t.touhula
|
|
« Vastaus #15 : 04.04.2013 10:55:41 » |
|
Esim. minä kävin yrittämässä taivaaseen, mutta en päässyt niittyä ympäröivän aidan yli. Palatessani olin niin täynnä sulaa vihaa, kuin ikinä mekkoon mahtuu. Hitto! Siinä vain makasin teholamppujen alla emergency- lääkäreitten hyöriessä ympärilläni ja valmistellessa vatsaontelo-leikkausta. Pelkäsivät että olen mennyt sisältä rikki. No ei todellakaan! Joka puolelta kolotti, luita oli murskana, kasvot veren peitossa, otsa auki ym ym. Ällötti, kun valo ohjattiin suoraan silmiin ja minulla oli nuorena valoherkkyydestä usein alkava migreeni. Arvatkaas kuka piti tohtoreeraaville pikku puhuttelun. Se oli kahden lauseen pituinen. Valo sammutettiin ja lekurit vetäytyivät kauemmas. Mutta se taivas oli niiiiin ihana paikka, että aloin tahtoa sinne joka hetki. Yhä odotan sinne pääsyä. Joten kova kokemus avasi "sen toisen todellisuuden". Aukaisi toki useita eri toimialoja käydä läpi täällä Telluksellakin. Vielä kun jaksaisin muutamaan tutustua, sit voisin olla tyytyväinen. Parasta antia tietysti oli, että kuolema ei enää pelota. Ja että aloin elää ihan oman arvomaailman mukaista elämää. Ei tunnu mielekkäältä myötäillä toisten näkemyksiä, kun ne eivät tunnu omilta, eivätkä toimi elämässäni. Taivaskäynnin jälkeen aloin keskittyä auttamiseen enemmän. Selvänäkö (ollut jo syntymästä) vahvistui. Toki moni pelkää läpitunkevaa katsettani, jos heillä luuurankokaappi siivoamatta. Energia alkoi virrata käsistä ihan itsestään. Nopea apu tarvittaessa mahdollista. Mutta vain tarvittaessa. Sellaset "Anna mullekki - pliis" -tyypit jää ilman. Toki "piuhat" lyheni niin, että kantapääni kääntyvät oitis kun törmään typeryyteen. Ei ole aikaa tuhlattavaksi sellaiseen, mikä vain syö energioita eikä opeta mitään. Hahmotuskyky vahvistui entisestään. Päättelykyky myös. Joskus tuntuu itsestäni hitaalta, silti toiset jäävät lähtö'ruutuun'. Sanallinen valmius keskittyi entisestään, jää turhat löpinät pois. Kengät ei kulu niin paljon, kun ei laahusta turhissa kurveissa. Toinen puoli asiassa toki on, etten jaksa kovin kauan puuhailla piireissä, jonne vain kokoonnutaan, kun ei ole muutakaan tekemistä. Kohta varmaan taas otan irtioton näiltäkin sivuilta. Edellinen camelboots-reissu kesti reilun viisi vuotta. Eikä vieläkään kaduta. Ihan kiva tallata omat polut.
|
|
« Viimeksi muokattu: 09.04.2013 11:50:27 kirjoittanut t.touhula »
|
tallennettu
|
Vapaus - mikä ihana sana!
