seuraava »

[sideman]

Kaikkihan tämän jo kai näkivät:

http://www.iltalehti.fi/raskausjalapset/2013022216706466_rb.shtml

Sengpiel sanoo lehdessä, ettei voi olla varma, onko alhaisen syntymäpainon syy juuri kofeiini vaiko joku muu kahvin sisältämä aine. Tutkijat pohtivat myös, että syynä voivat olla elintavat, jotka liittyvät kahvin juomiseen. Sengpielin mielestä kofeiini on kuitenkin aine, jota ei ole muutenkaan välttämätöntä nauttia.

Itse olen melko varma, että kyseessä on jokin muu aine, jonka vaikutusta kofeiini vielä kenties
tehostaa. Perustelen tämän sillä, että kun olen viime aikoina taas juonut decaf'ia, mm. lieviä
ihottumalaikkuja on tullut käsiin. Nyt on vuorossa taas kahvitauko, kun purkin pohja ammottaa
tyhjyyttään. Saapa nähdä kuinka nopiaan ihottumalaikut häviävät (mikäli häviävät)...


Muoks: tuo voisi olla osaselitys sille, miksi vanhoissa Suomi-filmeissä miehet olivat
huomattavasti maskuliinisempia kuin nykypoitsut, eli he olivat pääsääntöisesti kahvia
kittaamattomien, tupakoimattomien ja olutta ryystämättömien naisten synnyttämiä.
Useimmilla tullee ekana mieleen vaikkapa Tauno Palo.

On vaikea kuvitella, että nykyään lätkä-kaukaloon ilmestyisi esim. Vellu Ketolan
kaltaisi uroita. Velluhan kisasi tasapäisesti vaikkapa tsekkien kaa, mitä tulee
naisia miellyttävään ulkoiseen habitukseen.

http://tinyurl.com/ax5c68z

Naisista on tuossa suhteessa vaikeampi tehdä arviointia, koska kosmetiikalla ja
plastiikkakirurgialla on niin suuri merkitys nykyään, että esimerkiksi Regina
Linnanheimo on hieman epäedullisessa tilanteessa verrattaessa nykynaisiin.

http://tinyurl.com/a5xtd2x

:

Muoks: aajur-veedavinkkelistä kyseessä lienee kahvin aikaansaama liiallinen vaata-doosha, joka heikentää
verenkiertoa ja siten sikiön ravinnonsaantia. Tuota voisi verrata siihen, että saunan pesään tulee liikaa
ilmaa (vaataa) , jolloin liekki kai siitä vähän kuin "jäähtyy"??

[Eklektikko]

Muoks: tuo voisi olla osaselitys sille, miksi vanhoissa Suomi-filmeissä miehet olivat
huomattavasti maskuliinisempia kuin nykypoitsut, eli he olivat pääsääntöisesti kahvia
kittaamattomien, tupakoimattomien ja olutta ryystämättömien naisten synnyttämiä.
Useimmilla tullee ekana mieleen vaikkapa Tauno Palo.

Eipä todellakaan ole niin osa- kuin kokoselityskään. Logiikkasi ongelmia ovat:

1) Kahvia on juotu ihan niin paljon kuin on ollut mahdollista ja varaa myös suomi-filmin kulta-aikoina. Eikä ole ollut mitään varoitteluja silloin, ettei saisi raskaana ollessa juoda, joten ihan satavarmana ovat naiset sitä kahvia ryystäneet myös odottaessaan.

2) Ruipeloita hinteliä ei valittu tietenkään näyttelemään Suomi-Filmien maskuuliinisia rooleja. Miksi olisikaan? Elokuvissa esiintyvistä ihmisistä voi siis päätellä ainoastaan sen, minkä näköisiä ihmisiä on kunakin aikana pidetty ihanteellisen näköisinä. Niitä muita ei sitten rainoissa tietenkään näy.

Lisäksi tieteellistä näyttöä on kertynyt melkoisesti siitä, mikä niitä nykymiehiä naisellistaa: Muovinpehmentiminä käytetyt ftalaatit, joita on ihan joka paikassa, sekä eräät estrogeenin tavoin elimistössä käyttäytyvät torjunta-aineet.  Soija on myös muistettava, siinäkin on estrogeenia imitoivia aineita.

