seuraava »

[Ave^^]

Viimeksi kun Kaisaniemen puistossa oli joukkoraiskaus me dojon tyttöjen kanssa jo suunnittelimme, että puetaan pienin ja seksikkäin meistä houkutuslinnuksi ja muut sitten camo-vaatteissa seuraamaan tilannetta piilosta kun houkuttimemme vaeltaa yöllä ko. puistossa. Sitten jos niitä raiskaajia ilmaantuisi, niin oman käden oikeus tapahtuisi... 

Voi sitä raiskaaja-raukkaa.. 
Tosin useasti ne tyypit voi olla nykyään muutenkin vaarallisia, että ei kannata siksikään..


Sitä oon kysymyksenä miettinyt, että miten se on niin useassa kulttuurissa mennyt niin päin, että miehet ovat olleet niitä alistavia osapuolia? Johtuuko vain fyysisestä ylivoimasta vai mistä?

[Eklektikko]

Fyysisestä ylivoimasta se nimenomaan taitaa johtua, mutta kulttuuriympäristöllä on suurehko vaikutus asiaan.
Maanviljelys toi meille nämä: Miesten ylivallan, naisten alistamisen synnytyskoneiksi, yksityisen maanomistuksen ja orjuuden.

Metsästäjä-keräilijät elivät (ja vielä olemassa olevat elelevät edelleen) anarko-kommunismissa, jossa päätökset tehdään konsensuskeskusteluissa, joissa vanhojen ja viisaiden/kokeneiden sana toki painaa enemmän kuin teinien, mutta kuitenkin. Alfa-urosten ainoa käyttötarve on metsästyksenjohtajina  sillä siinä hommassta tarvitaan ilman muuta selkeä hierarkia ja yksi ainoa käskyjä antava johtaja. Mutta jos metsästyksenjohtaja alfauros olisi yrittänyt ryhtyä johtamaan koko heimoa, eikä vain metsästystä, niin olisi heitetty ulos heimosta tai tapettu.

Yksityinen maanomistus ja maanviljelyksen työvoimavaltaisuus toivat vasta sellaisen tilanteen, jossa syntyvyyttä ei enää kannattanut säännöstellä (metsästäjä-keräilijät säännöstelivät), mikä vaikutti suuresti naisten asemaan. Ja yksityinen  maanomistus sai myös miehet kiinnostumaan enemmän siitä, ovatko heidän jälkeläisensä juuri heidän jälkeläisiään, koska halusivat olla varmoja että omaisuus periytyy omalle jälkeläiselle. Tämä sitten johti systeemiin, jossa naisia vahdittiin ja värvättiin myös naiset itse vahtimaan itseään ja toisiaan. Hunnuttaminenkin on kulttuuriantropologin kannalta katsottuna yksiselitteiseesti naisen merkitsemistä suvun irtaimeksi omaisuudeksi, vaikka sille mitä muita tekosyitä annettaisiinkin.

[sideman]

Sideman: On tutkittu että raiskauksissa se mikä kiihottaa on raiskaajille se vallankäyttö, seksi on siinä ikään kuin sivuosassa.

Jep, noin se taitaa olla. Naisille pitäisi järjestää ilmeisesti kursseja, joilla harjoitellaan sellaista
reaktiota, että kun raiskatuksi tuleminen vaikuttaa ilmeiseltä, ei pidä tehdä vastarintaa, vaan
tekeytyä himokkaaksi, jolloin potentiaalisen raiskaajan kalu saattaa lerpahtaa ällistyksestä
eikä fysiologisia edellytyksiä hommalle näin ollen olle??

En malta olla vielä tuomatta karmallista vinkkeliä tähän mausteeksi. Eli, jos joku joutuu raiskatuksi
(mies tai nainen), vaikuttanee todennäköiseltä, että hän on jossakin aiemmassa inkarnaatiossaan
menetellyt samalla tavoin?? Siinä mielessä raiskatuksi tuleminen on kuin maksaisi velan pois vaikka
se kuinka kirpaisee??