|
|
|
Amonra
Satunnainen astroilija
Viestejä: 48
|
|
« Vastaus #16 : 04.04.2013 15:30:42 » |
|
Tällainen minunkin tunne oli, ettei kuolema ainakaan pelota, päin vastoin, joskus keho tuntuu vankilalta, josta olisi mukava päästä liitämään vapauteen. Mutta elämäkin on elettävä ja aina se ei ole helppoa. Monet muutkin pelot ovat kääntyneet rakkaudeksi ja uteliaisuudeksi, esim. olisi vain mielenkiintoista saada vieras henkimaailmasta tai toiselta planeetalta. Minä ainakin olisin valmis mihin vain yhteydenottoon, koska jos se olisi pimeältä puolelta, voisin pyytää henkeä poistumaan ja jättämään minut rauhaan. Henkiopas näyttäytyy minulle joskus unissa...aamuisin tiedän meidän tavanneen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
pikkari
|
|
« Vastaus #17 : 06.04.2013 16:00:10 » |
|
Taivaskaipuu... Tiedän, kuten myös sen että tehtävä on ihan kesken eikä voi lähtee vielä. Aika rankkoja tollaset pika-avautumiset voi olla vaikka taustalla se vahva tietoisuus oliskin. Mä vedän kuolemaa puoleeni oudolla tavalla nykyään. Ei mene päivääkään ettei joku alkais puhua kuolemasta, kertoa menetyksestään, tai sit joku yhteys tulee henkimaailmasta ja nyt viimeisimmät on tää mies joka näki kun mieheni oli delannu. Äsken juttelin ystävän kanssa jonka isä ja veli kuoli viikon välein. Tästä aikaa hieman yli vuosi. Kun ajattelin hänen veljeään, tuli niin voimakkaat kylmät väreet kun mietin pitäiskö tän frendini mennä mun meedio-opettajalleni, eli kannattaa. Hoituis vaan nopee nää maalliset hommat. Kaipaan tosi paljon sitä kevyttä energiaa ja sitä ei ole kuin häivähdys silloin kun joku tulee toiselta puolelta tai enkelit aktivoituu. Mun oma enkeli on tosi kaunis ja ISO mutta en näe/aisti sitä ihan jatkuvasti mutta siinä väreilyssä on kiva olla. Kiitän joka päivä ääneen että on olemassa ja suojelee.
Silloin kun alkoi ilmetä homeen mahdollisuus täs kämpässä, oli joka ilta ihmeellinen valoshow kirjahyllyn edessä: sinistä, punaista ja vaaleeta valoa. Kysyin mieheltäni varmaan 50 kertaa, etkö sä näe tota? Ei nähny, minä näin ja se oli varoitusmerkki: muuttakaa pois Niin tehtiin eikä sitä valonäytelmää ole näkynyt sen jälkeen eli näin selviä merkkejä meille voidaan antaa
Kuolemateema jatkuu tänään taas koska menen sen kundin kanssa tutkimaan sinne mestaan jonne mieheni putosi koska tosi outoa se ristiriita mitä hän sanoo ja mitä meedio ja minä tunnetaan. Mä haluun tietää tarkan paikan ja se selviää tänään
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
pikkari
|
|
« Vastaus #18 : 07.04.2013 01:12:24 » |
|
No ei ehditty eilen käydä siinä kuolinpaikassa mutta aivan kummallinen yhteys meidän välille on muodostunut. Näköjään pitkän tasaisen ajan jälkeen alkaa taas ns aktivointi Intuitio on vahvistunut entisestään enkä ole aikoihin tavannut niin älykästä ihmistä kuin tää tapaus Jotenkin tuntuu että uusia ihmisiä tulee ovista ja ikkunoista joka viikko. Olen päässyt täältä kammiostani enemmän liikenteeseen ja näen tarkemmin kuin aiemmin. Jotenkin tiesin sen että kuolema ja pääsiäinen on ne vedenjakajat Mieheni oli tosi fiksu ja näköjään mulle annetaan nyt hänen tasoistaan stimulaatiota joka tuntuu oikeesti tosi hyvältä. Mediaalisuus ja intuitio kehittyy oman elämäntilanteiden mukaan. Toki meditaatiolla ja kehityspiireissä voi edetä nopeemmin. Mä meen tällä omalla tahdilla jota toivon mukaan ei viedä koskaan enää sellasel vauhdilla kuin aiemmin Kuten olen aiemmin kirjoittanut, pelkotilat oli niin kamalat että mieheni oli muutama kesä sit viikon pois duunista kun skagasin niin paljon niitä ilmiöitä ja hän halusi olla mun apuna. Silloin tarvittiin pappi ja meediokäynti että ne jutut loppui. Paljon olen oppinut mutta tänään on ollut erittäin aktiivista ja unessa näin rakkaani. Me tehtiin töitä yhdessä Toivon todella että hän on hengessä mukana koko ajan