Ja on myös muistettava, että estrogeeni muodostuu rasvakudoksessa. Ylipainoisella miehellä estrogeenia muodostuu siis enemmän  kuin pitäisi sen ylimääräisen rasvakerroksen vuoksi. Ihan vain lihottamalla itsensä saa siis kehon oman estrogeenintuotannon lisääntymään. Ja THL antaa meille nykyään ruokavaliosuosituksia, joilla siankasvattajat lihottavat sikoja silloin kun haluavat niistä rasvaisempia: Päivän energiasta 50-60% hiilihydraateista, niin kyllä menee nälänsäätely ja insuliiniaineenvaihdunta sekaisin. Syyttävä sormi miesten naisistumisesta osoittaa siis myös kohti nykyisiä virallisia lihottavia ruokavaliosuosituksia.

Lisäksi linkittämäsi artikkelikaan ei puhunut muusta, kuin alhaisesta syntymäpainosta. Että jos nyt haukuttaisiin kahvia vain niistä asioista, joista sitä on kohtuullista haukkua, eikä laitettaisi sen syyksi mm. osavalintoja vanhoissa Suomi-Filmeissä tai ftalaattien ja muiden pseudoestrogeenien vaikutuksia.  

Kaikille ei kahvi kofeiinin tai muiden sisältämiensä aineiden vuoksi sovi, mutta niillä joille se sopii, se antaa siis selvän suojan maksasyöpää, suun ja nielun syöpiä, suolistosyöpiä, parkinsonin tautia, alzheimerin tauti ja tyypin 2 diabetesta vastaan. Mutta muistakaa juoda tuoreena; ne antioksidantit siis haihtuvat kahvista 20 minuutissa suodattamisesta.

Vapaaehtoisesti lapsettomana ei onneksi ole koskaan tarvinnut pohtia sikiön viihtymistä, joten kahvi maistuu edelleen.  

[sideman]

Minä kyllä juon muutaman kupin kahvia päivässä..en tykkää teestä.
Eiks sitä sanota et nautinnollisiin hetkiin..kahvia..
Eikä sitä oo varmasti tarkotettu litratolkulla juotavakss.. :
Ja uskon et sillä on terv. vaikutusta..onhan se luonnontuote.
Mut kohtuus kaikessa..siis kaikessa : :

Minäkin tykkään enemmän jopa kofeiinittomasta kahvista kuin teestä.
Mutta mustaa kahvia en kykene juomaan suurin surminkaan!

Siispä kahvissa täytynee olla jotakin muuta "huumaavaa" kuin kofeiini.
Kofeiini ehkä jotenkin vain voimistaa tuota dopamiinia(?) lisäävää vaikutusta...

[Eklektikko]

Se pystyykö juomaan mustaa kahvia, lienee eniten kiinni itse kunkin makumieltymyksistä. Toisista musta kahvi on hyvää, toisista pahaa. En tykkää itsekään maidottomasta kahvista, mutta kyllä se tarvittaessa menee alas. Ainoa ero maidolliseen on makuelämys.

Kahvin 'huumaava' aine on nimenomaan kofeiini ja sen vaikutus perustuu siihen, että se lisää adrenaliinin eritystä. Ei siis dopamiinin. Niillä muilla ainesosilla joita on paljon, epäillään olevan terveysvaikutuksia - esim. sen suun ja nielun syöviltä suojaavan vaikutuksen saa myös kofeiinittomalla kahvilla, joskin heikompana kuin kofeiinillisella - mutta huumaavia vaikutuksia niillä ei ole havaittu. Eikä tarvitsekaan; se kofeiini on jo aika riittävän reipas piriste.

Dopamiinivetoisena huomaisin kyllä, jos kahvi vaikuttaisi dopamiinijärjestelmään, juuri voimakkaan dopamiiniaineenvaihduntaan kohdistuvan vaikutuksen vuoksi en voi juoda lainkaan alkoholia. Sehän sotkee dopamiinijärjestelmän kolmeksi viikoksi kertakännillä...