 

[Thuileann]

Taas ovelasti syyllistät syyttömiä. Vaikka edellisessä elämässä olisikin tehnyt kaameuksia, ei se tarkoita että karma kostaa aina samalla tavalla. Kuinkas diktaattoreille tai sarjamurhaajille maksettaisiin seuraavassa elämässä, tapettaisiin tuhat kertaa?

On ihan mahdollista ja hyvin todennäköistäkin, ettei raiskauksen uhrilla ole mitään törkyjauhoja pussissaan. Se on tilanne jossa sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan väärän ihmisen kanssa, eikä se ole uhrin syy, karmallinen tai mikään muukaan.

[Eklektikko]

Ei toimi Sideman; ne valitsevat sen jonka ruumiinkielestä näkee jo kaukaa että on pelokas ja arka. Himokas ei auta, vaan pelokasta ja arkaa ruumiinkieltä tuottavan naisen pitäisi yhtäkkiä pikemminkin vaihtaa ruumiinkieli aggressiiviseksi ja äärimaskuliiniseksi, karjua rumasti irvistäen mahdollisimman matalalla äänellä. Ja sitten olisi myös hyvä osata lisäksi sitä itsepuolustusta jonkin verran.

Itse suosittelisin vaikka Krav Magaa, joka on ehkä se nopein tapa oppia tehokasta itsepuolustusta. Tai sitten naisten itsepuolustuskurssille, joita myös järjestetään. Ja kummallista kyllä, vaikein asia opettaa naisille on että puolustautuessa pitää tehdä itsestään 'ruma ja epänaisellinen' eli irvistää ja huutaa rumalla äänellä. Niin tiukassa on meillä se naisten koulutus siihen, että 'ellet ole koko ajan kaunis, et koskaan saa miestä.'

Vaikka raiskatuksi joutuminen olisi karman maksamista, tulee silti raiskauksia vastustaa ja estää kaikin keinoin. Tämä on karman ja inkarnoitumisen paradoksi: Vaikka jokin asia olisikin karmavelka, ei se tarkoita sitä etteikö toisten vapaaseen tahtoon puuttumista tulisi vastustaa. Karmaa kas kun ei ole pakko maksaa takaisin, vaan voi antaa karmavelalliselleen armon. Vaikka ihminen on ikävät tapahtumat ja kokemukset itselleen tilannut, on silti suositeltavaa pyrkiä toimimaan rakkaudellisesti ja vastustamaan toisten ihmisten vapaaseen tahtoon puuttuvaa toimintaa.

Mutta ihan kaikille tiedoksi:
Harmonisen konvergenssin jälkeen kohonneet värähtelyt ovat mahdollistaneet ensi kertaa ihmiskunnan historiassa sen, että kaikesta karmastaan voi nyt sanoutua irti. Tein sen itse tuossa muutama vuosi sitten ja elämä onkin muuttunut ihan kummasti rauhallisemmaksi. Mitään ihmerituaalejakaan ei tarvittu, minä vain sanoin: "Hengen nimeen, korkeimman minän kautta, täten sanoudun irti kaikesta karmastani." (Itse kuulin asiasta Kryon kanavoinnista, mutta ymmärtääkseni muutkin kanavat ovat sanoneet samaa.)

Eli nyt jos joku vielä käy päälle, hän on tekemässä itselleen uutta karmaa minun kanssani ja rakkaudellinen teko häntä kohtaan minulta on se, että estän häntä sitä karmaa tekemästä - vaikka sitten tarvitsisisin siihen puolustautumiseen väkivaltaakin.

[sideman]

Vaikka raiskatuksi joutuminen olisi karman maksamista, tulee silti raiskauksia vastustaa ja estää kaikin keinoin. Tämä on karman ja inkarnoitumisen paradoksi: Vaikka jokin asia olisikin karmavelka, ei se tarkoita sitä etteikö toisten vapaaseen tahtoon puuttumista tulisi vastustaa. Karmaa kas kun ei ole pakko maksaa takaisin, vaan voi antaa karmavelalliselleen armon. Vaikka ihminen on ikävät tapahtumat ja kokemukset itselleen tilannut, on silti suositeltavaa pyrkiä toimimaan rakkaudellisesti ja vastustamaan toisten ihmisten vapaaseen tahtoon puuttuvaa toimintaa.