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
pikkari
|
|
« Vastaus #19 : 07.04.2013 01:31:23 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
pikkari
|
|
« Vastaus #20 : 07.04.2013 16:59:57 » |
|
Onpa ollut vaiherikas viikonloppu. Se naksuminen ja valojen vilkkuminen ja jatkui aamuun asti ja alkoi hetki sit uudestaan Suihkussa käydessäni molemmat peilikaapin ovet aukes itsestään ja nukkumaan mennessä "kolmatta silmää" alkoi kihelmöidä voimakkasti ja siitä lähti turkoosi viiva kruunuchakraan. Älä kysy mistä tiesin värin. Säikähdin, rukoilin ja nukahdin Ei nyt voimakasta aktivoitumista, kiitos
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
t.touhula
|
|
« Vastaus #21 : 08.04.2013 12:11:34 » |
|
Onpa ollut vaiherikas viikonloppu. Se naksuminen ja valojen vilkkuminen ja jatkui aamuun asti ja alkoi hetki sit uudestaan Suihkussa käydessäni molemmat peilikaapin ovet aukes itsestään ja nukkumaan mennessä "kolmatta silmää" alkoi kihelmöidä voimakkasti ja siitä lähti turkoosi viiva kruunuchakraan. Älä kysy mistä tiesin värin. Säikähdin, rukoilin ja nukahdin Ei nyt voimakasta aktivoitumista, kiitos Sinä teet nousua seuraavaan energiatasoon, ei sen kummempaa. Luota. Sinullahan ne henkisen puolen liikennevalot vilkkuu seinillä, joten ei ole todellista huolta. Sinua koetellaan, kestätkö vahvempia energioita ja korkeampia todellisuuksia. Kyllä väärät ja toimimattomat energiat poltetaan ympäriltäsi. Ei tarvitse tehdä itse puhdistusta, kun tuolla tasolla viiletät. Niin ainakin minulle kolmekymmentä vuotta sitten on käynyt, kun noita kokemuksia (sammuvat valopylväät, haloilmiöitä noin 10-20 metrin korkeudessa ym) tuli tuhatta ja sataa vastaan kerran hälykeikalla motarilla. Ja 'rosmot' tavoittaessani ihmettelin, miksi he pelkäävät yhtä nuorta hoikkaa naista. Olisivat voineet rusentaa minut mennen tullen, eikä kukaan olisi saanut selville. Siihen aikaan ei ollut turvakameroita tai hälytysjärjestelmiä nykymitassa eikä kuviltaan nykytarkkoja. Asiat sitten selvis. Toinen putos polvilleen ja selitti hoono soomi puhuen, että näkivät molemmat korkeat tulenlieskat ympärilläni. Tiesivät, että nyt on henkivallat paikalla. Odoteltiin sitten maijaa kolmisteen, ihan sovussa.
|
|
« Viimeksi muokattu: 09.04.2013 10:56:49 kirjoittanut t.touhula »
|
tallennettu
|
Vapaus - mikä ihana sana!
|
|
|
Lilim*
|
|
« Vastaus #22 : 08.04.2013 17:41:26 » |
|
Niin ainakin minulle kolmekymmentä vuotta sitten on käynyt, kun noita kokemuksia (sammuvat valopylväät, haloilmiöitä noin 10-20 metrin korkeudessa ym) tuli tuhatta ja sataa vastaan kerran hälykeikalla motarilla. Ja 'rosmot' tavoittaessani ihmettelin, miksi he pelkäävät yhtä nuorta hoikkaa naista. Olisivat voineet rusentaa minut mennen tullen, eikä kukaan olisi saanut selville. Siihen aikaan ei ollut turvakameroita tai hälytysjärjestelmiä nykmitassa eikä kuviltaa nykytarkkoja. Asiat sitten selvis. Toinen putos polvilleen ja selitti hoono soomi puhuen, että näkivät molemmat korkeat tulenlieskat ympärilläni. Tiesivät, että nyt on henkivallat paikalla. Odoteltiin sitten maijaa kolmisteen, ihan sovussa.