Mistä huomaa että on dopamiinivetoinen? Esim näistä:
Haavoittumattomuuden/pelottomuuden tunne, josta seuraa riskinottoa, kun riskit eivät tunnu riskeiltä
Elämys/seikkailuhakuisuus
Korkea kipukynnys
Nopea siirtymä unesta valvetilaan ilman sumuisia välivaiheita
Nopeus kaikessa fyysisessä toiminnassa

[sideman]

Se pystyykö juomaan mustaa kahvia, lienee eniten kiinni itse kunkin makumieltymyksistä. Toisista musta kahvi on hyvää, toisista pahaa. En tykkää itsekään maidottomasta kahvista, mutta kyllä se tarvittaessa menee alas. Ainoa ero maidolliseen on makuelämys.

Kahvin 'huumaava' aine on nimenomaan kofeiini ja sen vaikutus perustuu siihen, että se lisää adrenaliinin eritystä. Ei siis dopamiinin. Niillä muilla ainesosilla joita on paljon, epäillään olevan terveysvaikutuksia - esim. sen suun ja nielun syöviltä suojaavan vaikutuksen saa myös kofeiinittomalla kahvilla, joskin heikompana kuin kofeiinillisella - mutta huumaavia vaikutuksia niillä ei ole havaittu. Eikä tarvitsekaan; se kofeiini on jo aika riittävän reipas piriste.

Mikä sitten voisi selittää sen, että pidän huomattavasti enemmän jopa kofeiinittomasta kahvista kuin
esim. mustasta teestä, jossa lienee tyypillisesti noin 50 % kahvin kofeiinimäärästä? Decafistakin tulee minulle
tuntikausiksi sellainen vaikeasti selitettävä miellyttävä emotionaalinen vire, tai jotain.

 Suklaastakin tulee
hyvä fiilis, mutta se kestää mielestäni selvästi vähemmän aikaa kuin decaffista tuleva.

 

[Kuuhilda]

Entäs miksi joskus yhdestä kahvikupposesta tulee "liikaa virtaa" sydän takoo ja hyppin seinille, ja toisinaan taas pannullinen ei tunnu misään?

[body electric]

Dopamiinivetoisena huomaisin kyllä, jos kahvi vaikuttaisi dopamiinijärjestelmään, juuri voimakkaan dopamiiniaineenvaihduntaan kohdistuvan vaikutuksen vuoksi en voi juoda lainkaan alkoholia. Sehän sotkee dopamiinijärjestelmän kolmeksi viikoksi kertakännillä...

Mistä huomaa että on dopamiinivetoinen? Esim näistä:
Haavoittumattomuuden/pelottomuuden tunne, josta seuraa riskinottoa, kun riskit eivät tunnu riskeiltä
Elämys/seikkailuhakuisuus
Korkea kipukynnys
Nopea siirtymä unesta valvetilaan ilman sumuisia välivaiheita
Nopeus kaikessa fyysisessä toiminnassa

Mullekaan ei alkoholi sovi - Mutta onko mahdollista että se voisi johtua myös vastakkaisesta vaikutuksesta dopamiiniaineenvaihduntaan ku mitä tossa on esitetty ?

- mulla on ainoastaan kännissä toi pelottomuuden ja riskittömyyden tunne
- elämys/seikkailuhakuisuus suht normaalia
- matalahko kipukynnys
- hidas siirtymä unesta valvetilaan
- hitaus kaikessa fyysisessä toiminnassa



 

[sideman]

Miksi kofeiinipitoisia tuotteita nauttivien naisten synnyttämät lapset ovat pienikokoisempia,
ja siten alusta asti heikommin eväin varustettuja?

Oma hypoteesini on se, että kahvia tai muita kofeiinipitoisia tuotteita nauttivien odottavien
äitien keho on tarpeettomasti sympatikotonuksessa (fight or flight). Tilanne vastaa vähän sitä,
että kivikautinen odottava äiti kohtaa metsässä petoeläimen. Silloin hänen kaikki voimavaransa
kohdistuvat oman nahan pelastamiseen, jolloin sikiö verenkierron napanuorassa heiketessä kärsii
tilapäisesti ravinteiden puutteesta.

Jos tuo tilanne toistuu päivittäin esim. päiväkahvien vuoksi, ei lie ihme, että se näkyy syntyvän
lapsen kehon mittasuhteissa!

 

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, jopa kaksivuotiailla suomalaislapsilla saattaa nykyään olla
esidiabeettisia oireita.

Voisiko äitien runsas kahvittelu olla rikkana rokassa romahduttamassa
tulevien sukupolvien terveyden siten, että itänaapurin uusi Stalin voisi vain marssittaa joukkonsa
Suomen niemelle ilman juuri minkäänlaista vastarintaa??