Itse käsitän karman siten, että se on vähän kuin luonnonlaki, verrattavissa esim. Newton'in kolmanteen liikelakiin:

   Law III: To every action there is always an equal and opposite reaction: or the forces of two bodies on each other are always equal and are directed in opposite directions.

Siten käsittääkseni ei ole (tavallisen) yksittäisen ihmisen päätettävissä, toteutuuko karma (positiivinen tai negatiivinen)
täydellä voimallaan vai ei!

[Thuileann]

Ja taas: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288538201607.html

Mutta, tässä hyvä (englanninkielinen) teksti naiselta naisille, jotka elävät vielä uskontoon vetoavien miesten alaisuudessa (tarkoittanee rivien välissä näitä islam-maita, mutta jenkkikulttuurissa kristinuskokin osaa olla vanhoillisempaa kuin nyky-islam): http://www.huffingtonpost.com/soraya-chemaly/message-to-girls-about-re_b_1518849.html#slide=327551

[Eklektikko]

Sideman, minulle karma on jotain ihan muuta kuin se on esim buddhalaisuudessa, saati sitten hindulaisuudessa.
Minun maailmassani karma on täysin ja pelkästään ihmisten välinen juttu:
- itselleen voi tuottaa karmaa elintavoillaan
- toisten kanssa karmaa syntyy vain kun puututaan toisen ihmisen vapaseen tahtoon

Kaikki muut tapahtumat ovat sielunsuunnitelmaa tai synkronistisesti itse luokse kutsuttuja asioita (negatiivisiakin: Pelot kutsuvat pelättyä tapahtumaa synkronistisesti pelkääjän luokse).

Vanhan energian aikana ei voinutkaan sanoutua irti karmastaan, tämä on tullut mahdolliseksi vasta harmonisen konvergenssin jälkeen. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa on nyt vasta tällainen tilanne. Sen takia mitkään vanhat kirjoitukset eivät enää pädekään tässä asiassa (tai monissa muissakaan).

Tosin karmaan on aina voinut vaikuttaa yhdellä tavalla: Jos joku on minut murhannut jossain inkarnaatiossa, niin kun tulee se takaisinmaksun aika myöhemmässä inkarnaatiossa, minä voin antaa armon ja jättää takaisinmaksun sikseen. Tämä on aina ollut mahdollista ja tällä tavoin ihminen on aina voinut vaikuttaa karmaan. Mutta vasta nyt siitä voi kokonaan sanoutua irti.

Muuten se kyllä minunkin mielestäni on kuin luonnonlaki sikäli, että se on täysin neutraali, eikä arvioi tai tuomitse; se on vain syyn ja seurauksen laki. Positiivistakin karmaa voi tehdä: Jos vaikka jossain elämässä olisin köyhän taiteilijan mesenaattina ja auttaisin häntä urallaan, niin auttaisi minua sitten jossain asiassa jossain tulevassa inkarnaatiossa.

[Eklektikko]

Kiitos Thuileann tuosta englanninkielisen artikkelin linkistä. Artikkeli oli aivan loistava ja sanoi kaiken tarpeellisen asiasta, lisäksi ne linkit tekstissä kauhu-uutisiin vain tukivat tekstin voimaa.

[epona]

Sideman tuolla aikaisemmin kommetoi, että raiskauskin saattaisi olla "karman takaisinmaksamista". Itse olen viimeaikoina miettinyt, että saattaa päin vastoin olla niin, että sellainen uhriksi asettautumisen - kaava saattaa juontaa jopa useampiin edellisiin elämiin. Eli mistä sen sitten tietää, mitä on tapahtunut sielun inkarnaatiossa kokonaisuudessaan kaikkien elämien aikana (esim. lapsena hyväksikätetyt saattavat myös itse päätyä hyväksikäyttämään), mutta minua siis kiinnostaa henk. kohtaisella tasolla tietynlaiset kaavat ja niiden toisto.