Wow.. Mahtavaa Hienoa lukea kokemuksistanne. Tuntuu että aika monia herkkiä, henkisen polun tallaajia viedään nyt vauhdilla eteenpäin. Nimim. sama meno täälläkin.
|
|
|
tallennettu
|
“And those who were seen dancing were thought to be insane by those who could not hear the music.”
|
|
|
Avicii
|
|
« Vastaus #23 : 09.04.2013 10:59:58 » |
|
Eräs huomio: Jo ensimmäinen postaus kertoi tapahtumista joita ihmiselle sattuu. Hän itse ei tee mitään, toteuta mitään, aikaansaa mitään, vaan hänen osansa on olla passiivinen vastaanottaja, kohde jota ulkopuoliset toimijat riepottelevat ja käsittelevät ja jolle asioita tapahdutetaan.
Ei ihminen kykene kaikkea hallitsemaan. Joskus menee tosiaan niin että sitä on ikään kun tarkkailija ja samalla oppii.
|
|
|
tallennettu
|
You were born to be real not to be perfect.
|
|
|
t.touhula
|
|
« Vastaus #24 : 09.04.2013 11:02:07 » |
|
Hei Kaikki! Olisin kiinnostunut vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan kokemuksia mediaalisten kykyjen kehittämisestä. Minä olen tavallinen perheenäiti, joka ei ennen ollut erityisen kiinnostunut paranormaaleista asioista tai henkimaailmasta. Kuitenkin tapahtui elämän ihmeellinen käännekohta odottamatta, kun aloin tutkia itsetuntemuksen kirjallisuutta ja siirryin astraalitasolle - hetkessä ymmärsin mitä henkimaailma on, miten kaikki uskonnot ovat yhtä ja viivyin tässä laajentuneessa todellisuudessa, toisella tasolla useamman tunnin. Jälkeenpäin olin täysin hämmentynyt mitä tapahtui. Nyt olen uppoutunut aiheeseen ja useampikin selvänäköinen henkilö on sanonut minun omaavan mediaalisia kykyjä ja kehittyvän instrumentiksi, henkimaailman viestien välittäjäksi. Miten tämä sitten tapahtuu? Miten voisin kehittää itseäni? Onko etenemin hyvin hidasta ja lähes huomaamatonta? Olen kiitollinen kaikista kokemuksistanne. Ymmärsin kyllä tästä, että ketju aloitettu tarkoituksena selvittää henkisten kykyjen kehittämistä TIETOISESTI. Toisin asian tuntuu ymmärtäneen mm allaolevan viestin kirjoittaja. Eräs huomio: Jo ensimmäinen postaus kertoi tapahtumista joita ihmiselle sattuu. Hän itse ei tee mitään, toteuta mitään, aikaansaa mitään, vaan hänen osansa on olla passiivinen vastaanottaja, kohde jota ulkopuoliset toimijat riepottelevat ja käsittelevät ja jolle asioita tapahdutetaan.
Jokainen miettiköön kohdallaan mitä henkisten kykyjen KEHITTÄMINEN ihmiseltä vaatii. Passiivisena oloa ja odottelua vai itsensä avaamista havaitsemaan ja kokemaan sekä käyttöönottamaan suojaavia, auttavia ym kykyjä.
|
|
|
tallennettu
|
Vapaus - mikä ihana sana!