[Avicii]

Miksi kofeiinipitoisia tuotteita nauttivien naisten synnyttämät lapset ovat pienikokoisempia,
ja siten alusta asti heikommin eväin varustettuja?

Oma hypoteesini on se, että kahvia tai muita kofeiinipitoisia tuotteita nauttivien odottavien
äitien keho on tarpeettomasti sympatikotonuksessa (fight or flight). Tilanne vastaa vähän sitä,
että kivikautinen odottava äiti kohtaa metsässä petoeläimen. Silloin hänen kaikki voimavaransa
kohdistuvat oman nahan pelastamiseen, jolloin sikiö verenkierron napanuorassa heiketessä kärsii
tilapäisesti ravinteiden puutteesta.

Jos tuo tilanne toistuu päivittäin esim. päiväkahvien vuoksi, ei lie ihme, että se näkyy syntyvän
lapsen kehon mittasuhteissa!

 

Itse olen juonut päivittäin kahvia ja synnyttänyt 3 lasta josta 2 yli 4 kg  Tämä ei ainakaan päde meikäläiseen.

[sideman]

Itse olen juonut päivittäin kahvia ja synnyttänyt 3 lasta josta 2 yli 4 kg   Tämä ei ainakaan päde meikäläiseen.

Luultavasti on hyvin yksilöllistä miten ihmiset reagoivat kofeiiniin, kuten monin muihinkin stimulantteihin
ja depressantteihin (esim. alkohooli), ja vaikkapa maitotuotteiden laktoosiin. Joillekin saattaa yksi maapähkinä
olla kohtalokas, noin vain esimerkkinä reaktioiden kirjon laajuudesta.

Tuntuisi vähän siltä, että varsinkin hermoherkillä vaata-tyypeillä kofeiini saattaa provosoida sympatikotonusta*,
ja siten etenkin heidän olisi syytä välttää mm. kofeiinia raskauden aikana.

* Wiki:

Lisämunuaisydin on eräänlainen sympaattisen hermoston ganglio. Siihen tulee paljon sympaattisen hermoston hermosyitä, jotka pääasiassa säätelevät sen eritystä. Ydin erittää adrenaliinia sekä noradrenaliinia, jotka vaikuttavat sympatikotonuksen ilmiasuun. Sympatikotonus käynnistyy ns. 'fight or flight' tilanteissa, jolloin ihminen palaa esihistoriallsiin aikoihin, jolloin oletettavasti ihmisellä oli keskushermostoputki, jonka dominoivin osa oli sympaattinen hermorunko. Adrenaliinin ja noradrenaliinin vaikutuksesta mm. sydämen lyöntitiheys kasvaa, valtimoiden ja lihasten tonus kasvaa, maksa vapauttaa glykogeenista glukoosia verenkiertoon ja hengitystiet avartuvat niiden sileiden lihassyiden veltostuessa. Ihminen siis valmistautuu sisäisesti joko taistelemaan tai juoksemaan pakoon.

Muoks:

Ilta=Sanomat

Tutkimuksen mukaan raskaana olevien ei pitäisi juoda lainkaan kahvia. Ravitsemussuosituksia saatetaankin muuttaa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan raskaana olevien naisten tulisi välttää kofeiininsaantia. Göteborgin yliopistossa Ruotsissa tehdyssä jättitutkimuksessa seurattiin lähes 60 000 norjalaisnaisen kofeiininsaantia raskauden aikana.

Tutkimuksessa löydettiin yhteys kofeiinin ja lapsen syntymäpainon
välille. Runsaasti kofeiinia käyttäneiden äitien lapset syntyivät pienempinä kuin alle 50 milligrammaa päivässä kofeiinia nauttineiden naisten lapset. Määrä vastaa puolta kahvikupillista.

Haittavaikutukset alkavat heti ensimmäisestä nautitusta milligrammasta, Göteborgin yliopiston tutkija Verena Sengpiel toteaa
Aftonbladetissa.

[sideman]

Kahvinjuonti ja raskaus
Monet tutkijaryhmät ovat selvittäneet kahvinjuonnin ja kofeiininsaannin yhteyksiä raskauteen.
Useimpien arvostettujen tutkimusten mukaan enintään kolmen päivittäisen kahvikupillisen
nauttiminen ei vaikuta merkitsevästi hedelmällisyyteen eikä keskenmenojen riskiin.