Entä jospa sellasten naisten kohdalla, jotka joutuvat tällaisen julman, epäinhimillisen ja epäoikeudenmukaisen teon kohteeksi, onkin kyse nimenomaan siitä. Opettelemisesta eroon vuosituhansia kestäneestä naisten terrorisoinnista tai sen kohteena olemisesta. Oikeastaan on mielestäni yksi hailee, onko tämä uhri sitten ollut edellisessä elämässään sovinistisika vai ei. Pointti on se, että Tässä elämässä hänen  eteensä tuli haaste purkaa tai usia tämä kaava.

Toisaalta myös tekijä tarvitsee apua.

Eihän se oikeastaan auta rupea sotimaan sitä, että kuka on syyllinen tai kuka syyttää; se ei ole rakentavaa. Kenties tärkeämpi kysymys olisi, miten tällaisesta kaavasta voi ulos-oppia?
Ja jos ei aihe koske juuri Sinua, miksi se kiinostaa? Mitä se sinussa herättää? Miten voisit olla avuksi jollekkin toiselle, joka on esim. perheväkivallan uhri tai kokee työpaikallaan syrjintää sukupuolensa takia?

Tuli myös mieleen, että olen joskus vuosia sitten kuullut sellaisen väittämän, että maailma oli matriarkkanen ennen kuin siirryttiin (olikohan se joskus 5000 vuotta sitten) patriarkkaan. No jospa nyt sitten siirryttäisiin puolestaan sukupuoltenväliseen tasa-arvoon ja tunnistettaisiiin jumala- ja jumalatar olemus meissä kaikissa?


Minuakin muuten pisti silmään tuo kommentti naisten pukeutumisesta...Tai se puistatti. En itse pidä nykyajan muotia (esim. napafarkut) hirveän naisellisena, mutta toisaalta naisen perus-oikeus (melkeimpä vastuu) on vaalia naiseuttaan ja ihailen sellaisia rohkeita alfa-naisia, jotka täysin häpeilemättä uskaltavat esitellä kehoaan. Mielestäni se kielii tervettä itsetuntoa sekä vahvaa persoonallisuutta. (Huom: Lasten pukeutuminen on sitten eri asia... Tuntuu, että jotkut äidit tai isät ovat ihan sekaisin kun esim. pukevat 4-vuotiaan lapsen johonkin barbie-vaatteisiin.)

Voishan sitä ensiavussakin kysyä auton alle jääneeltä onnettomuus-potilaalta, että mitä hittoa sitten kävelit siinä suojatiellä?

Anyway. Mielenkiintoinen aihe.

/A

[Eklektikko]

Itse taas olen miettinyt sitä, että niitä naisten-helvetti-maita tarvitaan vielä niin kauan, kun on niitä sieluja jotka ovat miesinkarnaatioissa kyykyttäneet naisia ja maksavat nyt sitten karmavelkaa kokemalla saman itse naisinkarnaatiossa. Kun naisten huono kohtelu kuitenkin koko ajan vähenee, sitä vastustetaan ja asiat ovat muuttumassa, niin ehkä tämän asian kanssa on kohtuullisen pian (tuhat vuotta on pian pitkällä perspektiivillä) kaikki tähän liittyvät karmavelat on kuitattu ja sitten se loppuu. (Riittävän moni ihminen ei usko karmaan tai tiedä että siitä voisi nyt sanoutua irti, jotta se saisi homman loppumaan aikaisemmin.)

Mutta edelleenkään tämä karmavelan maksun tarve ei tarkoita sitä etteikö naisten  huonoa kohtelua ja alistamista tulisi vastustaa.

[Ave^^]

Minä taas olen ajatellut, että tuolla baarikierroksella jne. mahdollisimman pieniin vaatekappaleisiin pukeutuminen taas viestii päinvastoin huonosta itsetunnosta. Omaa itsetuntoa haetaan sieltä seksikkyydestä ja paljastavasta pinnasta, eikä luoteta omaan itseensä viehättävänä. Toki joku voi vain pitää siitä tyylistä, mutta en ole koskaan ajatellut, että se olisi suurimman osan syy pukeutua niin.


