seuraava »

[maiskuli]

Joskus tulee sellainen tunne että tiedän valmiiksi jos joku ihminen ei pidä minusta tai jos joku pitää vähän enemmänkin ja aina tää ei vaan ole niin mukavaa koska näitten ihmisten kanssa on vaan joskus pakko olla tekemisissä siitä huolimatta vaikka se olisi vaikeaa.

On yksikin joka nyt ei varsinaisesti ole sellainen jonka kanssa olisi ihan joka päivä tekemisissä mutta mulla on vahva tunne että henkilö haluaa jotain minusta tai on silleen niinku vähän kielletysti kiinnostunut. Ja mä en pidä mitenkään tätä mahdollisena että mä olisin hänestä nyt kiinnostunut mutta miten sellainen ihminen jonka tuntee ajattelevan voi olla pitkään yhden tekevä.?
ja en myöskään usko että tätä kannattaakaan alkaa kehittämään enemmäksi koska kummallakin on perhe.

Sitten nämä samoilla työpaikoilla tutuiksi tulevat henkilöt jo ihan ensi näkemältä joskus tulee sellainen tunne että nyt varot tota henkilöä, älä luota siihen tyyppiin.

[Eklektikko]

Tunteellesi voi olla ihan maallisella tasolla 2 eri selitystä:

Ruumiinkielen alitajuinen tulkinta:
Alitajuntamme tulkitsee toisten ihmisten ruumiinkieltä käsittämättömän tarkasti ja tehokkaasti, tietoiselle mielelle tällainen satojen pikkuruuisten eleiden tulkitseminen ei olisi edes mahdollista. Lopputulos tästä täysin maallisesta ja hyvinkin luotettavasta prosessista on sitten intuitiivinen tunne siitä että toinen ihminen on tietynlainen tai ei esimerkiksi ole rehellinen. Tällaiseen intuitioon kannattaa yleensä luottaa, sillä se ei ole mikään henkimaailman asia, vaan ihan toimiva prosessi vaikka onkin alitajuinen.

Projektio:
Jos ihmisellä on pelkoja ja epäluuloja hän saattaa projisoida niitä toisiin ihmisiin. Tällöin esim. tietyt fyysiset piirteet voivat tehdä vaikutelman joka ei vastaa lainkaan todellisuutta.

Ja sitten tietenkin voi olla tilanne, jossa on näitä kahta sekaisin. Omaan intuitioon voi luottaa parhaiten silloin, kun on siivonnut itsestään pois pelot, ennakkoluulot ja taipumuksen ajatella ahdistavia ajatuksia. Silloin nämä intuitiotunteet ovat parhaimmillaan juurikin sitä alitajuista ruumiinkielen tulkintaa, joka yleensä on hyvin luotettavaa lopputulokseltaan.

Ja sitten tietysti on vielä sellainen vaihtoehto, että olet selvänäköinen ja nämä tuntemukset johtuvat siitä.

[Päivi]

peili/emootiosolut...

[maiskuli]

Jep, sitä minä yleensä juurikin tahdon tehdä että luotan näihin intuitiohin hyvinkin.
Selvänäköisyyttä uskon itselläni olevan. Aiemmassa työpaikassa joka oli asiakaspalvelua ja siinä joutui todella monien erilaisten ihmisten kanssa olemaan päivittäin tekemisissä. Jos joidenkin asiakkaiden kohdalla heitä palvellessa on tullut sellainen voimakas tunne jostain ihmisestä että se on vakavasti sairas vaikka sitä ei ulos päin näekään.

tämä eräs henkilö jonka uskon ajattelevan minusta kielletyillä tunteilla on myös omasta tahdostani ja ajatuksistanu riippumatta(en ole rakastunut häneen)tullut uniini jossa olen hänen kanssaan hyvinkin onnellinen.Tästä herätessäni olen tuntenut itseni todella idiootiksi ja tunteettomaksi. En vaan voi enkä halua uskoa tähän uneen enkä tähän liittyviin intuitioihin koska olemme  kyseisen henkilön kanssa niin erilaisia. Hänen teot, elämän tyyli ym. ei miellytä minua todellakaan ja siltikö tämän kanssa pitäisi olla enemmän.
Jos joku osaa nähdä tästä henkilöstä niin otan vastaan kaiken 

[Yep]

Minkälaisia ajatuksia ovat kielletyt tunteet?

