Kartallani on
(8. tai 9. huone)
(2. tai 3. huone). Molemmilla on lisäksi vahva kaveri sekoittamassa soppaa;
ja
.
Voin kertoa, että tunteet ovat ainakin vahvoja. Ihmissuhteissa nämä kuviot tuntuvat toimivan siten, että koskaan ei ole hyvä. :
Olen totutellut ajatukseen, että luultavasti joudun aina tinkimään jostain. En voi saada sekä tunteita että harmoniaa. Silloin kun tunteet ovat syviä ja voimakkaita, en kerta kaikkiaan kykene tuntemaan oloani mukavaksi ja luonnolliseksi toisen seurassa (ja tästä saattaa seurata todella ristiriitaista käytöstä). Toisaalta silloin kun on hyvä ja helppo ja turvallinen olla, tunteet eivät varsinaisesti leisku liekkimeren lailla. Joko siis joudun opetella tulemaan toimeen niiden kanssa, jotka herättävät minussa syvimmät tunteet, tai tuntemaan jotain niitä kohtaan, joiden kanssa tulen parhaiten toimeen. Tällä skorppari-pluto -yhtymällä en kykene tinkimään tunteista, joten toistaiseksi ensiksi mainittu vaikuttaa paremmalta vaihtoehdolta.
Voin ehkä olla väärässä ja toivottavasti olenkin. Ainakaan vielä toistaiseksi ei ole kuitenkaan tullut vastaan ihmistä, joka olisi kyennyt täyttämään kummatkin tarpeet - ja sellaista olisi tietenkin epäreilua edes vaatia keneltäkään.
Yhdestä asiasta nämä riitapukarini ainakin ovat samaa mieltä. Kumpikaan ei
koskaan, ikinä leiki tarkoituksella kenenkään tunteilla, vaan suhtautuu niihin hyvin vakavasti. En ihastu herkästi, mutta sitten kun ihastun, se on menoa ja lujaa. En myöskään ole koskaan ollut kiinnostunut yhden illan suhteista, sillä fyysinen vetovoima herää vasta tunteiden myötä. Sitten kun se herää, se todellakin herää koko skorpionin intensiivisyydellä että härän sensuellilla voimalla. :
Marshan on minulla Kaksosissa vitoshuoneessa, ja omalla kohdallani Mars suhtautuu seksiin aika älyllisen etäisesti - siitä on hauska puhua vaikka aamunkoittoon asti (ja usein niin, että herkimpien keskustelukumppanien korvat alkavat punehtua). Käytännön harjoitteisiin ei sitten niin helposti päästä, sillä meikälikalla ei ns. viisari värähdä lainkaan ellei kumppani pysty
sekä herättämään niitä vahvoja tunteita
että stimuloimaan älyllisesti.
Siksipä noita kumppaneita ei olekaan kauheasti kertynyt, vaikka mulla ei seksin suhteen mitään luutuneita moraalikäsityksiä olekaan ja olen arvomaailmaltani aika vapaamielinen. Ei vaan kiinnosta ennen kuin kiinnostaa.
Niin, ja kaveripiiri on melko vahvasti miespainotteinen - tähän ei mitään seksuaalista sisälly. Jotenkin vaan tuntuu siltä, että huumorintajuni pääsee miesporukassa paremmin oikeuksiin ja/tai allekirjoittaneen ajatusmaailma on vähän sovinistinen
Haa, tämän olisin voinut päästellä omalta näppikseltäni! Hauskaa, miten erilaisilla kuvioilla tulee samankaltaisia lopputuloksia. Itsellä tuo
varmasti tuo ongelmia suhteessa toisiin naisiin. Jotain kokemuksen tuomaa epäluuloisuuttakin on taustalla, sillä lapsena en kerta kaikkiaan osannut käsitellä tyttöjä - siitä huolimatta, että itsekin olin (tai siis olen!) tyttö ja kasvoin lähes pelkkien tyttöjen ympäröimänä. Jouduinkin sitten kiusatuksi nimenomaan luokkani tyttöjen taholta, kun en koskaan kyennyt täysin ymmärtämään niitä tyttöjen välisiä hienovaraisia sosiaalisia sääntöjä tai osannut itse noudattaa niitä. Tai ehkä tämä onkin joku nousukauriiden juttu - jos "no bulls**t" - tyyppinen asenne toimii paremmin miesporukoissa.
Joskus tämä miesvaltaisuus häiritsee itseäni hiukan, mutta ainoastaan ajatuksen tasolla. Mähän olen kuitenkin arvomaailmaltani täysi feministi. Myönnän auliisti, että vika ei ole muissa naisissa vaan omissa puutteellisissa kyvyissäni bondata heidän kanssaan.
Onneksi minulla on tästä "viallisuudestani" huolimatta edes pari todella läheistä naispuolista ystävää.
Nämä kirjoitukset "naisista" ja "miehistä" kuulostavat nyt kamalilta stereotypisiltä luokitteluilta. Haluan siis vielä alleviivata, että mielestäni ihmisen sukupuoli ei tietenkään määrittele häntä millään tavalla ja loppujen lopuksi sukupuoli on itselleni hyvin toissijainen ja merkityksetön asia (ja myös sellainen asia, että itselläkin nousee niskakarvat pystyyn, jos havaitsen jonkun tekevän typeriä oletuksia sukupuolen perusteella). Pakko tämä vuodatus oli nyt kuitenkin jossain muodossa tänne ulostaa, vaikka tämä kuulostaakin inhottavalta. En kuitenkaan kerta kaikkiaan jaksa nyt miettiä, miten ilmaisisin itseäni hieman ymmärrettävämmin.
edit. Lisätään oppositiosta vielä sen verran, että se toimii myös niin, että jostain syystä viehätysvoimani on suurimmillaan, kun en ole järin kiinnostunut kyseessä olevasta henkilöstä. Tämän vuoksi herätän ihastusta sellaisissa ihmisissä, joihin en itse ole kauhean mieltynyt - enkä todellakaan tee tätä tarkoituksella. Vastaavasti tuo toimii sitten myös toisin päin. Jos minä pidän ihan hirveästi jostakusta, musta tulee ihan jäätävä pökkelö, jonka käytöksessä ei ole kerta kaikkiaan mitään sulavaa.