Kuitenkin, mitä mieltä olette siitä, että Islanti on kieltämässä väkivaltapornoa? Oletteko sitä mieltä, että se lisää naisiin kohdistuvaa välivaltaa, vai onko porno hyvä tapa sellaisen fetissin omaaville purkaa tarpeensa, että se riittäisi heille silloin? Itse en osaa sanoa kummin päin asiat olisivat. Missä muuten menee väkivaltapornon raja.. melkein aina jos sattuu katsomaan jotain pornosta kertovaa ohjelmaa, mukana on väkivaltaa jossain lievässä muodossa ainakin.

[sideman]

Sideman, minulle karma on jotain ihan muuta kuin se on esim buddhalaisuudessa, saati sitten hindulaisuudessa.
Minun maailmassani karma on täysin ja pelkästään ihmisten välinen juttu:
- itselleen voi tuottaa karmaa elintavoillaan
- toisten kanssa karmaa syntyy vain kun puututaan toisen ihmisen vapaseen tahtoon

Okei. Sekaannuksen välttämiseksi sinun kannattaisi sitten ehkä käyttää jotakin
muuta sanaa kuin 'karma'. Esimerkiksi yoga-suutrassa se on mielestäni lähes
täysin tekninen termi ilman sen kummempaa arvolatausta.

Lienee syytä ottaa huomioon, että myös "positiivinen" karma on yogan näkökulmasta
rasite, sillä sen hedelmät täytyy tulla tänne materian tasolle "nauttimaan". Yoga-suutrassa
Patañjali käyttää attribuutteja kRSNA (krishna: musta) , shukla (valkoinen) ja trividha
(kolmenlainen: musta, harmaa[?)] ja valkoinen), tai oikeastaan kahden ekan negaatiota a-prefiksillä

YS IV 7

karmaashuklaakRSNaM yoginaH, trividham itareSaam.

(karma-ashukla-akRSNaM yoginaH, trividham itareSaam.)

Yogin karma on ei-valkoista (a-shukla) ja ei-mustaa (a-kRSNA) , muiden (itareSaam) on kolmelaista (trividham).

Tuo tarkoittanee sitä, että joogin karma on neutraalia eikä näinollen johda re-inkarnaatioon.

[Eklektikko]

Pukeutuminen voi olla monen asian motivoimaa, ihan vaikka vain vaihtelunhalun. Itse muodonmuuttajana tykkään vaihdella pukeutumista ihan laidasta toiseen. Itsetuntoa voi toki hakea seksikkyydestä ja paljaasta pinnasta, mitä tuli kyllä tehtyä silloin kun se itsetunto oli hakusessa. Nyt kun se on vakaa kuin peruskallio, pukeudun välillä paljastavasti ja seksikkäästi ihan vain sen vuoksi että muodonmuuttajana minun omaan olooni ja mielentilaani vaikuttaa suuresti se mitä päälleni puen ja tavallaan harrastan sen kuulostelua miten näin vaikutan omaan oloon ja mielentilaan, minkä lisäksi tykkään tarkkailla myös ihmisten reaktioita. Ja toisinaan sitten pukeudun miehekkäästi tai armeija-tyylisesti ja molemmat koen itselleni aivan oikeiksi tyyleiksi. (Kuten myös lähes kaiken näiden väliltä.)

Väkivaltaporno ei yleensä vähennä väkivaltaimpulsseja. Samalla tavoin, kuin pedofiili saatta ensi viihtyä vuosia vain kuvien ja videoiden parissa mutta paine päästä itse tekemään himoittua asiaa kasvaa ja ajaa lopulta tekoihin. Sama voi luonnollisesti myös tapahtua väkivaltapornon suhteen, joten en näe sitä tarpeiden purkuna lainkaan, vaan itse asiassa niiden lisäämisenä.

