seuraava »

[Verninia]

Toisinaan tulee eteen tilanteita, joissa vastaanottaa selkeän viestin- jonkun aivan randomin ihmisen suusta.

Sitä saattaa pyöritellä arkisia asioita monta viikkoa: vaikka hammaslääkäriin menoa ja yhtäkkiä huomio kiinnittyy netissä tiettyihin artikkeleihin, tai korva nappaa ruokalassa käydyn keskustelun hammaslääkäripelon voittamisesta, kirjastossa juuri palautettujen kirjojen joukossa on opus hampaiden huollosta, facebookissa joku mainostaa käyneensä onnistuneessa juurihoidossa jne. Ihan kun henkimaailma yrittäisi syöttää mahdollisimman paljon muistutuksia ihmisen eteen.

Joskus viestit jättää tietoisesti huomaamatta, silloin olen huomannut kuinka hienovaraiset viestit kulkeutuu jonkun tuttavan suuhun. Olen vastaanottanut näitä viestejä erilaisista aihepiireistä viimeisen vuoden aikana ja niissä tilanteissa on täysin varma siitä, että tämä ihminen puhuu kyllä omalla suullaan, mutta jonkun muun kehoituksesta. Kieliasussa on silloin joku erilainen sävy, ja viestinvälittäjästä hehkuu rakkaus ja valo.

Esimerkiksi menneellä viikolla pyörittelin parisuhdekuvioita mielessäni kenellekään sanomatta mitään, kunnes puolituttu tulee vastaan, pyytää minua sivummalle ja sanoo: "Mun on jostain syystä pakko sanoa tämä. Älä suostu mihinkään mihin et halua. " Hullu tunne, humahdus, valo, rakkaus, mutta aivan selvästi vastaus siihen, mitä olin pohtinut!

Hei mutta entäs te muut? Kokemuksia viestin vastaanottamisesta? Kokemuksia omasta itsestään viestinvälittäjänä?

[Lilli]

Tarkoitat tässä varmaan tavanomaisten kuulumisten ja ajatusten vaihdosta poikkeavaa viestintää. Minulle tulee mieleen paljonkin viestejä ja vinkkejä ihan tavallisista keskusteluista. Pari hieman poikkeavampaa tapausta on kuitenkin sattunut. Ensimmäisessä tapauksessa olin viestinviejä. Näin unta hyvin etäisestä tuttavasta, jota en ollut edes nähnyt moneen vuoteen ja kuinka ollakaan, törmäsin häneen seuraavana päivänä pariinkin otteeseen. Siinä kun törmäiltiin, minulle tuli luonteva tilaisuus kertoa hänelle uneni. En tiedä, oliko sillä hänelle sen suurempaa merkitystä, mutta koin hyvin tarpeelliseksi kertoa sen hänelle.

Toinen tapaus liittyi edellisen avoliittoni erosotkuihin. Ensinnäkin silloisen mieheni tuttavat ja sukulaiset valistivat minua siitä, mitä hän puuhastelee selkäni takana ja näistä puuhistaan hän oli jäänyt kiinni jotenkin sattumalta. Kaikki minulle kerrottu oli totta. Silloinen mieheni ei ollut mitenkään patologinen valehtelija, mutta hän pystyi pokkana elämään kaksoiselämää ja jättää tärkeitä asioita kertomatta. Mutta sitten kun hänet tuntevat ihmiset päättivät avata sanaisen arkkunsa, niin melkoinen vyöry asiaa sieltä tulti päivänvaloon. Tapaukseen liittyi vielä toinen nainen, joka oli soittanut vielä selvänäkijälle mieheeni liittyen ja hän oli saanut sieltä paikkansapitävää tietoa lähinnä minusta. Asuin tuon sivusuhteen alkaessa ulkomailla, joten miehen oli helppo esiintyä sinkkuna. Selvänäkijä näki kyllä asian todellisen laidan. 

[Kyllikki6]

Täällä myös molempiin suuntiin kulkee, välitän ja vastaanotan. Ihan konkreettisin esimerkki kerrottakoon kuluneelta vuorokaudelta:
Erään miespuolisen henkilön kanssa on tässä elämässä ollut oppiläksyjä ja viimeisinä vuosina oon rypönyt niissä pohjamutia myöden. Eilen illalla tuli kuitenkin tarve kirjoittaa, että nyt kaikki on hyvin, olen oppinut sen mitä nyt voin oppia ja vapautan itseni ja hänet tästä "velvoitteesta". En kuitenkaan lähettänyt sitä, tiesin että hän kyllä saa olennaisimman tiedon tavalla tai toisella ja poistin koko raapustuksen tyytyväisenä. Aamulla olin saanut yhteiseltä tuttavaltamme viestiä, jonka lopussa oli myös kyseisen henkilön kuulumiset ja vahvistus siihen, että hänelläkin kaikki on hyvin ja elämässä mennään eteenpäin.

Näin ne toimii, ei voi muuta kuin kiitollisena ottaa vastaan ja välittää eteenpäin