|
|
|
Amonra
Satunnainen astroilija
Viestejä: 48
|
|
« Vastaus #25 : 09.04.2013 11:45:13 » |
|
Amonra kirjoittaa. Olen eräältä näkijältä saanut neuvon, että et voi oikeastaan tehdä itse yhtään mitään. Henkimaailma näyttää sinulle asioita kun on aika. Mutta sillä välillä olisin kyllä halukas kehittämään itseäni. Olen nyt innostunut zen-buddhalaisuudesta ja vähän muustakin henkisestä kirjallisuudesta. Itämaisen viisauden mukaan ihmisen elämä kulkee noin seitsemän vuoden sykleissä, kuitenkin viidestä kymmeneen. Minun syklini on yhdeksän vuotta ja Suuret Tapahtumat alkoivat heti syntymäpäiväni jälkeen. Ehkä seuraava yhdeksän vuotta avaa minut kanavaksi ja kuten olen aiemminkin maininnut, elinkeinoa en tästä itselleni aio. Olen huomannut, miten raha aina kiristää välit ja itse hankin elantoni omassa ammatissani ja jos saan lahjoja näkemiseen ja parantamiseen, se apu on ilmaista ja harrastus. Minä tiedän myös mitä on köyhyys ja vaikeudet ja siksi puoleeni saa kääntyä kaikki, joilla ei ole rahaa kalliisiin näkijöihin ja meedioihin. Minulla on korkea koulutus ja teen muuta työtä, se elättäköön täällä maan päällä minuta, karmallisen lain mukaan muu on hyväntekeväisyyttä. Rakkautta ja voimaa sekä valkoista valoa kaikille lukijoille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
t.touhula
|
|
« Vastaus #26 : 09.04.2013 12:26:57 » |
|
Jostain kirjoituksesta tässä ketjussa lukaisin itselleni rakasta aihetta, johon sinäkin Amonra olet innostunut...Kirjoitan kaikkien uskontojen perustan samankaltaisuudesta. 90-luvun alussa olin suht kimurantissssa leikkauksessa, jonka jälkeen en saanut puhua useaan viikkoon lähes lainkaan. Arvatkaa oliko se tällaiselle moottoriturvalle vaikeaa. Kävin jo ennakkoon kirjastosta lainaamassa kaikki mielenkiintoiset kirjat, joiden lukemiseen ei ollut aikaa normaalioloissa. Työpäivät -vaikka itse ne määrittelinkin- olivat 11-14 tuntisia. Yrittämisen alani oli niin mielenkiintoista, etten tahtonut millään rajoittaa tuntejani. Onneksi älysin jättää muutaman tunnin vuorokaudessa lepäämiseen ja pari huikopalataukoa normityöpäiviin.
Aiheina noissa toipumisjaksolla lukemissani kirjoissa olivat kuolema- sekä ns rajatila-kokemukset, eri uskontoja käsittelevät poikkitieteelliset kirjat, hindulaisuutta ja buddhalaisuutta kuvaavia, myös ns. Idän Viisauden Kirja (kirjoittajaa ei ole merkitty - tiedot poimittu Tiibetistä vuosituhansia sitten) sekä unientulkintaa, psykologian uranuurtajien ajatuksia sekä elämänkertoja, olin aivan unohtaa Symbolien kirjan (kertoo muistakin kuin unissa esiintyvistä). WAU sanon yhä. Olipa todellinen "sairas"loma. Itkin ilosta monista havainnoista, jotka syntyivät ihan ohimennen. Useaan kertaan torkahdin kirja rinnan päällä, ja unohdin syödä. Toki nieleminen sattui niin p*r*sti, ettei velliä tai soseutettuja keittoja kummempaa juurikaan mennyt kurkusta alas kuukauteen. Nostan noista kirjoista muitten yläpyolelle Idän Viisauden Kirjan sekä Symbolien kirjan. En ole entiseni niitten lukemisen jälkeen. Niiden sisältämä tieto on pureutunut kuin veitsi sulaan voihin meikäläisen jo ennestään ns vanhaan tietoon hurahtaneeseen mieleeni. Mainitsemieni kirjojen tietosisältö on eheyttänyt persoonaani tavattomasti. Jotenkin sisäinen minäni oli valmistautunut noitten tietojen löytymiseen, siksi kai niitten vaikutus on ollut niin tavattoman voimallinen. Lisäksi, kun itselläni on kaikkiaan kolme kuoleman kokemusta ja neljä tai viisi vähältä piti -tilannetta, kosketti kovasti englantilaisesta Arabian Lawrence'sta kertova kirja. Siinä nimmhenkilön Lähi-Idän alueen sotaretkien lomassa kerrotaan rajatila- sekä kuolemankoke-muksista. Kirjan luettuani huokaisin syvään. Ymmmärsin, miksi olen tällainen kuin olen. Rauni-Leena Luukaisen Kuolemaa ei ole -kirjan luettuani tapahtui samoin. Koen usein varoittavia tapahtumia. Usein 'keskustelen' luonnon eläinten kanssa, ne jäävät paikoilleen rauhallisina, jos niillä on 'kerrottavaa'. Eiväthän ne puhu ihmisten kieltä, mutta ajatuksenvaihtoa koen aivan selvästi. Kohta lähden lenkille metsään - jälleen. Tintit ovat nyt puhetuulella. Aamulla jo vislailin niitten kanssa. Eilen 'viilasivat' kylmää, kuten kotipuolessa aikoinaan sanottiin. Kuunnelkaapa. Niitten laulu kuulostaa viilan pitkältä vedolta, kun on tulossa poikkeuksellisen kylmä ilma.