Ja väkivaltapornoa en pidä ollenkaan fetissinä, on vähän eri asia haluta hakata seksikumppaniaan kuin kiihottua vaikkapa korkokengistä.

Minulle suurin syy vastustaa aikuisviihdettä on, että lapsuudessaan hyväksikäytetyillä on isohko taipumus ajautua joko aikuisviihdetyöläisiksi tai prostituutioon. Ja muistot hyväksikäytöstä voivat olla kokonaan itseltä piilotettuja (psyyke suojaa itseään hajoamiselta sillä tavoin), jolloin ihminen luulee ihan vain omasta halustaan valinneensa ammattinsa, kun tosiasiassa hän toistaa hyyväksikäytön traumaa kunnes se tulee pintaan ja käsitellyksi - jos ehtii: Aikuisviihdetyöläisten itsemurhaluvut ja päihdeongelmaluvut ovat nimittäin myös aika lailla ammattiryhmien huippuluokkaa.

Joka kerran kun nuorehko aikuisviihdetyöläinen tai prostituoitu hehkuttaa että hän on itse valinnut ammattinsa ja on ylpeä siitä, en voi olla ajattelematta että sellaiset piilotetut muistot harvemmin tulevat pintaan ennen kolmenkympin ikää, jos silloinkaan. Osa näistä ihmisistä toki ei omaa piilotettuja hyväksikäyttömuistoja, mutta toisilla niitä on ja silloin ei ammatinvalinta ole ollenkaan oma päätös, se on sen alitajunnassa muhivan trauman päätös.

[Eklektikko]

Okei. Sekaannuksen välttämiseksi sinun kannattaisi sitten ehkä käyttää jotakin
muuta sanaa kuin 'karma'. Esimerkiksi yoga-suutrassa se on mielestäni lähes
täysin tekninen termi ilman sen kummempaa arvolatausta.

Buddhalaisilla ja hinduilla ei ole minkäänlaista yksinoikeutta sanaan karma ja minulla on täysi oikeus käyttää sanaa itse, sillä kyse on kuitenkin edelleen syyn ja seurauksen laista, vain hieman eri säädöin kuin näissä uskonnoissa. Kanavoinneissa esim Kryon käyttää karma-sanaa samassa merkityksessä kuin minä ja on käyttänyt sitä siten jo parikymmentä vuotta. Samoin Michael kanavat aikoinaan. Tämä ei todellakaan ole minun keksintöni.

Kaikki käsitteet muuttuvat ja monipuolistuvat ajan kanssa, niin tämä karma-käsitekin. Sen kanssa pitää vain oppia elämään.   Ja minä olen aivan valmis selventämään asian keskusteluissa aina kun tarvis on, joten voin senkin vuoksi käyttää karma-sanaa.

Tottakai positiivinen karma on yoga-mielessä negatiivinen asia, mutta minun käsitykseni myös sielun matkasta ja tarkoitusperistä on erittäin erilainen kuin intialaisessa perinteessä, eikä minulle inkarnaatiokierron tarkoitus ole ollenkaan inkarnaatioista vapautuminen vaan minulle tämä on mielenkiintoista elämän peliä jota sieluni tykkää pelata yhä uudelleen ja uudelleen. Ja sitten kun inkarnaatiokierto tällä planeetalla ei anna enää mitään, kun on 'valmis' niin sitten löytyy muita planeettoja ja keinotekoisia universumeja (kuten tämä meidänkin minun maailmankatsomuksessani on) joissa sieluni voi aloittaa uuden liveroolipelikampanjan.

Kipu on pakollista, kärsimys on vapaaehtoista. Niin kauan kun elämä ihmiseksi inkarnoituneena tuntuu kärsimykseltä, sielulla on vielä paljon oppitunteja edessään. Sitten kun alkaa viihtyä ja se kärsimys muuttuu omaksi valinnaksi, alkaa olla oppinut sitä mitä täällä halutaan oppia.

Vai mitä sanaa itse ehdottaisit sanan karma tilalle, kun parempaa ja kuvaavampaa ei ole olemassa?