Sanoit " Hänen teot, elämän tyyli ym. ei miellytä minua todellakaan ja siltikö tämän kanssa pitäisi olla enemmän."
Minulle tulee tunne, että sinulla on jonkilainen uskomus, että toisen tunteet velvoittavat sinua vastaamaan niihin.
Voisitko sallia hänelle hänen tunteensa? Ilman, että se velvoittaa sinua mihinkään. Voisit jopa nauttia ajatuksesta, että sinusta pidetään.
Ihmiset ihastuvat ja pettyvät. Jos meidän pitäisi "olla jokaisen kanssa enemmän", elämämme olisi vielä enemmän kaaoksessa.

Minullakin on vahva intuitio ihmisten suhteen. Sanon sitä mielummin hyväksi ihmistuntemukseksi. Melko usein menee nappiin, mutta joskus huomaan jonkun olevan paljon mukavampi, kuin olen uskonut. Joskus käy myös toisinpäin ja tulee pettymyksiä mukavaksi luullusta ihmisestä.

Huomaan myös helposti muutokset ja tunnetilat ihmisissä, vaikka ulospäin ei näkyisi mitään. Se on kaksiteräinen miekka, joskus siitä on todella käytännön hyötyä, joskus tulee turhaa pahaa mieltä.

[kaala]

Minä olen myös hyvin herkkä aistimaan ja tuntemaan toisten tunnetiloja.  Työpaikassani on meneillään nyt paljon ristiriitoja ja ihmisillä on henkilökohtaisia paineita, joita he tuovat myös työhön, raskasta aikaa siis.   Tuntuu että noukin jokaisen negatiivisen värähdyksen vaikka se ei olisi minuun kohdistettukaan.  Onneksi tulee kerättyä myös ne positiiviset lataukset ja niitä koetan vahvistaa sen minkä pystyn.  Näin on ollut aina, olen tunneimuri    Pitää oppia suodattamaan ja suojaamaan, vaikka aina se ei onnistu.  Saatan myös samaistua tunnetasolla johonkin aivan järjettömään käytös- tai tunnetilaan ja sitä kautta ymmärtää ja ehkä jopaa pitää kyseisestä ihmisestä vaikka tämä olisi syyllistynyt mihinvain. 

Yksi asia jota minun on vaikea käsitellä ja ymmärtää, on että suurin osa ihmisistä jotka tapaan ensimäistä kertaa sanovat minun vaikuttavan niin tutulta, mutta kukaan ei ikinä keksi mistä yhteydestä.    Itselläni ei tuota tuttuuden tunnetta synny kovinkaan usein, mutta olen oppinut "lukemaan" ihmisistä jo tavatessa tämän tunteen heistä, jos eivät kehtaa ensitapaamisella alkaa kyselemään missähän mahdollisesti oltaisiin tavattu ennenkin?

[tari73]

Mun ei tarvitse kuin ajatella jotain ihmistä, niin se hänen tunne vyörynsä iskee päälle...Ei aina niin hauskaa, mutta onneksi osaan vähän jo rajoittaa itseäni ja en ihan kaikkea ammenna sieltä ihmisestä jos en halua...

[Suomityttö]

Tuttua on ja on haitannutkin elämää, varsinkin työpaikoilla joissa on paljon ihmisiä samassa paikassa. Nykyään olen oppinut vähän säätelemään, etten kaikkea ota vastaan täysillä. 

[Sianne]

Heip, itse myös aistin herkästi toisten emootioita ja sellaisia reaktioita niiden energiakentässä, vaikka ilme ei värähtäisikään tai mitään ääntä he päästäisikään.