|
|
« Viimeksi muokattu: 11.04.2013 11:57:18 kirjoittanut t.touhula »
|
tallennettu
|
Vapaus - mikä ihana sana!
|
|
|
Eklektikko
|
|
« Vastaus #27 : 09.04.2013 12:48:24 » |
|
Mediaalisten kykyjen kehittämiseksi voi itse tehdä ihan vaikka mitä. Tässä yksi hyvä kirja aiheesta, löytyypi kirjastosta: Herätä sisäinen äänesi / Sonia Choquette Michael kirjat, 2007 Muitakin hyviä kirjoja Sonialla on, mm. eräs parhaista chakroja koskevista, mitä olen lukenut. Tässä otos pääkaupunkiseudun kirjastojen Choquette-tarjonnasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSonia%20Choquette__Orightresult__U1?lang=fin&suite=cobaltEnnen kaikkea koen, että ihmisen on käsiteltävä omat vanhat solmunsa ja saatava itsensä tasapainoon, sitten voi aueta niitä kykyjä joita itse kullakin on (minulla se oli energiahoitojen antaminen). Eli vaikka mitään muuta ei voisi tehdä, niin ne omat solmut, traumat yms. ainakin voi hoidella pois systeemeistä ja se on aika lailla ihan maallista työtä se, vaikka siinä tukena voikin olla hengellisiä/rajatiedollisia työkaluja.
|
|
|
tallennettu
|
DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
|
|
|
t.touhula
|
|
« Vastaus #28 : 16.04.2013 15:28:40 » |
|
Aika sfääreissä olet tainnut olla. Olen lukenut joidenkin henkistä polkua kulkevien kertomuksia, joissa on sanottu, että eteneminen voi olla myös hidasta, ja vaikeaa, ei ole helppo tie. Toivottavasti en nyt masentanut innostustasi. On se varmasti ollut upea kokemus. Upeaa, kun on elämäntehtävä avautunut eteen. Olen ollut henkisistä asioista kiinnostunut aina, mutta elämä on välillä aika rämpimistä. Voihan se olla, että toiset pääsevät helpommalla, kuin toiset. Hyvä sitten, jos kokemukset on olleet miellyttäviä. Kai se on sitten ollut se henkimaailma. Ei ole mitään poppakonsteja. Hiljaa hyvää tulee. Selailen sieltä täältä ketjuja. Huomiosi,että ehkä jotkut pääsevät helpommalle... Mulle tuli mieleen, kun omakin polku on ollut melkoisen vaiheikas, että tärkeämpää on kunkin ihmisen oma persoona, kuinka mihinin reagoi. Itsellänikin on tapana jättää melko nopeasti kiusaannuttavat kokemukset taakse, samoin haittaavat ihmisetkin. Sitten ei kohta muistakaan, että on ollut ikäviä jaksoja. Muistellessa tarkoituksella ihan kronologisessa järjestyksessä asioita ja tapahtumia, tulee kyllä mieleen ikävyydetkin elämänpolun reunoilta. Eiku uudestaan ottaa opiksi ja katkaa matkaa, siinä yksi tavoistani selvitä eteenpäin.
|
|
|
tallennettu
|
Vapaus - mikä ihana sana!
|
|
|
Amonra
Satunnainen astroilija
Viestejä: 48
|
|
« Vastaus #29 : 17.04.2013 08:09:06 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|