Sen lauluja laulat kenen leipää syöt: etteivät vain useimmat tutkimukset olisi
kahvista elantonsa saavien tahojen rahoittamia??

[sideman]

Joo, aivan totta sideman. Kopioin sen Kahvi ja Terveys sivuilta.
Loppujen lopuksi ei kannata uskoa mihinkään tutkimuksiin, sillä aina joku toinen kumoaa sen.
Sama pätee myös viiniin. Tänään se on terveellistä ja myrkkyä huomenna.

Sanoisin, että mitä laajempi tutkimus on kyseessä, ja mitä vähemmän tutkijoilla
on taloudellisia intressejä, sen luotettavampaa tutkimus pääsääntöisesti lienee...

Toki lienee samaan hengenvetoon todettava, että potentiaaliset huomattavat
kansantaloudelliset säästöt esim. odottavien äitien kofeiinin nauttimisen rajoittamisesta
ovat myös kaiketi taloudellisia intressejä, tai jotain!

 :

[Eklektikko]

Entäs ne kansantaloudelliset tappiot, jotka tulisivat maksasyövän yleistyessä esim. Aasian tasolle?

Siellä maksasyöpä on eräs yleisimpiä syöpiä, mutta täällä maailman kovimpien kahvinjuojien maassa eräs harvinaisimpia - kahvi suojaa maksasyövältä erittäin selkeästi. Ja kuinka paljon enemmän meillä ilman kahvinjuontia olisi myös ehkä parkinsonin tautia, alzheimeria, suolistosyöpiä, suun ja nielun syöpiä ja tyypin 2 diabetesta? Kahvi suojaa niiltä kaikilta.

Jos yhdestäkin kupista tulee 'hyppii seinille' olo, on selvä että silloin kahvi ei sovi eikä sitä kannata juoda. Eikä sitä tietenkään kannata juoda raskaana ollessa tai imettäessä. Muutoin kohtuullinen (yllämainitut terveyshyödyt saa 4:llä kupilla kahvia per päivä) kahvinjuonti tuottaa selkeitä terveysetuja. Se maksasyöpä esimerkiksi on eräs ikävimmistä syövistä ja siitä ei yleensä parannuta. Yhteiskunta maksaa läjän kalliita hoitoja, mutta silti tuoni vie sangen pian.

Raskaana ollessa kannattaisi ylipäätään vältellä kaikkea mikä maistuu vahvasti, sillä kaikki makuaineet ovat itse asiassa sikiön kannalta enemmän tai vähemmän myrkyllisiä. Sen takia raskauspahoinvointi ja sen takia sen aikana odottavat äidit kykenevät yleensä syömään vain mahdollisimman plaisuja ja mauttomia asioita.

Mutta muutoin ja jos kahvi ei seinille hyppyytä, se säästää yhteiskunnan kuluja em. sairauksien hoidossa.

[Kuuhilda]

Jep...mutta miksi joskus hypittää seinille ja joskus ei?
Mistä tuo seinillehypitys johtuu, kun se on joskus vain?

Ja niin, mitä kahviajuoviin äiteihin ja pienikokoisiin vauvoihin tulee, niin ei pidä täälläkään paikkaansa, kaksi yli-isoja ja yksi isohko. Ei diabetestä. Kahvinkäyttö normaali odotusaikana. Ah, ja kasvisruokavalio, lakto-ovo vegetaarinen vai mikä lie.
Vaata.

[Ave^^]

Huojentavia teidän kahviäitikokemuksenne.  Luin jostakin, että kofeiini mahdollisesti lisää varhaisia keskenmenoja (ennen kuukautisten alkua). Minulla kun muutenkin biologisesti hieman voi olla vaikeuksia tässä, niin pelästyin että pitääkö minun jättää teen juonti. Kahvin juomisen lopetin joskus, kun oli lähinnä parin prosentin todennäköisyys, että sattui samaan hyvänmakuista kahvia, muuten se aina oli vain pahaa. Muutenkin kahvi tyhjään vatsaan saa minulle aikaan vain ahdistavaa ylikierrosoloa. Ei sovi. Teetä sitten taas kuluu. Mutta mietin että pitäisikö nyt varmuuden vuoksi kuitenkin vähentää..