja (22-komponenttinen mm. Shankaralla), joissa ainakin sija- ja lukuoppositiot ns. neutraalistuvat eli kirjaimellisesti käännettynä tuo suutra voisi olla vaikkapa jooga [on] mieli-toiminta-pysäyttäminen.)

Tuota voisi havainnollistaa mm. siten, että ajatellaan yksilöllisen mielen (citta, manas) olevan väreilyjä
tahi aaltoja kosmisen mielen (mahat: Suuri [Henki]) meren pinnalla. Kun yksilöllinen mieli lakkaa toimimasta eli
asettuu täydellisen tyyneyden tilaan, se samaistuu kosmisen mielen mereen ja tavallaan lakkaa olemasta
erillinen mieli, esim. meditaation tahi spontaanin samaadhin "kokemisen" aikana.

(Tää on siis aevan mahootonta, kun yrittee pähkäellä, notta mihinä järjeestykses näitä
juttuja esittelöö... )

[sideman]

(Sanskriittihörhön ajantappoa, kun pörssi on kiinni...)  :

Ensimmäinen yoga-suutra männöö näinikkäästi (käännökset Måns Broon kirjasta Joogan filosofia,
jota voin lämpimästi suositella niille, joita jooga-suutrat sikapaljon kiinnostavat):


atha yogaanushaasanam [yoga-anushaasanam]

Ja nyt joogan opetus.

Måns kommentoi:

Patañjalin kirjan alku vaikuttaa nykylukijasta varmasti töksähtävältä, ja toiset kääntäjät ovatkin
yrittäneet pehmentää sitä lisäämällä siihen sanoja tai kokonaisia lauseita. Myös sanskritiksi se on
töksähtävä, mutta suutra-tyylille tyypillinen. [...]

Suutra-teoksen ensimmäinen sana on lähes poikkeuksetta atha, jota on vaikea suomentaa. Se tarkoittaa
"nyt" tai "myös", mutta om-tavun tavoin sen katsotaan myös itsessään enteilevän hyvää.

Cologne Digital Sanskrit Lexicon (CDSL):

    atha    (or Ved. %{a4thA}) ind. (probably fr. pronom. base %{a}) , an auspicious and inceptive particle (not easily expressed in English) , now ; then ; moreover ; rather ; certainly ; but ; else ; what? how else? &c.


Sana anu-shaasanam tarkoittaa siis opetus. Muistaaksemme jotkut kommentaattorit korostavat sitä,
että prefiksi (etuliite) anu painottaa yoga-suutrain perustuvan vanhaan perinteeseen.

    anu    3 ind. (as a prefix to verbs and nouns , expresses) after , along , alongside , lengthwise , near to , under , subordinate to , with. (When prefixed to nouns , especially in adverbial compounds) , according to , severally , each by each , orderly , methodically , one after another , repeatedly. (As a separable preposition , with accusative) after , along , over , near to , through , to , towards , at , according to , in order , agreeably to , in regard to , inferior to Pa1n2. 1-4 , 86. As a separable adverb) after , afterwards , thereupon , again , further , then , next.

[sideman]

Toinen suutra määrittelee käsitteen yoga siinä merkityksessä, jossa PJ sitä
(valtaosin?) käyttää:

yogash citta-vRtti-nirodhaH (joogash tshitta-vritti-niroodhahaa)

(Ilman sandhia eli sananrajoilla toisiaan seuraavien äänteiden muuttumista
joksikin muuksi, tai joskus myös pysymistä entisellään: yogaH; citta-vRttti-nirodhaH)

Jooga on mielen toimintojen pysäyttämistä.

Sidiksen sananmukainen käännös (SikSaK):

jooga [on] mieli-toiminta-pysäyttäminen.

(Selitys muodolle 'yogash': sanan yoga yksikön nominatiivin "perusmuoto" on yogaH [H = ns. visarga, jonka
ääntämys riippuu sitä seuraavan äänteen foneettisista ominaisuuksista]; kun visargaa seuraa esim. c-äänne
[ = tsh], se muuttuu "suhuässäksi", jota usein merkitään grafeemikombinaantiolla 'sh'; itse asiassa muoto
yoga esiintyy lähinnä vain yhdyssanoissa, kuten yoga-suutra, tai joissakin vokaalisandheissa, eli
kun tietyt vokaalit seuraavat sanaa 'yogaH', jolloin visarga "tippuu" poies...)

Kuriositeetin vuoksi laitettakoon tähän esille, kuinka monenlaisia merkityksiä sanalla yoga voi olla
kontekstista riippuen:

yoga    m. (1. %{yuj} ; ifc. f. %{A}) the act of yoking , joining , attaching , harnessing , putting to (of horses) RV. MBh. ; a yoke , team , vehicle , conveyance S3Br. Kaus3. MBh. ; employment , use , application , performance RV. &c. &c. ; equipping or arraying (of an army) MBh. ; fixing (of an arrow on the bow-string) ib. ; putting on (of armour) L. ; a remedy , cure Sus3r. ; a means , expedient , device , way , manner , method MBh. Ka1v. &c. ; a supernatural means , charm , incantation , magical art ib. ; a trick , stratagem , fraud , deceit Mn. Katha1s. (cf. %{yoga-nanda}) ; undertaking , business , work RV. AV. TS. ; acquisition , gain , profit , wealth , property ib. Kaus3. MBh. ; occasion , opportunity Ka1m. Ma1rkP. ; any junction , union , combination , contact with (instr. with or without %{saha} , or comp.). MBh. Ka1v. &c. (%{yogam} %{i} , to agree , consent , acquiesce in anything R.) ; mixing of various materials , mixture MBh. R. VarBr2S. ; partaking of , possessing (instr. or comp.) Mn. R. Hariv. ; connection , relation (%{yogAt} , %{yogena} and %{yoga-tas} ifc. in consequence of , on account of , by reason of , according to , through) Ka1tyS3r. S3vetUp. Mn. &c. ; putting together , arrangement , disposition , regular succession Ka1t2h. [856,3] S3rS. ; fitting together , fitness , propriety , suitability (%{yogena} and %{yoga-tas} ind. suitably , fitly , duly , in the right manner) MBh. Ka1v. &c. ; exertion , endeavour , zeal , diligence , industry , care , attention (%{yoga-tas} ind. strenuously , assiduously ; %{pUrNena@yogena} , with all one's powers , with overflowing zeal) Mn. MBh. &c. ; application or concentration of the thoughts , abstract contemplation , meditation , (esp.) self-concentration , abstract meditation and mental abstraction practised as a system (as taught by Patan5jali and called the Yoga philosophy ; it is the second of the two Sa1m2khya systems , its chief aim being to teach the means by which the human spirit may attain complete union with I7s3vara or the Supreme Spirit ; in the practice of self-concentration it is closely connected with Buddhism) Up. MBh. Ka1v. &c. (IW. 92) ; any simple act or rite conducive to Yoga or abstract meditation Sarvad. ; Yoga personified (as the son of Dharma and Kriya1) BhP. ; a follower of the Yoga system MBh. S3am2k. ; (in Sa1m2khya) the union of soul with matter (one of the 10 Mu1lika7rtha1s or radical facts) Tattvas. ; (with Pa1s3upatas) the union of the individual soul with the universal soul Kula7rn2. ; (with Pa1n5cara1tras) devotion , pious seeking after God Sarvad. ; (with Jainas) contact or mixing with the outer world ib. ; (in astron.) conjunction , lucky conjuncture La1t2y. VarBr2S. MBh. &c. ; a constellation , asterism (these , with the moon , are called %{cAndra-yogAH} and are 13 in number ; without the moon they are called %{kha-yogAH} , or %{nAbhasa-yogAH}) VarBr2S. ; the leading or principal star of a lunar asterism W. ; N. of a variable division of time (during which the joint motion in longitude of the sun and moon amounts to 13 degrees 20 minutes ; there are 27 such Yogas beginning with Vishkambha and ending with Vaidhr2iti) ib. ; (in arithm.) addition , sum , total Su1ryas. MBh. ; (in gram.) the connection of words together , syntactical dependence of a word , construction Nir. Sus3r. (ifc. = dependent on , ruled by Pa1n2. 2-2 , 8 Va1rtt. 1) ; a combined or concentrated grammatical rule or aphorism Pa1n2. Sch. Siddh. (cf. %{yoga-vibhAga}) ; the connection of a word with its root , original or etymological meaning (as opp. to %{rUDhi} q.v.) Nir. Prata1p. Ka1tyS3r. Sch. ; a violator of confidence , spy L. ; N. of a Sch. on the Parama7rthasa1ra ; (%{A}) f. N. of a S3akti Pan5car. ; of Pi1vari1 (daughter of the Pitr2is called Barhishads) Hariv.

[sideman]

Yoga-suutra koostuu siis neljästä osasta eli paadasta (kirjaimellisesti jalka, myös esim. runojalka).

Ensimmäisen osan nimi on 'samaadhi-paada'. Ei ole mitään käryä, onko tuo PJ:n itse antama
nimi, vai myöhempien tulkitsijoiden kuvaus tuosta ekasta osasta.

Oli miten oli, kumma kyllä, kun PJ kuvailee kaksi samaadhin päätyyppiä , saMprajñaata (mukana
henkistä toimintaa) ja asaMprajñaata (ilman [muuta?] henkistä toimintaa, pelkkä syvin samaadhi, nirbiija, tai
dharma-megha-samaadhi), hän ei käytä sanaa samaadhi, vaan pelkästään attribuutteja 'saMprajñaataH'
ja 'anyaH' (toinen = asaMprajñaataH), joten lukijan täytyy mielessään lisätä sana samaadhi noiden
attribuuttien perään, jos häntä huvittaa...

Noh, kuuluisa kommenttaattori KRSNa-dvaipaayana-vyaasa (jota jotkut pitävät samana henkilönä
kuin Brahma-suutrain laatijaa, BaadaraayaNaa, höh) tuttavallisesti vain Vyaasa, toteaa ykskantaan:

yogaH samaadhiH (jooga [on] samaadhi); ja edelleen: sa ca saarvabhaumash cittasya dharmaH.

Emme ole koskaan nähneet viimemainittua käännöksenä, mutta se saattaisi tarkoittaa, että
Vyaasan "mielestä" samaadhi eli puhdas, transsendenttinen tietoisuus (turiiya tai caturtha = neljäs [tietoisuuden tila]) on muiden, relatiivisten tietoisuuden tilojen ("normaali" päivätietoisuus, unennäkö ja syvä uni) perusta, eli se on kaiken aikaa läsnä, mutta vain enemmän tai vähemmännvalaistunut yksilö on siitä tietoinen!?